Helsinki aikoo jättää mies-loppuiset ammattinimikkeet historiaan: 45 on sellaisia, joihin liittyy ”neutralisointitarve” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Helsinki aikoo jättää mies-loppuiset ammattinimikkeet historiaan: 45 on sellaisia, joihin liittyy ”neutralisointitarve”

Helsingin pelastuslaitoksen palomiehet eli nykyiset pelastajat työskentelivät Tapanilan kaupunginosassa syksyllä 2017.

Julkaistu: 17.5. 19:16

Ammattinimikkeiden uudistusta oli määrä alkaa suunnitella tänä vuonna, mutta koronavirus toi mutkia matkaan.

Helsingin kaupunki aikoo neutralisoida kaikki mies-päätteellä varustetut ammattinimikkeet. Henkilöstöjohtaja Nina Gros kertoo, että kaupungin käyttämistä 1 274:stä ammattinimikkeestä 45 on sellaisia, joihin liittyy ”neutralisointitarve”.

Näiden nimikkeiden alaisissa tehtävissä kaupungilla työskentelee tällä hetkellä 948 henkilöä. Kaikkiaan Helsingin kaupungilla on työntekijöitä 38 000.

Uudistusta oli alun perin määrä alkaa suunnitella tänä vuonna, mutta projektin käynnistyminen on viivästynyt toistaiseksi koronaviruspandemian mukanaan tuoman rankan työmäärän vuoksi.

– Sen vuoksi aikaisintaan ensi vuonna saadaan suunnittelun asteelle se, miten uudistusta lähdetään toteuttamaan. Tällä hetkellä ollaan siis vielä aikomuksen tasolla, ja suunta on sinne päin. Mutta saattaa vielä mennä tovi aikaa, ennen kuin sinne päästään, Gros kertoo.

Esihenkilö ja pelastaja otettu vastaan hyvin

Joitakin askelia on kuitenkin jo otettu. Uudistus nytkähti liikkeelle viime vuoden puolella, kun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta suositteli esimies-nimikkeen neutralisointia.

Suosituksen myötä sana esimies on nyt korvattu kaupungin viestinnässä sanalla esihenkilö.

– Esimies-termiä ei olla lähdetty meidän teksteissä muuttamaan taantuvasti. Mutta tästä eteenpäin käytämme kaikessa viestinnässä esihenkilöä esimiehen sijaan.

Grosin mukaan kyseessä on luonteva ensiaskel, joka pohjustaa muiden nimikkeiden muuttamista myöhemmin. Kaupungin tasa-arvosuunnitelmaan uudistusta ei vielä ole kirjattu, mutta se on ollut esillä jo keskustelun tasolla.

Gros kertoo, että esimiehen muuttuminen esihenkilöksi on sujunut melko luontevasti, eikä siihen liiemmin ole kiinnitetty huomiota.

– Harjoittelimme nimen käyttöä jo ennen kuin se oli virallisesti hyväksytty, ja se kävi aika luontevasti. Nyt vielä pitäisi omassa puheessa aina muistaa, että se pitäisi kääntää uuteen asentoon. Pikkaisen tämä vaatii vielä itseltäkin opettelua, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa vakiintuu, Gros naurahtaa.

Toinen esimerkki kaupungilla jo käyttöön otetusta, sukupuolineutraalista ammattinimikkeestä on pelastaja, jota on alettu käyttää pelastuslaitoksella palomiehen sijaan. Grosin mukaan pelastuslaitoksella uudistus on otettu vastaan hyvin.

”Talonhenkilö ei oikein kuulosta hyvältä”

Kaupungin käytössä on kuitenkin liuta sellaisia ammattinimikkeitä, jotka eivät asetu uuteen muotoon aivan yhtä luontevasti. Tällainen nimike on esimerkiksi talonmies.

– Talonhenkilö ei oikein kuulosta hyvältä, Gros pohtii.

Hänen mukaansa kaikissa tapauksissa ratkaisuja ei ole vielä valmiina. Uusiakin nimikkeitä saatetaan joutua keksimään, ja myös kielenhuollon asiantuntijoita on kuultava.

– Erilaista tutkimusta on tämänkin asian suhteen tehty. Tiedän, että yksityisellä puolella tähän on jo mentykin ja siellä on sitä työtä aloiteltu, mutta me kun olemme Suomen suurin työnantaja, niin meillä se etenee vähän hitaammin.

Toisaalta ammattinimikkeitä on Grosin mukaan niin paljon, että jonkinlaista harmonisointia olisi ehkä muutenkin syytä tehdä niiden suhteen. Suunnitelmia ei tästä toistaiseksi kuitenkaan ole.

– Nämä ovat sellaisia asioita, joita ei ole kauhean kiireellistä tehdä, mutta ne tulevat jossakin vaiheessa työn alle.

Kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnat tekevät linjauksia ja antavat suosituksia, joilla kaupungin toimintaa ohjataan. Päätösvalta asiasta on kaupunginhallituksella.

– Meille nämä yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuusasiat ovat todella tärkeitä, ja niitä halutaan kaupungilla viedä voimallisesti eteenpäin. Jos on helposti tehtävissä olevia asioita, ne toteutetaan. Sitten on tällaisia vähän isompia asioita, jotka kestävät hetken aikaa.

”Varmasti herättää tunteita puolesta ja vastaan”

Ammattinimikkeiden uudistamisesta uutisoi aiemmin Helsingin Uutiset. Gros sanoo panneensa merkille artikkelin julkaisun myötä, että asia herättää runsaasti tunteita ja keskustelua.

– Ihmiset suhtautuvat hyvinkin positiivisesti tai negatiivisesti. Tämä on sellainen asia, joka varmasti herättää tunteita puolesta ja vastaan, kun siitä lähdetään keskustelemaan ja sitä ryhdytään suunnittelemaan. Mutta tämä on meille arvopohjaisesti tärkeä asia, ja me haluamme edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Grosin mukaan kyseiset asiat nousevat selkeästi esiin myös kaupungin eettisissä periaatteissa, jotka ohjaavat sen päätöksentekoa ja päivittäisiä valintoja. Uudistetut eettiset periaatteet hyväksyttiin viime syksynä samoihin aikoihin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa

Gros kertoo, että kyse on myös esimerkistä, jota maan suurin työnantaja haluaa muille näyttää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?