”Tukholmalaisia ei kukaan halua vieraiksi” – Ruotsin pääkaupungista tuli Euroopan pahin koronapesäke - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Tukholmalaisia ei kukaan halua vieraiksi” – Ruotsin pääkaupungista tuli Euroopan pahin koronapesäke

Tukholma on tällä hetkellä Euroopan koronapesäke.

Julkaistu: 23.5. 13:13

Juuri missään ei ole tällä hetkellä niin paljon tartunnan saaneita kuin Tukholmassa, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

Tukholma on tällä hetkellä Euroopan koronapesäke, tutkijatohtori Tuomas Aivelo tiivistää.

Keskiviikkona valmistuivat ensimmäiset tulokset siitä, kuinka suurella osalla ruotsalaisia on uuden koronaviruksen vasta-aineita.

Tukholman alueella luku oli 7,3 prosenttia.

Tukholman luku on valtava, Aivelo suomentaa.

– Euroopassa Tukholma on se porukka, jolla on eniten koronavirusta. Juuri missään maailmassa ei ole tällä hetkellä niin paljon tartunnan saaneita.

Aivelo lisää, ettei Tukholman luku ole kaukana kaikkein pahimmista alueista. Kun korona puhkesi, Madridin alueella luku oli 13 prosenttia ja vallitsi täydellinen kaaos.

Ruotsissa on Aivelon mukaan samanlainen tilanne kuin muissa Pohjoismaissa. Tauti on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

– Tukholmassa koronaa on paljon. Göteborgissa jonkin verran, Malmössä muutama, muualla ei juuri lainkaan.

Vaikka tukholmalaisilla on enemmän laumasuojaa kuin muilla ruotsalaisilla, kunnollista suojaa koronaa vastaan tukholmalaisilla ei ole vielä pitkään aikaan.

– Määrän pitäisi olla 70 prosenttia. Tapauksia pitäisi olla kymmenen kertaa enemmän.

Koronatapausten osuus Tukholmassa on sen verran matala, ettei se Aivelon mukaan pehmennä mahdollista toista korona-aaltoa.

Ekologian, evoluutiobiologian ja biotieteiden tutkijatohtori Tuomas Aivelo

Tilanne vaihtelee paikkakuntien välillä, missä toinen aalto syntyy.

Yksi vaihtoehto on, että paikallisia koronatapauksia on jäänyt jäljelle ja niistä lähtee toinen aalto. Toinen vaihtoehto on, että ulkopuolelta tullut virus käynnistää toisen aallon.

Tukholmassa on enemmän tartuttavia ihmisiä kuin esimerkiksi Helsingissä.

– Tukholmassa on pieni riski siitä, että muualta tulevat ihmiset käynnistävät toisen aallon.

Kuka haluaa nykyisin mennä Tukholmaan tai että tukholmalaiset matkustaisivat muualle, Aivelo kysyy.

– Kukaan ei halua tukholmalaisia vieraiksi.

Ruotsissa voisi Aivelon mielestä lähteä toinen aalto siitä, että rajoituksia purettaisiin. Virusta on Tukholman alueella niin paljon, että tilanne voisi Aivelon mielestä huonontua nopeasti.

Suomessa toinen aalto tulisi ulkopuolelta. Kaiken kukkaraksi Suomi sijaitsee kahden koronamaan, Ruotsin ja Venäjän, välissä.

– Jos Helsingissä puretaan rajoituksia ja vaikka virus lähtisi leviämään, se leviäisi niin hitaasti, että vaikutukset näkyisivät parin kuukauden päästä.

Aivelolle myönteinen uutinen Ruotsin tuoreista tiedoista on se, että pääsiäisestä lähtien kuolinmäärät ovat laskeneet.

– Mikä tarkoittaa sitä, että viruksen leviäminen on hidastunut. Se on positiivinen viesti siitä, että aika kevyillä toimilla voidaan hidastaa tautia.

Suomessa olisi Aivelon mielestä tärkeää analysoida, mitä Ruotsissa on tapahtunut ja minkälainen on toimintapatteristo.

– Miten suhteellisen kevyeltä tuntuvilla rajoituksilla voidaan estää leviämistä. Ainakin rajoitukset markkinoitiin niin, että ruotsalaiset luottavat ihmisten arviointikykyyn.

Millainen on laumasuoja?

Ruotsalaisten vasta-ainetuloksissa Tukholman alueella luku oli 7,3, Skånessa 4,2 ja Länsi-Göötanmaalla 3,7 prosenttia. Testattuja oli 1 104.

Suomessa THL:n datassa vasta-ainetestien ensitulos on 2,1 prosenttia.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta toteaa, että maiden välinen vertailu on hankalaa.

– Tarkkaan ei tiedetä, miten Ruotsin testit on tehty ja onko varmistuksia tehty toisilla menetelmillä. Toki jos Ruotsi lukunsa julkaisee, voisi olettaa, että tulos on oikeaa suurusluokkaa.

Julkusen mukaan vasta-ainetesteissä muuttujia on runsaasti ja varmistustestien tekeminen on oleellista oikeiden tulosten saamiseksi.

– Yhdellä testillä tehty positiivinen tulos ei tarkoita sen yksilön kohdalla vielä juuri mitään. Emme pysty siitä varmistamaan, onko hänellä immuunisuoja ja onko hän oikeasti sairastanut juuri tämän uuden koronavirusinfektion.

Turun yliopiston virusopin dosentti Laura Kakkola ja professori Ilkka Julkunen laboratoriossa vuonna 2015.

Julkunen avaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen testiä.

– Suomessa THL:n ensilinjan vasta-ainetesti antaa tulokseksi 2,1 prosenttia, mutta varmistustestien jälkeen tulos onkin 0,3–0,5 prosenttia. Ruotsissa lukema voi siis vaihdella noin 4–7 prosentin välillä, riippuen paikkakunnasta.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa covid-19-infektioita on ollut huomattavasti Ruotsia vähemmän.

Väestön immuunisuoja, eli niin kutsuttu laumasuoja, on Ruotsissa edelleen hyvin pieni. Julkunen toteaa, että yli 90 prosenttia ruotsalaisista ovat edelleen alttiita saamaan koronavirusinfektion.

– Meillä Suomessa virukselle alttiina on todennäköisesti 99 prosenttia väestöstä.

Professorin mukaan koronaviruksen toinen aalto on hyvin mahdollinen niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Hän arvioi, että Ruotsissa mahdollinen toinen aalto voi jäädä kuitenkin aavistuksen verran pienemmäksi.

Julkunen kertoo, että tilanteessa on hänen nähdäkseen kolme vaihtoehtoa.

– Yksi vaihtoehto on se, että tauti hiipuu kesän aikana, jolloin uusia tautitapauksia on hyvin vähän ja tauti ei palaa muutoin kuin yksittäisinä tautitapauksina.

– Toinen vaihtoehto on se, että tauti jää väestöön samalla tavalla kuin aikaisemmat lieviä infektioita aiheuttaneet koronavirukset, niin kutsutut flunssakoronavirukset. Tällöin ne aiheuttavat pieniä paikallisia epidemioita ja yksittäisiä sairastumisia.

Kolmas vaihtoehto Julkusen mukaan on toinen epidemia-aalto, joka lähtee leviämään ensi syksynä tai talvena. Hän painottaa, ettei kukaan tiedä, mitä todellisuudessa tulee tapahtumaan.

Julkunen korostaa sitä, että ihmisten on edelleen syytä jatkaa henkilökohtaisia infektiontorjuntatoimia.

– Hyvällä yskimis- ja käsihygienialla, fyysisen etäisyyden pitämisellä ja kotona sairastamisella voidaan selkeästi vähentää infektion leviämistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?