Valastutkija selittää Taalintehtaan delfiinien tuttavallista käytöstä veneen kanssa: ”Osaavat hauskuuttaa itseään” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Valastutkija selittää Taalintehtaan delfiinien tuttavallista käytöstä veneen kanssa: ”Osaavat hauskuuttaa itseään”

Julkaistu: 22.5. 23:03

Valastutkija Olli Loisan mukaan delfiinit voivat itse hakeutua mielellään veneiden lähelle. Tarkkailu rannalta käsin on kuitenkin suositeltavaa.

Turun saaristossa Taalintehtaan vesillä havaittu kolmen pullokuonodelfiinin joukko on ihastuttanut suomalaisia kesän kynnyksellä. Edellisen kerran 1950-luvulla Suomen aluevesillä tavatut delfiinit näyttäytyivät myös ISTV:n suorassa lähetyksessä, jossa ne saapuivat polskimaan veneen keulakuohuihin.

Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntijana työskentelevä valastutkija Olli Loisa sanoo, että lähetyksessä nähty delfiinien leikki veneen keulapyörteissä on varsin yleinen ilmiö.

– Delfiinilajit tulevan silloin tällöin oman halunsa mukaan seurailemaan aluksia, hän selittää.

– Monille delfiinilajeille on tyypillistä, että ne ovat hyvin uteliaita. Niitä tavataan isompien valaiden seurassa ja uiskentelemassa valtamerillä liikkuvien rahtilaivojen kanssa jos ne sattuvat samalle alueelle.

ISTV:n lähetyksessä delfiineitä oli tarkoitus kuvata sopivan etäisyyden päästä, jotta eläimet eivät häiriintyisi. Kun delfiinien liikettä näkyi kauempana, vene lähestyi hitaasti niitä. Pian delfiinit hakeutuivat suoraan veneen ympärille ja alkoivat leikkiä mainingeissa. Kun vene pysähtyi, uteliaat ja leikkisät delfiinit menettivät mielenkiintonsa, mutta veneen siirtyessä kauemmaksi ilmestyivät ne taas leikkimään

Loisan mukaan kyse voi todella olla delfiinien keksimästä ajanvietteestä.

– Todennäköisesti siinä keulapyörteessä uiskentelu on niiden mielestä ihan kivaa. Ne ovat älykkäitä eläimiä jotka osaavat myös hauskuuttaa itseään.

Eläimen käyttäytymisen ja sen syiden arvioiminen on kuitenkin maallikoille erittäin hankalaa ja asiantuntijoillekin haastavaa. Tästä syystä valasturismia varten on kehitetty maailmalla sääntöjä, joita noudattamalla eläimiä voi seurata aiheuttamatta häiriötä niiden toiminnalle.

Taalintehtaan delfiinien aiheuttama valtava kiinnostus on herättänyt jo huolta asiantuntijoissa.

– Olemme jo miettineet viranomaistahojen kanssa jonkinlaista tiedotusta aiheesta. Siellä on alkanut väki lisääntymään, ja toivotaan että tilanne ei karkaa käsistä, Loisa sanoo.

Länsi-Suomen merivartiosto julkaisi jo perjantai-iltana Facebook-sivullaan toimintaohjeita delfiinien turvalliseen katseluun.

– Suosittelemme pullokuonobongauksen toimintamalliksi havainnointia rannalta optisia apuvälineitä hyväksi käyttäen. Näin toimittaessa nämä upeat luonnonvaraiset nisäkkäät eivät häiriinny ja saavat jatkaa kalasteluaan kaikessa rauhassa, päivityksessä todetaan.

Jos kaikesta huolimatta delfiinejä halutaan katsella veneestä, suosittelee merivartiosto pitämään niihin aina vähintään 100 metrin etäisyyden ja laskemaan veneen nopeutta.

– Delfiinit osaavat väistää hitaasti liikkuvia veneitä mutta kovalla vauhdilla liikkuvien veneiden rakenteisiin ja jopa potkureihin ne saattavat törmätä, merivartiosto kertoo.

Lähestymisen tulee aina tapahtua eläinten rinnalta, ei koskaan suoraan edestä tai takaa. Myös tässä vaiheessa on syytä muistaa riittävän etäisyyden pitäminen.

– Älykkäät ja uteliaat eläimet tulevat kyllä veneen vierelle jos se niitä kiinnostaa.

Merivartiosto myös muistuttaa, että kaikuluotaimet on pidettävä aina pois päältä alueilla joissa delfiinit liikkuvat.

Loisan mukaan Taalintehtaan delfiinit ovat nyt uudessa ja oudossa ympäristössä, jossa myös niiden ravinnonhankinta poikkeaa alkuperäisestä levinneisyysalueesta.

– Varsinkin niiden ruokaillessa voi olla hyvin vahingollista, että ajetaan veneellä liian lähelle tai ajetaan siitä ruokailualueen päältä, ja häiritään sitä ruokailutilannetta.

Jos suunnitelmana on ollut mennä paikalle ja vuokrata venetaksi delfiinien katselua varten, kehottaa Loisa vielä harkitsemaan suunnitelmaa.

– Siellä lähellä on paljon hyviä rantapaikkoja joista voi nähdä todella hyvin.

Veneellä paikalle meneviä hänkin neuvoo pysymään riittävän kaukana ja poistumaan alueelta mahdollisimman pian. Näin olleen veneiden määrä ja häiriö alueella ei kasva liian suureksi.

Miten pullokuonodelfiinit sitten ovat alun perin päätyneet Turun saaristoon jossa niitä ei ole tavattu yli puoleen vuosisataan? Loisan mukaan todennäköinen selitys valtamerten eläinten esiintymisestä uudella alueella on niiden harhautuminen sinne.

– Delfiinin kaltaiset eläimet voivat lähteä myös ihan seikkailulle, mutta tälle on vähemmän tieteellistä pohjaa.

Loisa toivoo että eläinten toiminnan paremman ymmärryksen vuoksi tutkimustyön resurssit riittäisivät jatkossakin myös pitkäaikaisen seurantatutkimuksen tekemiseen. Tällaista tutkimusta on jouduttu viime aikoina lakkauttamaan rahoituksen puutteen vuoksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?