Kommentti: Ilman Florencea korona olisi meille vielä vaarallisempi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ilman Florencea korona olisi meille vielä vaarallisempi

Florence Nightingale opetti kukistamaan tauteja käsienpesulla. Hänen syntymästään tuli 200 vuotta tässä kuussa.

Julkaistu: 23.5. 19:00

Saamme olla pärjäämisestä korona-aikana kiitollisia Florence Nightingalelle ja muille hygienian esitaistelijoille, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Punertavatko kädet jo pesusta ja hankaamisesta? Korona teki käsienpesusta jokaisen velvollisuuden. Aina hygieniasta huolehtiminen ei ollut itsestäänselvyys tautien torjunnassa. Idea on varsin tuore.

Florence Nightingalen syntymästä tuli tässä kuussa 200 vuotta ja elokuussa hänen kuolemastaan tulee 110 vuotta. Hänellä on suuri rooli siinä, että käytännön sairaanhoitotyössä kannetaan huolta hygieniasta.

Vuonna 1854 Nightingale johti 38 vapaaehtoista sairaanhoitajaa Krimin sotaan. Sairaala, jossa hän toimi tosin sijaitsi toisella puolella Mustaa merta, Scutarin kaupunginosassa Istanbulissa. Nykyisin se tunnetaan Üsküdarina.

Sinne tuotiin Krimillä sairastuneita tai haavoittuneita brittisotilaita. Ennen 1900-lukua sodissa mikrobit ja bakteerit tappoivat yleensä enemmän kuin miekat ja luodit. Niitä ei tunnettu ja tautien aiheuttajista oli vain epämääräisiä teorioita.

 Koronaepidemian jälkeen maailman lentoyhteydet palailevat ennalleen vuoden tai parin päästä. Virusten käytössä on jälleen historian tehokkain levityskoneisto.

Nightingale kiinnitti huomiota sairaalan rähjäisyyteen ja kurjuuteen. Hän halusi, että hoitajien kädet olivat puhtaita, kun he tekivät työtään. Nightingale myös kampanjoi kirjoittamalla ja piti yhteyttä kotimaan poliitikkoihin. Hän halusi, että sotilassairaaloihin satsattaisiin enemmän. Argumenttiensa tukena Nightingale käytti huolellisesti piirrettyjä tilastograafeja, jotka olivat tuolloin uutta.

Tärkeintä oli, että hänestä tuli sotasairaaloiden hädän kasvot. Nykyisenkaltainen julkisuus oli syntymässä ja urhea nuori sairaanhoitaja kaukaisessa sodassa vetosi lukijoihin. Siitä, nauttiko hän itse tästä julkisuudesta, on vastakkaisia käsityksiä.

Kun Nightingalesta julkaistiin vuonna 1910 muistokirjoitus Manchester Guardianissa, häntä kiitettiin koko armeijan ja sotaponnistusten pelastamisesta. Tämä oli liioittelua, mutta kertoi Nightingalen maineesta.

Käsienpesun teoreetikko kuoli mielisairaalassa

Nightingale oli käytännön ihminen. Käsienpesun teoreetikkona pidetään unkarilaista lääkäriä Ignaz Semmelweisia. Hän huolestui lapsivuodekuolleisuudesta ja alkoi etsiä apua hygieniasta kuten hoitohenkilökunnan käsien desinfioinnista.

Nykyajan vinkkelistä Semmelweisin täysin järkevät ideat tyrmättiin käsittämättömän tylysti. Kollegoitten ylenkatse saattoi edistää Semmelweisin hermoromahdusta. Hän kuoli mielisairaalassa.

Yhdysvalloissa samanlaisia ajatuksia esitti paremmalla menestyksellä lääkäri Oliver Wendell Harris. Harris oli myös merkittävä runoilija ja kirjailija. Hänellä kaikki munat eivät olleet samassa korissa.

Semmelweisin, Harrisin ja Nightingalen havainnot saivat selityksen vuosikymmenten kuluessa, kun tiede paljasti tautien todelliset syyt.

Ura voitti kosijat

Florence Nightingalen sotaretki oli raskas. Hän sairasteli itsekin ja kärsi huonosta terveydestä lopun pitkä ikänsä. Nightingale perusti Lontooseen St. Thomasin sairaalan yhteyteen ensimmäisen modernin sairaanhoitokoulun.

Florence oli itse kamppaillut perheensä kanssa päästäkseen kutsumusammattiinsa. Varakkaat vanhemmat kyllä tunnistivat hänen lahjakkuutensa. Florence sai kotiopetusta matematiikassa, mikä auttoi myöhemmin tilastojen laadinnassa. Sairaanhoitajan työtä pidettiin silti säätyläisperheen tyttärelle sopimattomana. Kesti pitkään ennen kuin vanhemmat myöntyivät.

 Käsiä on hankala pestä ilman saippuaa ja juoksevaa vettä.

Florence joutui karkottamaan ympärillään pyörineet kosijat, jotta sai harjoittaa ammattiaan. Hänen kutsumustaan ohjasi syvä uskonnollinen vakaumus.

Florence Nightingale oli ilmeinen ikoni viime vuosisadan vaihteen naisasialiikkeelle. Hänen 1800-luvulla ajamansa sosiaaliset ja terveydenhuollon uudistukset paransivat naisten asemaa. Myös joissain hänen kirjoituksissaan on nähty feministisiä piirteitä, mutta minään suffragettina Nightingalea ei voi pitää.

Nyt virukset kulkevat tehokkaammin

Hygienian esitaistelijoiden ansioista meidän maailmamme on paljon turvallisempi jopa pandemian aikana. Kaikkien ihmisten ei ole.

Käsiä on hankala pestä ilman saippuaa ja juoksevaa vettä. Köyhien maiden miljardeille ihmisille ne eivät ole itsestäänselvyys. Pandemiasta pahasti kärsivässä Yhdysvalloissa on paljastanut, että joidenkin suurkaupunkien köyhissä osissakaan juokseva vesi ei tule jokaiselle. Suomessa kaiketi tulee.

Kun länsimaat lähettävät joukkonsa kaukaisiin sotiin, niille on taattu erinomaiset kenttäsairaalat ja siisti majoitus. Sotien paikallisilla osapuolilla näin ei useinkaan ole. Niiden taistelijat joutuvat pelkäämään tauteja melkein yhtä paljon kuin Krimin brittisotamiehet.

Liikkuvat sotajoukot levittävät tauteja siviilien joukkoon. Näin on ollut ja näin on yhä. Muutos Nightingalen ajoista ei ole kovinkaan suuri.

Nälkä on ollut aina sotien ase ja on yhä. Se heikentää moraalia, mutta myös vastustuskykyä. Taistelukenttien lähiseudut ovat tautihautomoja, joissa virukset voivat itää tehokkaammin kuin vaikkapa rauhallisessa Wuhanin kaupungissa Kiinassa.

Koronaepidemian jälkeen maailman lentoyhteydet palailevat ennalleen vuoden tai parin päästä. Virusten käytössä on jälleen historian tehokkain levityskoneisto. Se on muutos Nightingalen ajoista.

Ikuista on, että järkeä käytetään vasta, kun jokin pakottaa siihen. Kuten virus.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?