Asiantuntijat: Valkoposki­hanhien määrä voi räjähtää käsiin – ”Se on kuin heinä­sirkkaparvi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: Valkoposki­hanhien määrä voi räjähtää käsiin – ”Se on kuin heinä­sirkkaparvi”

Valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen korvaussummat lasketaan jo miljoonissa.

Julkaistu: 25.5. 20:50

Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot ovat useiden Euroopan maiden yhteinen ongelma johon puuttuminen on EU-lainsäädännön puitteissa vaikeaa.

Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot ovat kevään myötä jälleen esillä erityisesti Pohjois-Karjalassa, jossa monet viljelijät ovat ajautuneet pahaan ahdinkoon tilanteen vuoksi. Hanhien aiheuttamien tuhojen korvaussummat lasketaan jo miljoonissa.

Aiemmin pelkästään Venäjän tundrilla pesineet hanhet viihtyvät nykyisin myös Suomessa. Samaan aikaan myös Suomen kautta muuttavien lintujen määrä on ollut kasvussa. Kaikkiaan valkoposkihanhien määrä kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhtia.

– Teoreettinen riski on olemassa, että jos kanta kasvaa tätä vauhtia, niin niitä on viiden vuoden päästä kaksi kertaa enemmän kuin nyt. 20 vuoden päästä voidaan puhua 10–15 miljoonasta linnusta, varoittaa Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen.

Hän puhuu koko Länsi- ja Luoteis-Euroopan yhteisestä ongelmasta. Satojen lisäksi kasvavat hanhilaumat ovat todellinen uhka myös esimerkiksi lentoturvallisuudelle.

Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.

Nykyisin Hollannista ja Belgiasta pohjoiseen pesimään muuttava hanhipopulaatio on noin 1,4 miljoonan yksilön kokoinen. Alhaisen mukaan Suomessa hanhien mahdollisesta elinympäristöstä on käytössä vasta murto-osa, eli niiden määrä voi kasvaa melko vapaasti.

– Tiedossa ei ole tekijää, joka rajoittaisi kannan kasvua lähitulevaisuudessa. Osittain tässä nähdään uhkakuvana, että käy kuin Pohjois-Amerikassa kävi lumihanhen kanssa. Se oli pitkään suojeltuna, kunnes kanta lähtikin rajuun kasvuun. Kun lajia alettiin metsästämään, niin kanta oli jo niin iso ettei sitä pystytty enää pitämään kurissa metsästyksen keinoin, ja nyt niitä on siellä kymmeniä miljoonia.

Luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta on ollut tekemisissä hanhiongelman kanssa jo yli vuosikymmenen.

– Alussa ajattelin, että ongelma voidaan hoitaa lintupelloilla ja karkottimilla, mutta tilanne on vuosien aikana muuttunut vakavammaksi.

Itä-Suomessa lintuja on pyritty karkottamaan esimerkiksi lasertykeillä, ilmapalloilla ja perinteisillä linnunpeläteillä. Hanhille on myös perustettu erikseen ruokailua varten varattuja peltoja.

Torjuntatoimet toimivat vielä joitakin vuosia sitten, mutta nyt linnut aterioivat rauhassa haukkaleijojen vieressä.

– Lehdestä lukemalla sitä totaalista tuhoa ei voi ymmärtää. Se on kuin heinäsirkkaparvi, hän kuvailee näkyä monilla pelloilla.

Pirisen mukaan hanhituhojen korvausjärjestelmä pitäisi uudistaa ja lintupeltoja perustaa riittävästi.

– Pari vuotta olen myös pohtinut kannan kasvun rajoittamista tai leikkaamista. Niitä on kohta kaksinkertainen määrä ja haitat vain laajenevat.

Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Laji on myös EU:n lintudirektiivissä tiukasti suojeltu, ja sen tappamiseen voidaan myöntää poikkeuslupia ainoastaan jos haittojen torjumisessa on kokeiltu kaikkia muita ratkaisuja.

Jäsenmaat eivät voi sallia lajin metsästämistä omilla päätöksillään. Suomessa esimerkiksi MTK on ehdottanut valkoposkihanhen siirtämistä metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi.

– Valkoposkihanhen muuttaminen metsästettäväksi lajiksi vaatisi koko lintudirektiivin avaamisen. Muutama vuosi sitten komissio tuli sellaiseen johtopäätökseen, että direktiiviä ei avata, koska prosessi on liian raskas. Siinä on kokonaisuudessaan paljon hyvääkin, eikä muutama ongelmalaji ole riittävä syy, Alhainen selittää.

Hänen mukaansa Suomessa EU:n lintudirektiiviä tulkitaan tiukemmin kuin joissain muissa jäsenmaissa.

– Virossa valkoposkihanhia ammutaan pelloilla viljelyvahinkojen vähentämiseksi, ja tulkinta on ollut siellä varsin liberaali. Viime vuosina myös Ruotsi on väljentänyt luvansaantia huomattavasti ja myös Tanskassa poikkeusluvan saa suoraviivaisesti.

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä huomauttaa saman direktiivin sitovan kaikkia jäsenmaita.

– Meillä on tämä poikkeuslupamenettely, kun taas Virossa asia on viety metsästyslainsäädännön piiriin. Virossakin tarkoituksena on häätää linnut pois alueilta joissa ne voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja.

Hyvärinen huomauttaa että myös Suomessa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa myönnetty lupia hanhien tappamiseen, kun muut keinot eivät ole tepsineet.

– Syksyllä lintuja voidaan myös ampua. Toivotaan että tämä tehostaa näiden pelotteiden vaikutusta.

Hyvärisen mielestä hanhiongelmaan tulee etsiä ratkaisua käytettävissä olevia keinovalikoimia yhdistämällä. Alhainen on samaa mieltä, vaikka ison mittakaavan muutos saadaankin vain kannan kokoa rajoittamalla.

– Kokonaiskuva täytyy olla kunnossa, missä ne saavat olla rauhassa ja mistä ne ajetaan pois. Lisäksi jossain vaiheessa lintuja vain on liikaa. Täytyy löytää tasapaino siihen, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan korvauksia ja antamaan niille ruokailumaita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?