IS-erikoishaastattelu: Elinkeino­ministeri Mika Lintilä varautuu korona­pommiin – ”Syksy pelottaa ihan hirveästi” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

IS-erikoishaastattelu: Elinkeino­ministeri Mika Lintilä varautuu korona­pommiin – ”Syksy pelottaa ihan hirveästi”

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan seuraavan 10 vuoden aikana jokainen puolue tulee korona­talkoissa saamaan haluamaansa ja vihaa­maansa. – Tulee veron­korotuksia, leikkauksia, työmarkkinoiden muutoksia. Aivan taatusti.

16.5. 16:13

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan Suomessa on syytä varautua siihen, että koronatilanne on syksyllä mittavasti huonompi kuin toistaiseksi on nähty. Näin hallituksessa tehdäänkin.

– Olisi vastuutonta, jos emme varautuisi. 250 vuoden aikana on ollut kymmenen pandemiaa. Jokaisessa niistä on tullut kuuden kuukauden jälkeen uusi aalto. Se on aika pysäyttävä tieto, Lintilä avaa.

Lintilä on kovin huolissaan siitä, mitä yrityksissä ja Suomessa yleisestikin tapahtuu, jos epidemian toinen aalto iskee syksyllä päälle väkevästi.

– Kyllä minua pelottaa ihan hirveästi syksy. Yrityksissä on nyt haettu lykkäyksiä työeläkemaksuihin, veroihin ja vuokriin. Mitä jos syksyllä tulee uusi lockdown ja samaan aikaan ne kolahtavat päälle.

Mika Lintilän mukaan hallitus varautuu syksyllä mahdollisesti edessä olevaan aiempaa vaikeampaan koronatilanteeseen. –Olisi vastuutonta, jos emme varautuisi.­

Koronan loppulasku Suomen taloudelle tulee olemaan tähtitieteellinen. Entistä valtionvarainministeriä se tietenkin hirvittää ja hän perää hintalapun vastuullista pohtimista. Hallitus on ottamassa lisää velkaa 14 miljardia euroa.

Syksyllä Sdp:n puheenjohtajan paikalta väistyvä Antti Rinne on sanonut hallitusohjelman olevan kaukaa viisas, koska siihen kirjattiin erillinen elvytysmekanismi. Rinne on tyrmännyt leikkaukset ja sovittujen menojen perumiset.

– Saa sitä tietysti sanoa, mutta jos katsotaan kymmenen vuoden haarukalla, niin jokainen puolue tulee saamaan sitä, mitä on hakenut ja sitä, mitä on vihannut. Tulee veronkorotuksia, leikkauksia, työmarkkinoiden muutoksia. Aivan taatusti, Lintilän vastaus Rinteen näkemyksiin kuuluu.

– Ei ole sellaista mahdollisuutta, että ilman näitä kaikkia tekijöitä Suomen talous voitaisiin vetää tasapainoon.

Palataan hallituksen talous- ja työllisyyshaasteisiin jutun lopussa, mutta katsotaan ensin, miten korona vaikuttaa ihmisten mieliin ja yrityksiin.

Kustannustuki voidaan kaivaa syksyllä naftaliinista

Yrityksille koronatilanteessa ehdottomasti suurin ongelma on se, että ei ole ennustettavuutta.

– Et näe vastarantaa. Kun ennustettavuutta ei ole, yrittäjät laittavat toiminnan seis. Moni voi ajatella, että ajetaan firma hallitusti alas ja aloitetaan sitten, kun vastaranta alkaa näkyä.

Lintilä esitteli torstaina yrityksille suunnatun kustannustuen, jonka yksityiskohdat ovat edelleen hallituksella työn alla. Kustannustuki kattaa nyt kuluja korona-ajan parilta kuukaudelta, mutta sitä valmistellessa syksy on ollut tiukasti mielessä.

– Se pystytään sitten panemaan naftaliiniin ja jos syksyllä tulee tilanne eteen, se voidaan ottaa hyvin nopeasti käyttöön.

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on supistunut merkittävästi koronaviruksen vuoksi. Se mihin raja vedetään, on auki. Lintilä ei suostu arvioimaan, onko se esimerkiksi 25 tai 30 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Mika Lintilän mukaan Business Finlandin -tuet olivat nopein tapa auttaa yrityksiä. –Jos silloin olisi lähdetty ideoimaan yleistukimallia, niin meillä ei olisi vielä mitään. Vain valtava määrä konkursseja.­

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannassa tuki herätti heti epäilyksiä. Hän piti sitä kannattavana vain, jos yritystuen tukisumma on suhteessa pelastettujen työpaikkojen määrään ja kaipasi vaikutusarvioita.

– Vaikutusarvioita tehdään koko ajan, mutta lopulta niissä kyse on siitä, mitkä kriteerit laitetaan, Lintilä kuittaa.

Kustannustuen kokonaispotti tulee olemaan alle miljardi euroa. Yritystä kohden tuki tulee olemaan minimissään 2 000 ja enintään 100  000–200 000 euroa.

Hallitusta on kritisoitu siitä, että sen yrityksille suuntaamat tuet tulevat väärässä järjestyksessä. Ensin olisi tarvittu kiinteitä kuluja korvaavaa yleistukea ja vasta sitten Business Finlandin myöntämää kehitysrahaa. Lintilän mukaan toisin päin ei voitu olosuhteiden pakosta toimia.

 Olen tuntenut nahoissani, että olen Suomen vihatuin ihminen.

– Emme ole koskaan Suomen itsenäisyyden ajassa olleet tällaisessa tilanteessa. Sellaista mallia ei kerta kaikkiaan ollut. Nyt meillä on, jos tilanne eteen tulee.

Business Finlandin tuista nousi valtava meteli, kun tuen valumista erilaisille julkisuuden hahmoille ja viestintäfirmoille arvosteltiin. Lintilä on joutunut ottamaan kansalaisilta vastaan kohun seurauksena poliitikonuransa ehdottomasti kovinta ja rajuinta palautetta.

– Olen tuntenut nahoissani, että olen Suomen vihatuin ihminen.

Ministeriön tilaamassa tarkastusraportissa katsottiin, että Business Finlandin koronatukien myöntäminen on pääosin ollut onnistunutta, tukea oli myönnetty vain yksittäistapauksissa kriteerien vastaisesti.

Ilman BF-tukea ”vain valtava määrä konkursseja

Lintilä ei myönnä, että hallituksen tukijärjestelyt ovat menneet nurinkurisessa järjestyksessä, koska Business Finland ja ely-keskukset olivat aluksi ainoat tahot, joiden kautta rahaa pystyttiin laittamaan nopeasti liikkeelle ennustamattomassa kriisissä. Lintilälle on päivänselvää, että ilman niiden kautta myönnettyä tukea pieniä yrityksiä ei olisi saatu pidettyä elävien kirjoissa.

– Jos silloin olisi lähdetty ideoimaan yleistukimallia, niin meillä ei olisi vielä mitään. Vain valtava määrä konkursseja.

Lintilä huomauttaa konkurssien loistavan poissaolollaan lomautusten ja talouden alamäen hallitsemasta julkisesta keskustelusta, koska ne eivät ole tukien myötä lähteneet vielä kasvamaan.

Lintilä sanoo suoraan, että epidemian jatkuessa tukirahan jakamisessakin seinä tulee vastaan.

– Se on ihan selvää, ettei tukirahaa loputtomasti ole.

Lintilän mukaan kustannustuki taklaa konkurssiaaltoa, mutta realismia pitää olla matkassa.

– Poliitikkojen perussynti on ylisuurten odotusten luonti. Ei tällä tietenkään kaikkea pystytä kattamaan. Taatusti tulee konkursseja.

Lintilän mukaan alkuvaiheen tuet ovat eräänlaista yritysten kädestä pitäen eteenpäin viemistä. Lopulta tärkeintä on se, että niille saadaan rakennettua silta yli koronakriisin.

– Tämä tulee vielä varmasti vaatimaan lukuisilta yrityksiltä, jotka eivät kuunaan ole niin kuvitelleet, lainarahoitukseen tukeutumista.

–Avainkysymys on, miten saamme murskattua koronan pelkokertoimen. Ihmisten luottamus oman talouden tilanteeseen pitää saada parannettua, Lintilä sanoo.­

Vasta rokote murskaan koronan pelkokertoimen

Koronatilanteessa Lintilän mukaan avainasemassa on, miten ihmisten luottamus omaan talouteen saadaan palautettua epävarmuuden keskellä. Lintilän sanojen perusteella edessä on varsin pitkä epävarmuuden aika.

– Avainkysymys on, miten saamme murskattua koronan pelkokertoimen. Ihmisten luottamus oman talouden tilanteeseen pitää saada parannettua. Sitä ei saada millään muulla kuin sillä, että pystymme osoittamaan vastalääkkeen. Loppupeleissä se on rokote, jonka saaminen vie vähintään vuoden.

Lintilä muistuttaa, ettei korona ole koetellut kaikkien taloutta samalla tavalla. Lomautusuhan alla on 500 000 ihmistä. Samalla on myös paljon suomalaisia, joita korona ei ole taloudellisesti kurittanut mitenkään.

– Tämä vaikuttaa ihmisten mielentilaan. Autokauppa on tipahtanut miinus 90 pinnaa, vaikka ei korona ensimmäisenä siellä renkaita potkiessa tartu.

Lintilän mukaan Suomessa onkin pakko pyrkiä palautumaan mahdollisimman paljon normaaleihin oloihin. Tosin viruksen asettamissa raameissa. Hän ei ole vakuuttunut, että etätyön jatkaminen loputtomasti on järkevää, jos yritys pystyy takaamaan turvalliset työskentelyolosuhteet konttorilla.

– Eihän hallitus ole missään vaiheessa esittänyt, että etätyö on velvollisuus. Se on suositus kaikille yrityksille. Kyllä työikäisissäkin on paljon sellaisia, jotka kaipaavat sosiaalista kanssakäymistä, monille työmaa on ainoa sosiaalinen kontakti.

Lintilä haluaisi, että työssäkäyvän keskiluokan kurimus muistettaisiin samalla, kun keskustellaan yli 70-vuotiaista ja lasten kouluunpaluusta.

Turvallinen työmatkaliikenne nostaisi tietenkin pikkuhiljaa myös avautuvien kauppojen, kahviloiden ja kuppiloiden kysyntää.

– Se on tie ulos. Emme me voi eristäytyä. Se on aivan absolut selvä asia.

Li Anderssonin elvytyssetelille tyrmäys: Amerikasta kopioitua

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ehdotti vappupuheessaan 100 euron elvytyssetelin maksamista kaikille suomalaisille kulutuksen vauhdittamiseksi. Lintilän peukalo ei nouse idealle ylös.

– En tämän tyyppiseen helikopterirahaan usko. On vähän Amerikasta kopioitua. Pitää muistaa, että kun siellä jaetaan helikopterirahaa, on pääsyy se, että heillä ei ole sosiaaliturvaa. On se tietenkin ihan kaunis ajatus.

–En tämän tyyppiseen helikopterirahaan usko. On vähän Amerikasta kopioitua, Lintilä sanoo Li Anderssonin vappuna ehdottamasta elvytyssetelistä.­

Lintilän syliin putosi koronakriisin alkuvaiheessa kotimaisen suojavarustetuotannon käynnistäminen, kun suojaimista alkoi olla huutava pula. Lintilä arvioi huhtikuun alkupuolella, että tuotanto lähtisi käyntiin jo parin viikon kuluessa.

Nyt eletään toukokuuta.

Vain yksi neljästä kotimaisesta tuottajasta on saamassa tuotannon käyntiin vielä toukokuun aikana. Lintilä palaa maaliskuun alkuun, jolloin tilanne nopeasti etenevässä koronakriisissä räjähti silmille.

Aluksi homma oli sillä tolalla, että Lintilä soitti itse Paperiliiton puheenjohtajalle Petri Vanhalalle ja kysyi, minne maskien valmistukseen käyvää paperia viedään. Hän sai muutamien yritysten nimiä.

– Soittelin erityisavustajien kanssa itse ihan concreto, että onko paperia. Vastaukset olivat sellaisia, että kyllä meillä oli, mutta koneet myytiin kolme vuotta sitten pois.

Lintilän mukaan tällaisten puhelujen jälkeen järjestäytynyt valmistelu pääsi vasta käyntiin ja toimii hänestä nyt hyvin. Lintilä pitää täysin mahdollisena, että Suomi on omavarainen terveydenhuollon tarvitsemien maskien tuotannossa syksyllä.

– Ei tämä maskeista jää kiinni. Kansanmaskikeskustelussa tosin sekoitetaan iloisesti kangasmaskit ja 70 prosenttia läpäisevät ei-kirurgiset maskit. Minusta sellaiset pitäisi tuoda niin sanotusti kaupalliselta puolelta.

Uusi maskifirma kiikarissa

Kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi Lintilä on käynyt tällä viikolla keskusteluja yhden uuden yrityksen kanssa. Sen tuotanto on tällä hetkellä ulkomailla.

– He voivat tuoda tuotantoa Suomeen ja heillä on myös valmius perustaa sitä Suomeen.

Kotimaista maskituotantoa käynnistävien yritysten pullonkaulaksi voi edelleen muodostua raaka-aineen saanti. Suomeen matkalla olleita maskien valmistamiseen tarvittavia koneita on myös pysähtynyt Kiinaan.

– Maailmalla on valtava taistelu raaka-aineista ja koneista.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kestävyyttä koetellaan syksyn budjettiriihessä. Koronatalkoot ovat Mika Lintilän mukaan edessä kaikilla hallituksilla tulevien kymmenen vuoden aikana.­

3–4 hallituksen jälkeen voidaan puhua menojen lisäyksestä

Paltaan syksyyn. Jo nyt on siis selvää, että hallituspuolueissa on erilaisia näkemyksiä siitä, miten koronakriisin hintalappua lähestytään. Syksyn budjettiriihestä on siksi tulossa Marinin hallituksen pystyssä pysymisen koetinkivi.

Lintilän mukaan on päivänselvää, että aivan erilaisissa oloissa tehty hallitusohjelma tulee kirjoittaa uudelleen.

– Meillä täytyy edelleen olla ihan samat työllisyystavoitteet kuin aiemminkin. Sitten joudutaan vielä sopeuttamaan. Menee vielä kolme tai neljä hallitusta ennen kuin voidaan ryhtyä kuvittelemaan menojen lisäystä, Lintilä alleviivaa.

Hallituksen on ollut tarkoitus kattaa kertaluonteisia tulevaisuusinvestointejaan myymällä valtionyhtiöitä. Monet ovat katsoneet, että myyminen koronatilanteessa olisi hulluutta. Lintilä ei sitä suoraa torppaa.

– Kannattaa tietenkin katsoa kurssiarvoja. Neste dyykkasi aikoinaan, mutta on nyt samalla tasolla kuin ennen sitä. Vaikea vielä arvioida.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?