”Olimme turhan sinisilmäisiä” – ex-ministeri Jussi Niinistö puhuu nyt suoraan ulkomaalaisten kiinteistökaupoista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Olimme turhan sinisilmäisiä” – ex-ministeri Jussi Niinistö puhuu nyt suoraan ulkomaalaisten kiinteistökaupoista

Entisen puolustusministerin Jussi Niinistön (sin) mukaan joihinkin kiinteistökauppoihin on epäilty liittyvän hämäriä tarkoituksia.

Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) ajoi vahvasti ulkomaalaisten kiinteistökauppojen tarkempaa valvomista.­

1.6.2020 13:00

Suomessa valmisteltiin Juha Sipilän (kesk) pääministerikaudella 2015–2019 lakiuudistus, jonka nojalla EU:n ulkopuolisten kansalaisten on saatava kiinteistökaupoilleen puolustusministeriön lupa. Laki astui voimaan vuoden 2020 alusta.

Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö oli yksi hankkeen avainhahmoista

– Tarve uudelle lainsäädölle oli täysin selvä asia, Niinistö sanoo IS:lle nyt.

Euroopan unioniin liittymisen (1995) jälkeen Suomessa päätettiin vapauttaa kiinteistökauppojen osto-oikeus myös EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille kansalaisille. Sipilän hallituksessa lähdettiin uimaan vastavirtaan turvallisuuspoliittisista syistä: puolustusministeriölle haluttiin oikeus tarkistaa, ettei ulkomaalaisten kiinteistökauppoihin sisälly Suomen kansallista turvallisuutta koskevia riskejä ja ulottuvuuksia.

Vuonna 2018 hallitus kirjasi esitykseensä: Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta sijainneilta voidaan pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä, edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan tai muulla tavoin tukemaan vieraan valtion tavoitteita.

Ex-puolustusministeri tuntee linjauksen taustat kuin omat taskunsa.

– Olimme olleet turhan sinisilmäisiä, kun Euroopan unioniin liittyessämme vapautimme osto-oikeuden myös muille kuin EU- ja ETA-alueen kansalaisille. Paljolta vaivalta olisimme säästyneet, jos emme olisi tehneet niin, Niinistö arvioi.

Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) ajoi vahvasti ulkomaalaisten kiinteistökauppojen tarkempaa seurantaa.­

Ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat olivat puheenaihe syksystä 2018, jolloin viranomaiset iskivät noin 400 hengen voimin Airiston Helmi -yhtiön tiloihin Turun saaristossa.

Puolustusministeriö ja suojelupoliisi olivat ihmetelleet, miksi salaperäinen venäläismiljonääri oli ostanut saaria keskeisten syväväylien läheisyydestä ja rakentanut niille majoitustiloja, laitureita, helikopterikenttiä ja näkyviä valvontajärjestelmiä.

Krp:stä kerrottiin IS:lle perjantaina, että Turun saariston operaatioon liittyen asiassa on tehty ja tehdään talousrikostutkintaa. Muuta tutkintaa ei ole. Epäillyt rikosnimikkeet ovat törkeä rahanpesu, törkeä veropetos, törkeä eläkevakuutusmaksupetos ja törkeä kirjanpitorikos.

Tapauksessa on ollut epäiltynä useita henkilöitä. Pääepäiltynä olevalta venäläiseltä liikemieheltä Varsinais-Suomen käräjäoikeus on määrännyt vakuustakavarikkoon lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Uuden lain myötä puolustusministeriö on saanut eniten lupahakemuksia venäläisiltä.

– Venäläisten ja myös muiden maiden kansalaisten tekemistä kiinteistökaupoista käytiin poliittista keskustelua jo useita vuosia ennen lakiuudistusta. Joihinkin kauppoihin on epäilty liittyvän hämäriä tarkoituksia, ja niitä tapauksia on alettu tutkia, Niinistö kertoo.

IS selvitti sekä vuonna 2016 että 2017 venäläisten Suomessa tekemiä kiinteistökauppoja. Vuodesta 2004 lähtien venäläiset olivat ostaneet Etelä-Karjalasta noin 1500 kiinteistöä, mikä vastasi liki kolmasosaa kaikista venäläiskaupoista.

Vuosina 2009–2013 venäläiskauppoja tehtiin keskimäärin noin 150 vuodessa, kunnes ilmiössä tapahtui käänne vuonna 2015: venäläiset alkoivat luopua kiinteistöomistuksistaan ruplan heikkenemisen takia.

Laskua kaupoissa on sittemmin nähty vuosittain.

Venäläiset hankkivat kiinteistöjä Suomesta lähinnä loma-asunnoikseen tai työperäisistä syistä. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak arveli IS:lle vuonna 2016, että venäläisten Suomessa tekemillä maakaupoilla olisi kuitenkin ollut myös strategista merkitystä.

– Puolustusvoimien toimintojen läheltä on ostettu paikkoja, mihin ei ole ollut nähtävissä mitään rationaalista virkistyksellistä tai taloudellista syytä, hän linjasi tuolloin.

Uusi laki mahdollistaa valtiolle myös etuosto-oikeuden kiinteistökaupoissa, jotka tapahtuvat puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä, ja se koskee suomalaistenkin tekemiä kiinteistökauppoja. Tällä halutaan estää esimerkiksi mahdollinen bulvaanien käyttö puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.

– Uudella lainsäädännöllä on ennaltaehkäisevä vaikutus, Jussi Niinistö korostaa.

Puolustusministeriö vastaanotti alkuvuodesta huhtikuun loppuun mennessä vajaat 80 lupahakemusta. IS kävi läpi kaikki ne 61 hakemusta, jotka ministeriö oli ehtinyt käsitellä. Yhdessäkään hakemuksessa ei ollut tehty kielteistä päätöstä.

Hakemuksissa oli mukana kaikkiaan noin 20 eri kansallisuutta. Venäläisille oli myönnetty yhteensä 17 kiinteistölupaa. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat ukrainalaiset (7) ja intialaiset (6). Useimmat venäläisten jättämistä hakemuksista koskivat Etelä-Karjalan aluetta.

Lappeenrannan kaupunginjohtajan Kimmo Jarvan mukaan venäläisten tekemät kaupat Etelä-Karjassa ovat nyt alkuvuodesta pudonneet selvästi vuodentakaiseen verrattuna. Hän ei kuitenkaan usko tämän johtuvan lakimuutoksesta.

– Ylipäätään Lappeenrannan alueella tehtiin alkuvuodesta noin 20 prosenttia vähemmän kiinteistökauppoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pudotus oli suurinta huhtikuussa, peräti 55 prosenttia, joten jäljet johtavat väistämättä koronapandemiaan. Kun siitä selvitään, varmasti myös venäläisten ostointo kasvaa uudestaan, Jarva sanoo.

Lappeenrannassa asuu noin 3000 venäjänkielistä henkilöä. Tavallisesti Lappeenrannan katukuvassa näkyy päivittäin noin 4000 venäläistä, mutta ei enää viime kuukausina, kun koronakriisi sulki maiden väliset rajat.

– Venäläisten kiinteistökaupat olivat voimakas puheenaihe ennen lakiuudistusta, maakuntalaisten mielipiteet jakaantuivat jyrkästi. Paikallispoliittisessa keskustelussa emme kuitenkaan ole törmänneet epäilyihin, joissa kauppoihin olisi arveltu liittyvän hämäräperäisiä tarkoituksia, Jarva toteaa.

–  Monet venäläiset haluavat tänne, koska he pitävät Suomen luonnosta, ihmisistä, turvallisuudesta ja asioiden hoitamistavoista. Venäläisten katoamisella katukuvasta on iso taloudellinen vaikutus, koska heidän on arveltu tuovan vuosittain Etelä-Karjalan alueelle mittavan, jopa 300 miljoonan euron rahasumman.

Jarvan mukaan tässä luvussa on mukana ainoastaan turistit.

Suomessa tehdään vuodessa yli 60 000 kiinteistökauppaa. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien yksityisten ihmisten tai yritysten on arveltu ostavan tämän vuoden aikana Suomesta noin 400–500 kiinteistöä.

Kello 13.54 ja kello 14.31: Korjattu venäläisten Etelä-Karjalan alueelle vuosittain tuomaa summaa.

Syksyllä 2018 viranomaiset operoivat näyttävästi Airiston Helmen omistamissa kiinteistöissä Turun saaristossa.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?