Asiantuntijoilta pysäyttävä korona­näkemys: ilmastopäästöt vähenevät hurjasti, mutta se ei vaikuta ilmaston­muutokseen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijoilta pysäyttävä korona­näkemys: ilmastopäästöt vähenevät hurjasti, mutta se ei vaikuta ilmaston­muutokseen

Julkaistu: 10.5. 21:00

IS:n haastattelemien ilmastoeksperttien mukaan päästöt palaavat ennalleen koronakriisin jälkeen. Näin on käynyt jo Kiinassa.

Koronapandemia pysäytti globaalin matkustamisen ja jarrutti suuresti ihmisten liikkumista paikallisesti erilaisten rajoitustoimien vuoksi. Tällä on ollut merkittävä vaikutus päästöihin.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että vuonna 2020 ilmaston päästövähennykset saattavat olla jopa 8–10 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kiinassa, koronan alkulähteillä, CO2-päästöt tippuivat väliaikaisesti peräti neljänneksellä.

– Poikkeustilan vaikutukset ovat jo lyhyessä ajassa näkyneet isosti myös Suomessa. Ilmanlaadun seurantatulokset Suomen kaupungeista osoittavat, että typpidioksidi­pitoisuudet (NO2) ovat tänä aikana (18.3. lähtien) laskeneet noin 40 prosenttia, Ilmatieteen-laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kertoo.

– Typpidioksidia on runsaasti autojen pakokaasuissa, joten liikennemäärien voimakas väheneminen näkyy nopeasti kaupunkien ilmanlaadun paranemisena.

Yllättävää kyllä, paljon puhuttuihin ilmastonmuutos­tavoitteisiin koronalla ei uskota olevan juuri lainkaan merkitystä, korkeintaan marginaalisia. Vahva indikaattori löytyy Kiinasta, jossa päästömäärät lähtivät radikaaliin nousuun heti rajoitustoimien purkamisen myötä, ja nyt ne ovat jo lähes entisellään.

– Yhden vuoden osalta päästöt vähenevät, mutta vuosikymmenten aikana kertyneet hiilidioksidipäästöt ovat yhä olemassa siellä, eikä tällainen väliaikainen muutos vaikuta isoon kuvaan, Korhonen korostaa.

Kiinan esimerkin perusteella näyttäisi siltä, että suurin osa ihmisistä haluaa palata normaaliin elämään heti, kun se on mahdollista. Korona ei siis näyttäisi muokkaavan ihmisten käyttäytymistä ilmastoasioissa.

– Ilmastonmuutoksen kannalta keskeisintä ovat rakenteelliset muutokset. Ihmisten käytöksen muuttuminen ei ole merkityksetöntä, mutta näen tärkeämpänä sen, että maailma muuttuisi sellaiseksi, jossa yksilön olisi helppoa ja edullista tehdä ilmaston kannalta fiksut valinnat, Korhonen pohtii.

Samaa mieltä on Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. Sen Ilmastoratkaisut-projektin projektinjohtaja Outi Haanperä muistuttaa vuonna 2015 voimaan tulleesta Pariisin ilmastosopimuksesta.

– Ilmaston lämpenemisen hidastaminen 1,5 asteeseen tai reilusti alle 2:een tarkoittaa, että päästövähennysten tulisi olla 7–7,5 prosentin luokkaa joka vuosi koko tämän vuosikymmenen ajan. Näin pääsisimme Pariisin sopimuksen mukaiselle päästöpolulle, Haanperä alleviivaa.

– Ennen korona-aikaa päästömäärät olivat edelleen kasvussa. Juhlaan ei siis ole aihetta. Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevinta on, mitä tapahtuu koronakriisin jälkeen.

Maallikoiden mielikuvissa asiat saattavat näyttäytyä toisin, eikä varmasti vähiten siksi, että lentomatkustaminen on seisahtanut miltei totaalisesti. Tutkimusprofessori Hannele Korhonen kuitenkin sanoo, että lentoliikenteen vaikutus vuosittaisiin päästömääriin ei ole kuin 3–4 prosentin luokkaa.

– Yhden ihmisen hiilijalanjälkeen lentomatkailulla saattaa olla suurikin vaikutus, koska monet lentävät paljon. Samaan aikaan maailmalta löytyy kuitenkin miljardeja ihmisiä, jotka eivät ole lentäneet koskaan, Korhonen selvittää.

Suurin päästöjen aiheuttaja on energiatuotanto kokonaisuudessaan. Kun fossiilisista polttoaineiden ja kivihiilen tuotannoista puhutaan, mittarit raksuttavat alati pahasti punaisella.

– Lähes kaikesta ihmistoiminnasta syntyy päästöjä. Juuri se on ongelmallista tässä ilmastonmuutoskysymyksessä, Korhonen näkee.

Maailmalle on levinnyt kuvia maailman metropoleista, joissa ilmanlaatu näyttää silmin nähden parantuneen. Savuverhomainen maisena on yhtäkkiä kadonnut, eikä se ole harhaa.

– Ilmansaasteista näkyvyyteen vaikuttavat erityisesti pienhiukkaset, ja jotkin kaasut. Ja nyt niiden pitoisuudet ovat koronan aikaan vähentyneet, Korhonen ruotii.

– Pienhiukkaset eivät itsessään ole niin suuria, että niitä voisi nähdä paljain silmin. Näkyvyys heikkenee sen vuoksi, että hiukkaset sirottavat tai absorboivat valoa ilmakehässä ennen kuin se havaitaan silmällä. Ei ole yksiselitteistä rajaa sille, kuinka suuri hiukkaspitoisuus aiheuttaa merkittävää näkyvyyden heikkenemistä, sillä asiaan vaikuttaa myös esimerkiksi sääolosuhteet ilmankosteudesta alkaen.

Koronalla ei siis näytä olevan vaikutusta ilmastotavoitteisiin, mutta mikä sitten ratkaisee niiden kohtalon poikkeusolojen jälkeen?

Sitran projektinjohtajan mukaan vastaus piilee siinä, miten maailman taloutta elvytetään kriisin laannuttua.

– Ympäri maailmaa ollaan ymmärrettävästi huolissaan taloudesta, ihmisten työllisyydestä. Ilmastotavoitteiden kannalta oleellista ovat elvytyspäätökset, eli yritetäänkö uusia työpaikkoja luoda nojautuen vanhaan vai kestävän kehityksen kautta, Outi Haanperä sanoo.

– Alussa nähtäneen joka tapauksessa nopeita elvytystoimia, koska kriisin vaikutus talouteen on ollut niin hurja. Laajemmassa perspektiivissä olisi kuitenkin nojattava kestävään, myös ilmastotavoitteita tukevaan kehitykseen.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita oli määrä päivittää marraskuussa Skotlannissa, mutta kokousta on koronan vuoksi siirretty. Haanperän mukaan se on harmillista, sillä ”maailma ei ole ilmastotavoitteiden osalta vielä halutulla polulla”. Skotlannissa oli tarkoitus sopia vuodelle 2030 asetettujen päästötavoitteiden kiristämisestä.

– Poliittiset investointipäätökset ovat avainroolissa. Millaisia ratkaisuja tehdään esimerkiksi energiasektorilla tai ihmisten liikkumisessa – rakennetaanko uusiutuvaa energiaa, kehitetäänkö raitio- ja pyöräteitä vai jotain muuta? Mitä tekee Kiina, mitä EU? Näistä kysymyksistä olisi tärkeää päästä linjaamaan nopeasti, Haanperä sanoo.

Yhdysvallat on jo höllentänyt teollisuuden ilmastopäästörajoituksia. Haanperä kritisoi ratkaisua voimakkaasti.

– Ilmansaasteet ovat osaltaan vaikeuttaneet koronaepidemiaa. Saasteinen ilma vaikuttaa ihmisten keuhkojen toimintaan, Haanperä perustelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?