Terveydenhuollon tarpeisiin valmistettujen hengityssuojien ja suojavaatteiden kotimainen tuotanto on käynnistynyt. Kolme yritystä on tällä viikolla aloittanut kirurgisten suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien valmistuksen. Yritykset ovat Filterpak, Lifa Air ja Teho Filter.
Työministeri Tuula Haatainen (sd) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) antoivat asiasta tilannekatsauksen.
Ensi viikolla alkaa myös kotimaisten hengityksensuojainten valmistus. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen hengityssuojien valmistuksen ovat aloittamassa muun muassa Screentec, SJT-Investment Group ja Eagle Filters.
Suojatakkien ja -esiliinojen valmistus on lähtenyt liikkeelle jo aiemmin.
Kotimainen tuotanto saatiin Lintilän mukaan polkaistua poikkeuksellisen nopeasti käyntiin, sillä työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vasta maalis-huhtikuun vaihteessa toimet, joiden tavoitteena oli aloittaa ensisijaisesti terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimainen valmistus.
Suojavaatteissakin on edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon, arvioi yöministeri Tuula Haatainen .
Tuotanto ei riitä, jos tulee kansalaismaskisuositus
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) viime viikolla esittämän arvion mukaan kirurgisten suu-nenäsuojusten kulutus sairaaloissa on tällä hetkellä 450 000 kappaletta vuorokaudessa. Muun sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tarve on lähes samansuuruinen, joten yhteenlaskettu tarve on lähes miljoona kappaletta vuorokaudessa.
Hengityksensuojainten eli FFP2- ja FFP3-suojainten osalta käyttötarvearvio on 22 000–62 000 ja suojavaatteiden osalta 100 000–150 000 kappaletta vuorokaudessa.
– Jos kapasiteetti saadaan täysimääräisesti käyttöön, kotimaisen valmistuksen pitäisi jo yksinään kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet sekä suu-nenäsuojusten että hengityksensuojainten osalta. Myös suojavaatteissa meillä on edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon, arvioi ministeri Haatainen.
Mikäli suomalaisille tulee suositus käyttää suu-nenäsuojuksia esimerkiksi julkisilla paikoilla, nykyinen kotimainen tuotantomäärä ei riitä siihen. Suojuksia pitäisi hankkia ulkomailta tai kasvattaa kotimaista tuotantoa voimakkaasti.
– Sitten törmätään oikeasti seuraavaan ongelmaan eli raaka-aineeseen. Raaka-aineesta käydään edelleen erittäin kovaa kisaa, sanoi elinkeinoministeri Lintilä.
Tästä niin sanotusta kansalaismaskin suosittamisesta odotellaan lähiaikoina hallituksen linjausta, kunhan sosiaali- ja terveysministeriön oma selvitys asiasta valmistuu.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan kotimainen tuotanto saatiin polkaistua poikkeuksellisen nopeasti käyntiin.