Tiedätkö, miksi tänään vietetään helatorstaita? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tiedätkö, miksi tänään vietetään helatorstaita?

Helatorstai kulki sattuneesta syystä eri nimellä vuosina 1973–1993.

Torstaina kelpaa viettää helatorstaita.­

20.5.2020 18:00

Torstaina vietetään helatorstaita, koska on torstai ja koska...

Niin, mikä ihmeen hela?

Suomen kieli on siitä haastava, että helatorstain merkitys pitää tietä, koska se ei käy suoraan ilmi päivän nimestä, kuten monissa muissa kielissä.

Kun aamulla heräämme helatorstaihin, on tärkeä ymmärtää, että kysymys ei ole päivästä, jolloin kunnioitetaan pientekniikan merkkisaavutusta, rengasmaista tai holkkimaista metallinkappaletta, jota voidaan käyttää koristamiseen tai kiinnittämiseen.

Mieleen saattaa rauhallisellekin ihmiselle tai veistelyä harrastamattomallekin nousta elävästi puukon hela, joka sijaitsee terän ja kahvan välissä tai kahvan päässä.

Tuolloin ollaan väärillä jäljillä.

Todellisuudessa hela-sana tulee suomen kieleen ruotsista, ja sen takana on pyhää merkitsevä sana hel tai helg.

Torstai on siis pyhä.

Helgista tuli hela, sillä ruotsin kielen g-voima ei entiseen aikaan tuntunut mieluiselta suomalaisessa suussa ja siellä nielun perillä.

Pyhyys tulee kristillisestä perinteestä. Kyseessä on, ei enempää eikä vähempää kuin Kristuksen taivaaseen astumisen päivä. Tämä tapahtui ikivanhan kristillisen tiedon mukaan 40 päivää pääsiäisen jälkeen.

Helatorstain paikka vaihtelee eri vuosina, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy erittäin monimutkaisen kaavan avulla, jossa ovat keskeisesti mukana Maata kiertävän taivaankappaleen kuun vaiheet ja sunnuntaiden sijoittuminen almanakkaan.

Paljon käytetyn nyrkkisäännön mukaan pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeen.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, täytyy muistaa kevätpäiväntasauksen siirtyilevän hiukan päivämäärästä toiseen johtuen ajanlaskuumme sisältyvästä valitettavasta, mutta luonnollisesta epätarkkuudesta.

Pääsiäisenä Jeesus kuoli ja haudattiin, mutta ei lopullisesti.

Siksi vietämme helatorstaita.

Raamattu tietää Jeesuksen liikkuneen ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän ajan ja nousseen vasta sen jälkeen taivaaseen.

Tämä jakso sisälsi yllättäviä näyttäytymisiä ja tulevaisuuteen haasteiden kohtaamiseen tähtäävää ja kristillisiä hedelmiään kauas kantanutta opetustoimintaa.

Monissa muissa kielissä helatorstain nimi viittaa suoremmin ja lähes kädestä pitäen siihen, mitä mainittuna päivänä tapahtui: Kristus astui taivaaseen.

Suomessa se pitää tietää erikseen. Se on yksi sivistyksen mitta.

Ruotsissa päivä on Kristi himmelsfärdsdag.

Tosin vuosina 1973–1993 helatorstai oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, koska sitä ei vietetty torstaisin, vaan oli se siirretty torstaita edeltävälle lauantaille, johtuen työelämän kiihkeästä rytmistä.

Helatorstailla on myös pakanallisia juuria. Se oli ikiaikainen kevään juhla, joka ajoittui kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin rukoilemalla hyvää satoa.

Karja saatettiin ajaa laitumelle tulien lävitse karjatautien ehkäisemiseksi. Aukeille paikoille sytytettiin helatorstain aattona kokkoja eli helavalkeita.

Helajuhlissa saatettiin esiintyä myös harkitsemattoman ja epävirallisen vallattomasti, olihan kevät riemun aikaa pitkän talven jälkeen.

Suomen lähihistorian muistorikkainta helatorstaita vietettiin kolme vuotta sitten. Tuolloin saatettiin maan poveen tasavallan entinen presidentti Mauno Koivisto.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?