Koronan ensimmäisten joukossa sairastanut Petri koki toipumisessaan Big Brother -ilmiön: ”Kaikki ympärillä oli muuttunut” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronan ensimmäisten joukossa sairastanut Petri koki toipumisessaan Big Brother -ilmiön: ”Kaikki ympärillä oli muuttunut”

Kaarinalainen Petri Hollmén oli ensimmäisiä suomalaisia, joka koronavirukseen sairastuneista tuli omalla nimellään ja kasvoillaan julkisuuteen.

Julkaistu: 29.5. 10:03

Petri Hollmén oli ensimmäisiä suomalaisia, joka sairastui koronavirukseen. Hollmén kertoo mietteitään poikkeuksellisen kevään ajalta.

Kaarinassa asuvalla Petri Hollménilla todettiin laboratoriovahvistettu koronavirus 12. maaliskuuta.

Se oli sitä aikaa, jolloin Suomi oli vielä täysin auki: urheilusarjat pyörivät, ravintolat ja yökerhot olivat rajoituksetta auki, samoin uimahallit, kirjastot ja muut kunnalliset palvelut.

Hollménin perheen kahden viikon kotieristyksen aikana kaikki muuttui.

– Koko kevät näyttäytyy ja tuntuu minun silmiini hyvin erikoiselta. Kun me menimme eristyksiin, kaikki ympärillä oli auki. Sinä aikana, kun me olimme eristyksissä, loput Suomesta oli mennyt kiinni. Kun vapauduimme eristyksistä, mihinkään ei voinut mennä, kun kaikki oli kiinni. Se oli vähän kuin Big Brother -talossa. Sillä välin kun menee sisään ja tulee ulos, kaikki ympärillä oli muuttunut kokonaan, Hollmén naurahti puhelimitse kotoaan.

Muutoin Hollménin perheelle kuuluu hyvää. Kaikki sairastuneet ovat täysin parantuneet. Vanhemmat ovat palanneet töihin ja lapset kouluun.

– Olemme olleet mökillä ja reissussa pohjoisessa.

Hollmén kertoo, että muut ihmiset eivät ole perhettä mitenkään kyräilleet. Päinvastoin, muut ovat suhtautuneet Hollméneihin erittäin avoimesti ja lämpimästi, koska he tietävät, että ainakaan Hollméneilta ei voi saada virusta.

– Ihmiset ovat monessa paikassa olleet, että ”onpa kiva nähdä teitä pitkästä aikaa”. Vaikkei sataprosenttista todistetta immuniteetin muodostumisesta olekaan, niin todennäköisyys sille, että taudin saisi uudelleen tai tartuttaisi sitä eteenpäin, on minimaalisen pieni, Hollmén miettii.

Hollmén sanookin, että sillä on ollut myös hänelle itselleen valtava henkinen merkitys, että on voinut täysin vapautuneesti käydä kaupassa tai liikkua ihmisvilinässä ilman pelkoa sairastumisesta.

– En aio alkaa käyttää kasvomaskiakaan. Olen koronassa oman osuuteni jo hoitanut, Hollmén naurahtaa.

Petri Hollménin kotikaranteeni alkoi 12. maaliskuuta – kun Suomi oli vielä täysin auki.

Silti Hollmén sanoo leikkisästi elävänsä omaa koronaviruksen ”toista aaltoaan”. Hollmén oli ensimmäisiä sairastuneita, jotka tulivat avoimesti omalla nimellään ja kasvoillaan julkisuuteen taudin kanssa ja antoivat haastatteluja useisiin lehtiin.

– Nyt moni media tekee jatkojuttuja. Viimeksi keskiviikkona juttelin Washington Postin kanssa. Tämä on minulle koronan kakkosaalto, Hollmén nauraa.

Mikä on koronatilanteessa yllättänyt?

– Joistain ihmisistä omassa lähi- tai tuttavapiirissäni on tullut ilmi aivan uusia luonteenpiirteitä. Joku voi olla koronasta aivan hysteerinen tai sitten ihan hälläväliä-asenteella. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kriisitilanteessa todellinen luonteenpiirre tulee usein esiin.

Suomessa puretaan koronarajoituksia seuraavan kerran maanantaina. Ravintolat aukeavat, samoin monet julkiset palvelut. Hollménin mielestä yhteiskuntaa olisi voinut avata jo aikaisemminkin.

– Kannatan rajoitusten purkamista. Nähtiinhän se jo aikaisemmin, että koulujen avaaminen tai Uudenmaan eristyksen päättäminen ei ole näkynyt tartuntatilanteessa mitenkään.

– Suomalaiset ovat pohjimmiltaan tottelevaista kansaa. On ollut yllätyskin, miten tottelevaista. Jos ihmisten varovaisuustaso olisi alusta pitäen ollut se, mikä se nyt on, ihan näin tiukkoja rajoituksia ei ehkä olisi edes tarvittu.

Uudenmaan eristys päättyi 15. huhtikuuta. Eristämisen päättymisellä ei ollut vaikutusta koronavirustartuntojen määrään.

Loppuna korona-aikana Hollmén kaipaa yhtä asiaa: tervettä maalaisjärkeä.

– Toivottavasti rajoituksissa aletaan ottaa huomioon alueellisia ja tapauskohtaisia eroja. Onhan se hullua, että jokin iso supermarket, jossa käy 7 000–8 000 asiakasta päivässä, saa olla auki normaalisti, mutta sitten ei saa järjestää 500 hengen tapahtumaa, vaikka väki olisi ripoteltu ympäri isoa peltoa. Maalaisjärkeä saa käyttää!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?