Valkoposkihanhille tappolupa Tohmajärvellä – 12 maanviljelijälle 40 linnun kiintiö - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Valkoposkihanhille tappolupa Tohmajärvellä – 12 maanviljelijälle 40 linnun kiintiö

Julkaistu: 22.5. 14:41

Kaupungissa hanhia voisi karkottaa myös erilaisella puistosuunnittelulla, asiantuntija muistuttaa.

Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat nousseet taas vilkkaaseen keskusteluun. Ongelmana ovat erityisesti laajalle levinneiden hanhien pelloille aiheuttamat tuhot, mutta myös puistojen ja uimarantojen likaantuminen.

Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi toukokuun alussa poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi Pohjois-Karjalassa. Lupa myönnettiin 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle, joista kukin saa ampua pelloillaan 20–40 valkoposkihanhea vuodessa. Lupa on voimassa vuosina 2020–2021 valkoposkihanhien syysmuuttokaudella.

Vuodesta 2015 lähtien kaikki rauhoitettuja lintuja koskevat poikkeuslupa-asiat Ahvenanmaata lukuun ottamatta on käsitelty Suomessa keskitetysti Varsinais-Suomen ely-keskuksessa.

– Tuon jälkeen meiltä on annettu 33 poikkeuslupaa valkoposkihanhiin liittyen. Näistä yksi on ollut kielteinen. Toukokuinen päätös oli toinen ampumiseen annettu, aikaisempi oli viime syksyltä. Lupaa ampumiseen on haettu yhteensä seitsemän kertaa. Yhden kerran lupaa ei annettu, ja tällä hetkellä on vireillä neljä lupahakemusta, kertoo ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Valkoposkihanhen pesimäkanta on Suomessa viime vuosina kasvanut. Viime syksyn laskennassa havaittiin noin 33  700 valkoposkihanhea.

Pelättimiä sekä koira- ja dronehäirintää

Koska luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen lintujen häiritsemisen, lupaa on haettava myös vaikkapa pelättimien tai äänimerkkien käyttöön tai koirien avulla häätämiseen.

– Lupa peltovahinkojen ehkäisemiseen myös ampumalla voidaan myöntää, jos ei ole osoitettavissa, että vahingot voitaisiin estää jollakin sellaisella menetelmällä, joka ei edellytä ampumista. Jos vahinko saadaan torjuttua vaikka lennättämällä dronea hanhilaumojen yläpuolella, ampumislupaa ei myönnetä. Mutta Tohmajärven tapauksessa esimerkiksi arvioitiin, että siellä on kokeiltu riittävästi muita keinoja, joista ei ole ollut apua.

Itä-Suomessa peltotuhoja aiheuttavat ja Etelä-Suomessa puistoja ja uimarantoja ulosteillaan pilaavat hanhet ovat samaa lajia, mutta etelän kanta myös pesii Suomen saaristossa.

– Noin puolet kaikista käsitellyistä poikkeuslupahakemuksista koskee hanhien häätämistä etelän puistojen, uimarantojen ja golfkenttien alueilta, Uljas mainitsee.

Kun poikkeuslupia myönnetään peltovahinkojen torjumiseen, perusteena on viljelmille aiheutuva vakava vahinko. Puisto- ja golfkenttäalueille haettavissa poikkeusluvissa perusteena on sen sijaan kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaaminen.

– Espoossa koirahäätölupa on voimassa vielä tämän vuoden, ja Lahden kaupungilla on vireillä samanlainen hakemus. Helsingin kaupungilta tällaista poikkeuslupaa ei ole haettu.

Tällä hetkellä valmistellaan uutta luonnonsuojelulakia, jonka olisi tarkoitus valmistua tämän hallituskauden aikana.

Puistojen oikea suunnittelu voisi häätää hanhia

Ensisijainen keino valkoposkihanhien hallinnassa kaupunki- ja puistoalueilla olisi vähentää lajia houkuttelevien alueiden houkuttelevuutta, Uljas muistuttaa.

– Esimerkiksi valittaisiin puiston nurmeksi lajikkeita, jotka eivät hanhille niin maistuisi. Ja koska laajat nurmikentät ovat hanhille tosi mielekkäitä, istutusten suunnittelu ja aidoilla rajaaminen olisi hyvä vaihtoehto. Iso tasainen nurmikenttä, joka koko ajan tuottaa uutta nurmea, on hanhen näkökulmasta paratiisi.

MT: Hallituspuolueet erimielisiä hanhien metsästyksestä

Maaseudun Tulevaisuus kertoi aiemmin, että hallituspuolueiden edustajat ovat keskenään hyvin eri mieltä siitä, mitä valkoposkihanhien kannalle pitäisi tehdä.

Keskustan mielestä kantaa tulisi pienentää. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk) vaatii poikkeuslupia ja suojametsästystä sekä valkoposkihanhen siirtämistä luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien listalta metsästettäväksi lajiksi.

Myös Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on kannan pienentämisen puolella ja pitää metsästystä mahdollisena.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Seppo Eskelinen (sd) olisi valmis harkitsemaan kannan säätelyä suojametsästyksellä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ei pidä lintujen vähentämistä vaihtoehtona, sillä laji on rauhoitettu. Kari ehdottaa tuhojen vähentämiseksi erillisiä lintujen ruokailupeltoja muuttoreittien varrelle.

Myös ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) pahoitteli tviitissään hanhien aiheuttamia mittavia peltotuhoja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?