Puolustusministeri Kaikkonen: Suomen huoltovarmuus pitää saada stressitestiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Puolustusministeri Kaikkonen: Suomen huoltovarmuus pitää saada stressitestiin

Puolustusministeri Antti Kaikkonen muistuttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että koronavirus ei ole ensimmäinen kriisi Suomen historiassa. Eikä viimeinen.

Julkaistu: 23.5. 6:20

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan Suomen huoltovarmuus pitää käydä läpi kattavassa ja monipolvisessa stressitestissä ”katovuosista luonnonkatastrofeihin”.

Korona ei ole ensimmäinen kriisi Suomen historiassa. Eikä viimeinen. Tästä puolustusministeri Antti Kaikkonen muistuttaa Ilta-Sanomien haastattelussa.

Siksi nyt pitää katsoa, että Suomen huoltovarmuus on kunnossa. Että maa toimii kriisiaikoina, eikä nyt nähtyjä aukkoja tulisi.

– Huoltovarmuus on erittäin tärkeä asia. Esimerkiksi ruuan tuotanto ja energiaomavaraisuus nousevat entistä suurempaan arvoon.

– Esittäisin, että meidän huoltovarmuusjärjestelmä käytäisiin läpi monipolvisilla stressitesteillä. Kartoitettaisiin mahdollisia puutteita varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriisiajan oloihin, Kaikkonen sanoo.

Puolustusministerin mukaan stressitestissä pitäisi pohtia kaikenlaisia kriisimahdollisuuksia ja poikkeusajan tilanteita.

– Katovuosista luonnonkatastrofeihin, hän listaa.

– Näin voitaisiin olla vielä enemmän varautuneita.

Maskien osalta huoltovarmuus ei mennyt tänä keväänä putkeen.

Maskien puute oli koronakriisin yhteydessä sellainen kokemus, ja on yhä, että vastaavaa ei saa jatkossa nähdä, Antti Kaikkonen sanoo.

– Niin, ei se mennyt putkeen Suomessa eikä muuallakaan. Se on sinänsä erikoista, sillä ei korona ole ensimmäinen eikä viimeinen pandemia maailmalla. Tiedettiin, että sellainen voi tulla. Ja sitten kun se tuli, ei riittävän hyvin oltu kuitenkaan varauduttu.

Millaisen asiantuntijaporukan hommaksi testi annettaisiin, sen Kaikkonen jättää valtionhallinnolle.

– Kyse on siitä, että viisas varautuu kaikkeen.

Olisiko valtioneuvoston kannattanut perustaa presidentti Sauli Niinistön esittämä ”nyrkki” seuraamaan kriisiä?

– No en siihen keskusteluun nyt välitä palata. Mutta kyllä varsinkin tämä maskikysymys on osoittanut, että meillä ei ollut varautuminen riittävällä tasolla, eikä asiaa ole vieläkään saatu hoidettua täysin kuntoon.

 Ei korona ole minnekään meidän turvallisuusympäristöä muuttanut.

Osa huoltovarmuutta on Kaikkosen mukaan myös Suomen tuleva hävittäjähankinta.

– Puolustusministerinä teen kyllä aasinsillan HX-hankintaan. Sotilaallista kriisiä ei ole onneksi näköpiirissä tällä hetkellä. Mutta jos sellainen joskus harmiksemme meitä koettelisi, ei siinä tilanteessa maailmalta saa puolustusmateriaalia. Silloin on myöhäistä lähteä ostelemaan tavaraa.

–Hallitusohjelmassa on sovittu, että Hornetit korvataan täysimääräisinä, Kaikkonen muistuttaa. Kuvassa yksi Hornetien seuraajaehdokas Lockheed Martinin F-35 Pirkalan lentokentällä helmikuussa.

Kaikkonen sanoo ymmärtävänsä, että jotkut pohtivat hankkeen isoa, kymmenen miljardin hintalappua.

– Mutta on hyvä muistaa, että kyse on hankkeesta, jolla pärjätään vuosikymmeniä eteenpäin. Ei joka vaalikausi, eikä edes joka vuosikymmen näin isoja investointeja tule.

– Nykyiset Hornetit vanhenevat 2020-luvun lopulla. Tekniikka vanhenee, suorituskyky laskee, metalli väsyy. Teoriassa käyttöiän pieni jatkaminen olisi mahdollista, mutta se maksaisi paljon. Ja sama investointi meillä olisi kumminkin edessä, joten tätä ei kannata enää lykätä.

– Eikä korona ole minnekään meidän turvallisuusympäristöä Pohjois-Euroopassa muuttanut. Suomi tarvitsee uskottavat ilmavoimat myös jatkossa.

Rahat tulevat budjetin ulkopuolelta. Vasemmistossa on ollut kakistelua asian suhteen.

– Hallitusohjelmassa on sovittu, että Hornetit korvataan täysimääräisinä. Uskon, että loppupelissä tästä yhteisymmärrys syntyy.

– Toki hankkeen täytyy kestää myös kriittistä keskustelua. Mutta en näe sellaista vaihtoehtoa, että meillä olisi vajaat ilmavoimat – tai ei ilmavoimia ollenkaan. Kyllä tämä hanke nyt vain yksinkertaisesti tarvitaan ja se pitää tehdä.

 Kyse on siitä, että viisas varautuu kaikkeen.

Kaikkonen muistuttaa, että Hornetitkin tilattiin vaikeassa rahatilanteessa keskellä 1990-luvun syvintä lamaa.

– Se oli hyvä ja kaukokatseinen päätös, sen voi näin jälkikäteenkin todeta.

Onko korona vaikuttanut paljon HX-hankkeen aikatauluihin?

– Siinä tulee pieni viive aikatauluihin. Käytännössä puhutaan muutamasta kuukaudesta. Aivan kaikkia neuvotteluita ei voida hoitaa videoyhteyksien varassa.

Kaikkosen mukaan hankintapäätös voidaan tehdä joka tapauksessa alkuperäisten suunnitelmien mukaan vuoden 2021 aikana.

Puolustusvoimain ex-komentaja Jarmo Lindberg yllätti monet hyppäämällä huhtikuussa firmansa Kenraalikonsultointi Oy:n nimissä F-35-hävittäjää kauppaavan Lockheed Martinin konsultiksi. Tapaus oli nolo ja päättyi kohun jälkeen siihen, että sopimus purettiin. Kaikkonen vihelsi pelin poikki omalta osaltaan.

 Heti kun tilanne sen sallii, kertausharjoitukset käynnistetään.

Kenraalin kohtelua on myös arvosteltu.

– Pidän erittäin tärkeänä, että kilpailu on avoin ja reilu. Ja sen pitää myös näyttää avoimelta ja reilulta. Ja tässä voi kyllä sanoa, että Lindbergin konsulttisopimus ei hyvältä näyttänyt. Peli oli pakko viheltää poikki, joku roti tässä pitää olla.

– Näin piti tehdä, ja tuon johtopäätöksen tein keskusteltuani tasavallan presidentin kanssa, Kaikkonen lisää.

Palataan vielä turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, jota korona ei ole Kaikkosen mukaan muuksi muuttanut.

– Meillä on Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassakin Ukrainan tilanteen takia ollut jännitteisempää kuin aikaisemmin.

– Mitään akuuttia ei silti tällä hetkellä ole, tilanne on vakaa ja hallinnassa. Mutta uskottavat puolustusvoimat on meille välttämätön. Yhtä lailla tärkeää on harjoittaa viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Koronakriisi on Kaikkosen mukaan puolustusvoimien osalta mennyt yllättävänkin hyvin.

– Korona ei ole toistaiseksi päässyt epidemiaksi yhdessäkään varuskunnassa. Tällä hetkellä on aivan muutamia varusmiehiä ja muutamia kantahenkilökuntaan kuuluvia sairaana. Mutta tilanne on pysynyt hyvin hallinnassa. Siitä kiitos puolustusvoimille.

Varusmiehet on jaettu kolmeen eri ryhmään, jotka eivät ole tekemisissä toistensa kanssa. Yksi porukka on kasarmilla, toinen metsässä ja kolmas lomilla.

– Kahden viikon rotaatiolla he vaihtavat tehtäviä.

Heinäkuussa tulee uusi alokasjoukko, ja tällä tietoa heidät voidaan ottaa sisään.

– Puolustusvoimat on hyvin pystynyt auttamaan myös muuta yhteiskuntaa. Näyttävin oli poliisin auttaminen Uudenmaan eristyksessä. Siihen osallistui noin 800 varusmiestä ja 50 kantahenkilökunnan edustajaa.

– Jatkossakin jos puolustusvoimat voi auttaa, niin silloin niin pitää tehdä.

Myös kertausharjoitukset ovat tauolla. Kaikkonen uskoo, että niitä päästään järjestämään taas loppukesästä tai alkusyksystä.

– Heti kun tilanne sen sallii, kertausharjoitukset käynnistetään. Tarkoitus on, että kertausharjoituspäiviä voitaisiin hieman lisätä viime vuosien tasosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?