Kolme perhettä saapui al-Holin leiriltä Suomeen – tutkijan mukaan siinä piilee omat turvallisuus­riskinsä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kolme perhettä saapui al-Holin leiriltä Suomeen – tutkijan mukaan siinä piilee omat turvallisuus­riskinsä

Kolme al-Holin leiriltä paennutta perhettä saapui tänään iltapäivällä Turkista Suomeen. Tutkijan mukaan tässä piilee omat turvallisuusriskinsä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Toni Alarannan mukaan terroristijärjestö Isisin ideologiaa kannattaneet naiset ja heidän lapsensa voivat luoda edelleen uhkakuvia Suomen turvallisuudelle.­

31.5. 18:37

Turkin uutistoimiston mukaan Suomeen saapui yhteensä 12 ihmistä. Helsingin Sanomien mukaan heistä 9 on lapsia ja 3 naisia.

Suomeen saapuneet lapset ja naiset ovat Suomen ulkoministeriön mukaan poistuneet kevään aikana Syyriassa sijaitsevalta al-Hoin leiriltä, josta he ovat menneet Turkkiin. Lapset ovat alle kymmenen vuoden ikäisiä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ei usko siihen, että ihmisiä pääsisi lähtemään leiriltä ainakaan isommissa määrin vapaaehtoisesti. Ulkoministeriö on jatkuvasti suositellut, ettei kukaan yrittäisi lähteä leiriltä omin päin.

– Portit eivät ole olleet auki, vaan pikku hiljaa on ihmisiä siirtynyt ulos, Alaranta sanoo.

– Kurdihallinto ei ole myöskään tehnyt mitään semmoista päätöstä, että he päästäisivät ihmisiä pois portit auki meiningillä, Alaranta toteaa.

Hänen mukaansa terroristijärjestö Isisin ideologiaa kannattaneet naiset ja heidän lapsensa voivat luoda edelleen uhkakuvia Suomen turvallisuudelle.

– Se riippuu hyvin paljon siitä, miten he itse kokevat asemansa ja miten he ylipäätään kokevat aikansa Isisin riveissä taistelijoiden kumppaneina.

– Siellä on ihmisiä, jotka katuvat sinne menemistä, eli naisia, jotka ovat koko ajan halunneet sieltä pois. Siellä on myös naisia, jotka eivät millään lailla kadu sitä, että he ovat olleet toiminnassa tai heidän kumppaninsa on ollut Isisin toiminnassa.

– Jos on edelleen ihmisiä, jotka uskovat siihen ideologiaan, he ovat sitten turvallisuusriski täällä Suomen päässä, Alaranta alleviivaa.

Turvallisuusriski voi ilmentyä vasta monenkin vuoden jälkeen.

– Jos me puhutaan ihmisestä, joka edelleen uskoo ideologiaan, hänhän saattaa pyrkiä tekemään jotain viikon sisällä tai vuoden sekä kahden vuoden päästä. Se riippuu ihan siitä, mihin ihminen uskoo ja miten hän maailman näkee.

– Ja jos puhutaan ihmisestä, joka ei halua olla enää tämmöisessä toiminnassa mukana, niin hänestä ei todennäköisesti enää kuulla uudestaan, Alaranta sanoo.

Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, miten Suomen viranomaiset seuraavat leiriltä Suomeen tulleilta.

– Kuvittelisin, että heitä pyritään seuraamaan, mutta siitä minulla ei ole tarkempaa tietoa, Alaranta sanoo.

Ulkoministeriö avusti suomalaisia lapsia ja heidän huoltajiaan konsulipalvelulain mukaisesti. Heille on Ankaran suurlähetystössä myönnetty matkustusasiakirjat ja heidän paluunsa Suomeen on järjestetty yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.

– Suomen suurlähetystöt ja Suomen viranomaiset ovat lain mukaan velvoitettuja auttamaan niitä maan kansalaisia, jotka aktiivisesti etsiytyy avun tarpeeseen ja pyytää apua. Sitä varten lähetystöt ovat, oman maan kansalaisia kuuluu auttaa, Alaranta selvittää.

Viranomaiset ovat vastaanottaneet Suomeen saapuvat lapset ja aikuiset. Esimerkiksi lastensuojelua, terveystarkastuksia, karanteenijärjestelyjä ja mahdollista rikostutkintaa koskeviin kysymyksiin vastaavat kotimaan toimivaltaiset viranomaiset. Ulkoministeriö ei voi kertoa lapsista ja heidän huoltajistaan yksityiskohtaista tietoa.

– Siihen en osaa sanoa, minkälaisiin olosuhteisiin he Suomessa palaavat. Se riippuu niin paljon siitäkin, mitä heillä on täällä ja onko heillä esimerkiksi perhettä ja sukulaisia, joiden kanssa he pääsisivät elämän syrjästä kiinni, Alaranta toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?