Lastentautien erikoislääkäri koulujen avaamisesta: ”On lasten kannalta paljon tärkeämpiäkin asioita kuin koronaviruksen riski” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lastentautien erikoislääkäri koulujen avaamisesta: ”On lasten kannalta paljon tärkeämpiäkin asioita kuin koronaviruksen riski”

Lastentautien professori Terho Heikkinen suhtautuu luottavaisesti koulujen avaamiseen koronasulun jälkeen.

Julkaistu: 13.5. 7:19

Viranomaisten ohjeissa kouluille korostetaan kotona tehtävän arvion tärkeyttä lapsen voinnista.

Koulut avautuvat torstaina liki kaksi kuukautta kestäneen etäopetusjakson jälkeen.

Koulujen avautumisen kynnyksellä THL:n ja opetusministeriön ohjeissa kouluille korostetaan kotona tehtävän arvion tärkeyttä lapsen voinnista: jos lapsella on mitään sairastumiseen viittaavia oireita, kouluun ei saa tulla.

Samaa mieltä on lastentautiopin professori Turun yliopistosta.

Lastentautien professori Terho Heikkinen.

– Se on mielestäni se kaikkein tärkein ohje vanhemmille tässä tilanteessa, kun koulut avautuvat, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Terho Heikkinen sanoo.

Koronavirus tarttuu nykytiedon valossa lähinnä pisaratartuntana. THL:n ja Opetushallituksen ohjeissa kehotetaan välttämään tarpeettomia fyysisiä kontakteja, mutta turvaväleistä ei erikseen ole annettu suosituksia.

Jälleennäkemisen riemu koululaisten kesken voi olla suurta. Saavatko lapset halata toisiaan, pitäisikö vanhempien ohjeistaa lapsia tässä?

– Tämä halaaminen tuntuu olevan ikuisuuskysymys. Sanoisin, että ihan reippaalla mielellä voi mennä kouluun, mutta toki etäisyyttä on hyvä pitää. Jos kaksi oireetonta halaa, niin siinä ole tartuntariskiä, Heikkinen muistuttaa.

Toista voi huomioida tervehtimällä muutoinkin kuin halaamalla. Lasten tervehtimiskulttuuriini virusta kosketustartuntana siirtävä kättely ei oikeastaan edes kuulu. Kosketustartuntariskiä voi vähentää sillä, että henkilökohtaisia opiskeluvälineitä, kuten vaikkapa pyyhekumeja ei lainata.

– Jos vanhemmat jotain ohjeita antavat, niin ehkä tämän suuntaisia. Ja tietysti aina hyvä muistuttaa yleisistä hygieniasäännöistä kuten, että nenää ei kaiveta, aivastetaan hihaan tai kainaloon ja kotiin tullessa pestään kädet.

Koulukuljetukset voivat muodostaa riskin jossain tapauksissa, jos bussi on täynnä ja matka kestää kauan.

– Teoriassa silloin voi olla tartuntariskiä, en pitäisi sitä merkittävänä tässä tautitilanteessa, Heikkinen sanoo.

Hän ymmärtää, että moni vanhempi kysyy mielessään ehkä huolta tuntien, voiko minun lapseeni mennä kouluun ja voinko minä saada tartunnan.

– En halua vähätellä koronariskiä, mutta on lasten kannalta paljon tärkeämpiäkin asioita kuin koronaviruksen saamisen riski koulussa. Tiedetään muutamien Euroopan maiden kokemusten perusteella, että korona on ollut lapsilla harvinainen ja oireet lieviä.

THL:n lasten- ja infektiosairauksien erikoislääkärin Otto Helveen mukaan näyttää esimerkiksi Ruotsista saatujen tietojen valossa siltä, että koulussa syntyneiden tartuntaketjujen määrä on vähäinen.

Lastentautiopin professori Terho Heikkinen luottaa koulujen ja opettajien kykyyn järjestää opetus niin, että koronaviruksen leviämisen riskit kouluissa minimoidaan.

– Kouluilla ja opettajilla on keinot, kyky ja halu hoitaa lasten kouluun paluu niin, että se tapahtuu turvallisesti.

Monissa kouluissa on päätetty, että oppilaiden kynät ja kumi nimiöidään, yhteisiä askarteluvälineitä ei käytetä, istumajärjestystä väljennetään, ruokailussa istutaan erillään ja opetusta siirretään uusiin tiloihin tai ulos.

Iso koronaviruksen aiheuttama muutos on koulun yhteisten kevätjuhlien peruminen. Suvijuhlia kyllä vietetään Suomen kouluissa myös tänä keväänä, mutta tällä kertaa aikaisempaa pienemmissä ryhmissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?