VTT:n asiantuntija: Maskien käyttö työmatka­liikenteessä perusteltua – ”Virukselle pitää tehdä sellainen temppu­rata, ettei se pääse elimistöön” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

VTT:n asiantuntija: Maskien käyttö työmatka­liikenteessä perusteltua – ”Virukselle pitää tehdä sellainen temppu­rata, ettei se pääse elimistöön”

Julkaistu: 15.5. 14:08

– Virukselle pitää tehdä sellainen temppurata, että se ei selviä, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Arvuuttelu kasvomaskien hyödyistä koronaviruksen pysäyttämisessä sai taakseen kovaa dataa, kun Teknologian tutkimuslaitos VTT julkaisi torstaina tutkimuksen maskien merkityksestä. Tutkimuksen mukaan jo yksinkertaisten kangasmaskien käyttö vähentävää viruksen leviämistä väestössä merkittävästi.

Englantilaiseen tutkimukseen viitaten VTT arvioi koronaviruksen tarttttavuuskertoimen eli RO-luvun tippuvan väestötasolla 1,5:tä noin 0,5:een, jos puolet ihmisistä kohtaamistilanteissa käyttäisivät vaikkapa omatekoista kangasmaskia.

– Se tarkoittaa, että kukaan ei vahingossa pääsisi levittämään virusta, tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä sanoo.

Video yllä: Näin yskäisy leviää ympäristöön.

Tämä mahdollisuuden leikkaaminen nousee arvoon arvaamattomaan, jos ja kun yhteiskunnan perustoimintoja aletaan asteittain avaamaan koronasulun jäljiltä. Se johtaa ihmisten liikkuvuuden lisääntymiseen ja sen myötä mahdollisten tartuntatilanteiden kasvuun. Maskit voisivat olla yksi tapa pitää R0-luku maltillisena, eli alle 1:n, joka pidemmän päälle johtaa viruksen häviämiseen.

Kasvomaskin käyttäminen on Harlinin mukaan ikään kuin pakotettu tapa yskiä hihaan, mikä on muutenkin THL:n suositus.

Harlinin mukaan on vaikea arvioida, mistä koronaviruksen vuoksi asetetuista rajoituksista voitaisiin luopua, jos maskien käyttö lisääntyy.

– Se on jo aika mutkikasta mallintamista. Mutta ainakin jos työpaikkoja avataan, niin työmatkaliikenteen joukkoliikennevälineissä maskien käytöllä on vahvat perusteet, Harlin sanoo.

Yksittäisen koronarajoitustoimen, kuten vaikkapa maskien käytön merkitystä ei pidä liikaa korostaa, koska viruksen leviämisen rajoittamisessa on kyse useammasta peräkkäisestä toimesta.

Kyse on hieman samanalaisesta, mutta käänteisestä toiminnasta kuin suuronnettomuuksien takaa löytyvästä vuosikymmeniä vanhasta niin sanotusta reikäjuustoteorista. Psykologi James Reasonin oivalluksen mukaan monen suuronnettomuuden takaa löytyy useita peräkkäisiä, mutta pettäneitä turvarakenteita. Ne ovat kuin päällekkäin ladottuja reikäjuuston viipaleita, jotka tuurilla voivat asettua niin, että syntyy läpimenevä reikä.

– Koronavirukselle pitää tehdä sellainen temppurata, että se ei pääse ihmisen elimistöön. Jos joku yskäisee, hänellä on suojain. Lähellä istuvalla kaverilla on suojain. Kun kotona hän pesee kädet saippualla ja huuhtelee viruksen viemäriin, ollaan jo aika hyvin rakennettu esteitä, Harlin sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?