Vaarallisen Rysäkivi-karikon läheltä löytyi mysteerihylky, joka kummastuttaa meriarkeologeja – ”Tästä alkaa salapoliisityö” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Vaarallisen Rysäkivi-karikon läheltä löytyi mysteerihylky, joka kummastuttaa meriarkeologeja – ”Tästä alkaa salapoliisityö”

Julkaistu: 14.5. 14:33

Hylyn alkuperän selvitys voi viedä vuosia.

Espoon edustalta vajaa kilometri Rysäkarin itäpuolelta löytyi lauantaina 16 metrin syvyydestä läheltä vaarallista Rysäkivi-nimistä karikkoa aiemmin tuntematon hylky.

Löytäjät ovat Suomen meriarkeologisen seuran (MAS) jäseniä, jotka sukeltavat vapaaehtoisesti ja avustavat viranomaisia, tutkijoita ja yrityksiäkin.

Hylyn löytäminen oli ensimmäinen askel syvyyteen ja pimeyteen. Seuraavaksi etsitään valoa, tietoa.

Nyt tiedetään missä, mutta ei vielä mikä, milloin ja miksi? Mikä alus oli, milloin se upposi ja miksi? Miksi se hylättiin meren pohjaan hylkiintymään?

– Tästä alkaa salapoliisityö ja se kestää yleensä vuosia, kertoo MAS:n puheenjohtaja Markku Luoto.

Ankkuripelin kela, johon ankkurikettinki on kelattu. Kelassa näkyy olevan vieläkin pari kierrosta kettinkiä.

Alus on yli 40 metriä pitkä ja sen runko on kasattu niittaamalla teräslevyjä yhteen. Perä ja keula ovat hyvin pystyt ja suipot.

– Perä on niin suippo kuin nykyisissä aluksissa keulat, Luoto kuvailee.

Ajoitusta helpottaa merkittävästi tieto, että aluksessa on alunperin ollut voimalähteenä moottori. Potkurille löytyy paikka, mutta potkuria ei enää ole, eikä konetta.

– Se (potkurittomuus, koneettomuus) viittaa siihen että se on upotessaan ollut jo niin sanotusti kierrätyskäytössä eli ”proomuna”, Luoto sanoo.

Styyrpuurin puolelta, aika läheltä perää löytyi tiilikasa.

Lasti oli yhä jäljellä. Hylky makaa meren pohjassa täydessä kalkkikivilastissa.

– Se voidaan ehkä selvittää, onko kalkkikivi peräisin Suomen silloisesta ainoasta kalkkikivikaivoksesta Paraisilta vai kenties kauempaa, Luoto pohtii.

– Nyt teemme kuvaamalla 3D-mallinnoksen ja alamme kaivella yksityiskohtia ja tutkia arkistoja, Luoto luettelee odottavia toimenpiteitä.

Jos alus on ollut jo proomukäytössä, sen uppoamisesta ei välttämättä löydy oikeudenkäyntipöytäkirjaa tai meriselitystä.

– Silloin pitää tutkia, onko se ollut mukana Helsingin edustan saarten linnoitustöissä ja olisiko siellä jossain päiväkirjoissa maininta uppoamisesta.

Hylyn keula.

Rysäkarilla toimi pitkään rannikkotykistön linnoitus, joka on sittemmin riisuttu miehistä ja aseita ja saari on siirtynyt yksityiseen nautintaan.

Salapoliisityöhön tarttuvat MAS:in arkistoharrastajat.

Todennäköisesti alus on yli satavuotias, ja vanhimmillaan 1800-luvun jälkipuolelta, koska siinä oli alunperin moottori.

– Höyrykoneet tulivat käytännössä tehokkaiksi 1860-luvulla joten sen vanhempi se ei ainakaan ole, Luoto päättelee.

Kuvassa aluksen ruori jalustoineen kaatuneena lastin päälle.

Hylyssä on ruori, peräsin ja muita rakenneosia kuten vinssejä keulassa ja perässä, mutta miehistötilat eivät ilmeisesti olleet enää käytössä, koska kyseessä oli proomu, ei uljas kalkkilaiva, jolla olisi ollut kapteeni.

Alus löytyi normaalien tarkistussukellusten yhteydessä, joita MAS tekee.

– Yhdeksän kymmenestä on kivikasoja, Luoto laskee.

Tällä kertaa Liikennevirasto oli tilannut Meritaidolta veneväylien kartoitusta. Siinä yhteydessä kaikuluotaushavainnot tutkitaan ja etäisestikin hylkyjä muistuttavat toimitetaan Museovirastolle.

– Autoimme Museovirastoa havaintojen tarkistamisessa. Ensimmäinen oli kivikasa, mutta toinen oli hylky, Luoto iloitsee.

Hylky merkitään poijuilla ja siitä saattaa tulla tulevaisuudessa sukelluskohde.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?