HUSin Asko Järvinen kertoo, mitä koronasta on opittu toista aaltoa varten – hoito­henkilökunnan sairastuminen paljasti yllättävän seikan tartunnoista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

HUSin Asko Järvinen kertoo, mitä koronasta on opittu toista aaltoa varten – hoito­henkilökunnan sairastuminen paljasti yllättävän seikan tartunnoista

Julkaistu: 20.5. 20:10

HUSin infektiolääkäri Asko Järvinen sanoo, että koronovirusepidemian ensimmäisestä aallosta on opittu paljon.

Koronaviruksen ensimmäinen aalto alkaa varovaisesti katsoen olla tyyntymässä.

Uusi tauti pani koko maailman hetkessä polvilleen: yhteiskunnat seisahtuivat, rajat menivät kiinni ja maailmassa alkoivat ennen kokemattomat eristys- ja rajoitustoimet.

Muutamassa kuukaudessa maailmassa yli viisi miljoonaa henkeä on vahvistetusti saanut tartunnan, ja yli 325 000 ihmistä on kuollut covid-19-infektion aiheuttamaan tautiin. Suomessa luvut ovat 6 443 tartuntaa ja 304 kuollutta.

Tartuntojen osalta todelliset luvut ovat todennäköisesti paljon korkeammat.

Koronaviruspandemian on ennustettu vaimenevan kesällä, mutta toisen aallon odotetaan tulevan Suomeenkin mahdollisesti jo syksyllä.

Mitä Suomen ja maailman lamaannuttaneen koronaviruspandemian ensimmäisestä aallosta opittiin? HUSin infektiolääkärin Asko Järvisen mukaan paljonkin.

HUSin infektiolääkäri Asko Järvinen sanoo, että koronaviruksesta on saatu paljon arvokasta tietoa toista tautiaaltoa varten – kaikkea ei kuitenkaan edelleenkään tiedetä.

Järvisen mukaan esimerkiksi viruksen tarttuvuudesta, taudista itsestään ja jälkioireista on saatu opettavaisia kokemuksia.

– Ehkä isoin oppi on se, että veren hyytyminen voimistuu hyvin voimakkaasti viruksen vaikutuksesta. Emme alkuun osanneet aavistaa, että veren hyytymisen estävää lääkitystä pitää jatkaa vielä sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin ainakin kuukauden verran, Järvinen sanoi.

– Virus tekee verisuonen pintasolukkoon tulehdustilan, mikä aiheuttaa sen, että veri pyrkii hyytymään. Se voi joillakin potilailla aiheuttaa keuhko-, sydän- tai aivoveritulpan, ja osa menehtymisistä on johtunut tästä, Järvinen lisäsi.

Viruksen on havaittu olevan myös ärhäkkä tarttumaan – etenkin isoissa ihmisjoukoissa. Suomessakin on havaittu reilun parin kuukauden aikana useita ”viruslinkoja”, joissa koronan on saanut kertaheitolla useita kymmeniä ihmisiä.

– Virus tarttuu lähikontaktissa. Esimerkiksi sairaaloissa olemme oppineet sen, että henkilökunta on saanut tartunnan henkilökunnalta eikä potilailta. Henkilökunta on siis ollut toisilleen paljon vaarallisempi kuin hoidettavina olleet koronaviruspotilaat.

Järvinen sanoo, että oppia on tullut myös siitä, kuinka nopeasti potilaan tila voi heiketä. Osa potilaista on ollut jo sairaalaan tuotaessa tehohoidon tarpeessa, tai sitten tehohoidon tarve on ilmaantunut seuraavana päivänä. Järvinen muistuttaakin, että sairaalaan pitää lähteä heti, jos vointi heikkenee ja alkaa tulla hengenahdistuksen oireita.

Myös viruksesta toipumisesta on tullut paljon kokemuksia. Järvinen muistuttaa, että suurin osa potilaista on sairastanut taudin lievänä, mutta vakavammasta sairauden muodosta toipuminen on kestänyt viikkoja.

– Jos potilaalla on ollut vaikea keuhkokuume, niin sellaiseen paranemiseen on mennyt viikkokausia, että henkilön fyysinen suorituskyky on palautunut ennalleen, Järvinen sanoo.

Opeteltavaa on Järvisen mukaan edelleen sen sijaan siinä, kuinka koronaviruspotilas pystytään parhaiten tunnistamaan. Koronaviruksen oireet sekoittuvat monesti influenssatyyppisiin oireisiin, ja osa potilaista pysyy hyvin lieväoireisina tai kokonaan oireettomina.

– Silti he voivat tartuttaa virusta eteenpäin.

Hämmennystä on herättänyt se, että osalla koronavirustestin tulokset ovat heilahdelleet positiivisten ja negatiivisten välillä tai että osalla virusta on löytynyt elimistöstä pitkään, jopa viikkokausia.

Eristyksissä olevat potilaat vievät paljon sairaaloiden resursseja.

Potilaan kunnollisen tunnistamisen puute voi asettaa sairaaloiden resurssien riittävyyden koville toisen aallon aikana.

– Eristyksissä on ollut moninkertainen määrä sairaalapotilaiden määrään verrattuna. Kun sairastunutta ei kunnolla tunnisteta, se voi johtaa pienten potilashuoneiden puutteeseen ja se joka tapauksessa vie paljon sairaaloiden resursseja, Järvinen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?