Rysäkarin mysteerihylyn arvoitus ratkesi yllättäen: Sammunut ankkurilyhty aiheutti tuhoisan törmäyksen 111 vuotta sitten - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Rysäkarin mysteerihylyn arvoitus ratkesi yllättäen: Sammunut ankkurilyhty aiheutti tuhoisan törmäyksen 111 vuotta sitten

Julkaistu: 15.5. 13:34

Ankkurissa laivaväylällä, ankkurilyhty sammuneena.

Ankkurilyhty oli sammunut.

Ankkuripaikka oli täysin väärä, keskellä väylää.

Seurauksena oli kahden aluksen törmäys marraskuisessa pimeydessä vuonna 1909.

Espoon edustalta vajaa kilometri Rysäkarin itäpuolelta viime lauantaina löytyneen hylyn arvoitus on ratkennut.

Löytöpaikka on täpärästi Helsingin puolella vesirajaa, kuten Rysäkarikin, entinen puolustusvoimien linnakesaari, jossa nykyisin järjestää yritystilaisuuksia yksityinen Rysäkarin Linnake Oy.

Alunperin jopa vuosia kestäväksi ennustettu salapoliisityö hylyn parissa sai uuden käänteen, kun Ilta-Sanomat oli uutisoinut löydöstä torstaina.

– Tämä on aivan uskomatonta, sanoo Suomen meriarkeologisen seuran (MAS) puheenjohtaja Markku Luoto iloisena.

– Mutta kertoo digitalisaation positiivisista puolista, kun erilaiset ihmiset erilaisin kiinnostuksen kohtein vaihtavat tietojaan, Luoto lisää.

Hylyn löysivät MAS:n vapaaehtoiset sukeltajat.

Vain muutama tuntia IS:n uutisen torstaisen julkaisun jälkeen MAS:n YouTube-kanavalle ilmestyi nimimerkin Kuiskatenkirjoista kommentti:

Hufvudstadsbladetissa 19.11.1909 kerrottiin kalkkikivilastissa olleen proomun uponneen yhteentörmäyksessä höyrylaivan kanssa. Jutun mukaan uppoamispaikka oli väylällä "mellan Skatuddskobben och Ryssholmen". Voisiko olla jotain tekemistä tämän hylyn kanssa?

Moni asia täsmäsi.

Hylyn löytöpaikka.

Se, että 16 metrin syvyydessä meren pohjassa maannut alus oli yhä täydessä kalkkikivilastissa.

Alustyyppikin täsmäsi.

MAS:n sukeltajat olivat päätelleet hylyn olleen ”kierrätyskäytössä” proomuna, sillä vaikka koneen pyörittämälle potkurille oli paikka, potkuria ei enää ollut, eikä konetta.

40-metrinen runko oli kasattu niittaamalla teräslevyjä yhteen, perä ja keula olivat pystyt ja suipot.

Hylyn keula.

Luoto arveli alunperin hylyn olevan yli satavuotias, mutta ei vanhempi kuin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin konevoima teki läpimurron.

Arvio osui oikeaan.

Salapoliisityö eteni, kun Luoto lähetti nimimerkin Kuiskatenkirjoista antaman vinkin MAS:n WhatsApp-ryhmään, josta sen huomasi alan harrastaja Sami Järvinen.

Hän etsi Kansallisarkiston digitaalisesta arkistosta mainitun päivän Helsingin Sanomat ja löysi aiheeseen liittyvän uutisen: 250 rekisteritonnin ”taklauksesta purettu priki” oli ollut kalkkilastissa matkalla Porvooseen Atun Sahan omistaman Attu-nimisen höyryhinaajan vetämänä.

Tuohon aikaan Suomen ainoa kalkkikaivos toimi Paraisilla.

Päivä oli 17. marraskuuta 1909.

HS:n fraktuuralla kirjoitetun selostuksen mukaan proomu oli jätetty keskelle väylää ankkuriin sillä välin, kun hinaajan miehistö oli lähtenyt hakemaan luotsia ja toimittamaan muita asioista.

Asioiden toimittaminen oli venähtänyt.

Aluksen ruori jalustoineen on kaatunut lastin päälle.

Sörnäisissä puutavaraa lastannut vaasalainen höyrylaiva Laponia oli pimeän tullen lähtenyt Eteläsatamasta merelle.

Väylälle ankkuroidun proomun ankkurilyhty oli sammunut.

Kaksi miestä oli parhaillaan askartelemassa lyhdyn kanssa, kun Laponia lähestyi pimeästä ja törmäsi proomuun, joka sai vuodon.

Miehet pääsivät pelastautumaan proomun veneeseen, proomu upposi.

Laponia pääsi jatkamaan matkaa kohti, joka veisi sen Itämeren, Pohjanmeren, Englannin kanaalin ja Biskajanlahden kautta Espanjaan.

Törmäyksestä kirjoitettiin eteläisen Suomen lehdissä vielä seuraavalla viikollakin.

– Ilmeisesti syynä oli väylälle ankkurointi, Luoto arvelee.

– Laivaväylä kulki aiemmin lähempää Rysäkaria, nykyinen väylä menee hiukan kauempana.

Kuvassa ankkuripelinpumppu.

Luoto pani merkille, että aikakauden lehdissä haaksirikkouutisia maailman meriltä oli lähes päivittäin.

Suomikin oli toisenlainen maa kuin tänään.

Moni noiden päivien lehtiuutinen liittyi passiiviseen vastarintaan edellisenä vuonna alkanutta niin sanottua toista sortokautta vastaan.

Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas oli juuri hajottanut valtiopäivät ja määrännyt uudet vaalit.

Suomessa oli ratkaistu "juutalaiskysymys" lailla, joka mahdollisti "Mooseksen uskoisille" kansalaisoikeudet Suomessa.

Sellainen maa, suurruhtinaskunta, oli Suomi, jossa höyryhinaaja Attun kalkkiproomu upposi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?