Kommentti: Miksi Muumi-yhtiö halusi lähteä mukaan Lapinlahden sairaalan kiistanalaiseen jalostamiseen? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Miksi Muumi-yhtiö halusi lähteä mukaan Lapinlahden sairaalan kiistanalaiseen jalostamiseen?

Lapinlahden sairaala-alueen tulevaisuus puhuttaa helsinkiläisiä.

Julkaistu: 10.5. 7:47

Miksi maineestaan tarkka Muumi-yhtiö halusi lähteä mukaan Lapinlahden kiistanalaiseen jalostamiseen, kysyy Tuomas Manninen.

Ovatko kaikki muumit kotona?

Lapinlahden sairaalassa.

Ainakin muumit ovat kotonaan Muumilaaksossa, ja tarujen puuhevonen viihtyy Troijassa, mutta mitä yhteistä niillä on?

Kaikki alkoi, kun kallioiselle niemelle Helsingin Lapinlahteen nousi vuonna 1841 Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen sairaalarakennus ja mielisairaalan ympärille syntyi levottomia mieliä rauhoittamaan puisto. Tultiin vuoteen 2020. Sairaalan toiminta oli päättynyt, kaupungin omistamissa rakennuksissa oli yhä monenlaista toimintaa, mutta ei kovin tuottavaa, koska toimijat ovat vain ruohonjuuren tasoisia tai panostavat peräti mielenterveyteen.

Helsingin kaupunki järjestää ideakilpailun, jonka loppusuoralle yltää yksi ehdotus, joten ei ole tavaton yllätys, että se voittaa.

Yllätys ovat muumit.

Ehdotuksen Lapinlahden kevät takana ovat kiinteistörahoitusyhtiö NREP, yritysjärjestelyihin erikoistunut Oaklins Merasco sekä kolme arkkitehtitoimistoa ja Moomin Characters Oy, joka on muumituotteiden ja tuotemerkkien valvonnan virallinen taho. Se päättää, missä muumit keikkailevat.

Jos muumiperhe, Niiskuneiti, Nipsu, Nuuskamuikkunen ja Hemuli marssivat sisään Lapinlahden portista, ne tulevat yhtä tassua itseään huomauttavasti virtaviivaisempien salkkutyyppien kanssa.

Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Oy:n toimitusjohtaja Marianna Heikinheimo, Jani Nokkanen Nrepistä ja Moomin Characters Oy:n toimitusjohtaja Roleff Kråkström Lapinlahden sairaala-alueen pihamaalla.

Lapinlahden entistä sairaalaa ympäröi suuri puisto.

NREP kertoo olevansa ”kiinteistöjen arvoketjun kaikissa osissa toimiva tuoteinnovoija, kehittäjä, sijoittaja ja toimija”. Oaklins Merasco näkee itsensä ”yritys- ja rahoitusjärjestelyjen ammattilaisena, omistautuneena auttamaan kunnianhimoisia yrittäjiä ja yrityksiä saavuttamaan täyden potentiaalinsa”.

Nyt täyttä potentiaalia etsitään Lapinlahdesta. Vanhan säilyttämisen ohessa sairaalapuistoon halutaan hotelli ja kaksi uudisrakennusta. Ne ovat luonnollisesti herättäneet ankaraa kansalaisvastustusta ja Lapinlahti-asia on jäänyt pöydälle Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa.

Hotellin rakentamista on puolustettu sen Länsiväylän suuntaan mahdollisesti synnyttämällä meluaita-efektillä. Meluaidan alta joudutaan totta kai kaatamaan puita ja poistamaan kasvillisuutta.

Havainnekuvassa vasemmalla näkyvät suunnitellut uudisrakennukset.

Havainnekuva uusista suunnitelmista. Uusi hotellirakennus ylhäällä Länsiväylän suuntaisesti, sen vasemmalla puolella näkyy kaksi pienempää uudisrakennusta.

Ilmakuva sairaala-alueesta vuodelta 2013.

Kuva alueesta vuodelta 2013.

Entä Moomin Characters?

Mikä on sen omakuva? Se ei ole kovin kiinnostavaa, koska me suomalaiset ja moni ulkomaalainen tunnemme muumit muutenkin. Ei tarvita sloganeita tai jargonia. Olemme lukeneet kirjat puhki, katsoneet tv-sarjat ja juoneet rannattomasti kahvia muumimukeista. Muumit ovat hyviä tyyppejä, rentoja, osaavat nauttia elämästä, vähän anarkisteja, eivät suorittajia, pikemminkin haaveilijoita. Muumipappa on ajoittain masentunut – kuten niin moni Lapinlahdessa hoidossa ollut potilas.

Se tiedetään, että Moomin Characters on äärimmäisen tarkka muumien maineesta. Ainakin on ollut. Muumeja ei anneta edes korvausta vastaan mihin tahansa käyttöön. Tarkoitusperien pitää olla muumien hengen mukaisia, muumien arvoisia.

Siksi moni muumifani yllättyi, kun Moomin Characters ilmestyi Lapinlahden portille. Perustelun antoi toimitusjohtaja Roleff Kråkström Helsingin Sanomille: ”Tämä paikka, ympäröivä meri ja luonto ovat todella osuvia, jos ajatellaan (Tove) Janssonia”.

Toimitusjohtaja Kråkström on naimisissa Sophia Janssonin, Tove Janssonin veljentyttären kanssa, joka on Moomin Charactersin taiteellinen johtaja.

Hetkinen. Lapinlahti on Länsiväylän merestä sulkema urbaani sisälahti, muumeista tulevat mieleen aava meri, meren kuiske, kallioiset rannat ja tietysti Klovharunin piilopirtti Pellingin ulkosaaristossa.

Tove Jansson vietti kesiä Klovharunin saarella.

Tove Jansson muumihahmojen kanssa vuonna 1956.

Lapinlahden vehmas puisto on fantastinen paikka, mutta se ei herätä muumimielikuvia. Perustelut muumien Lapinlahden valtaukselle kuulostavat päälle liimatuilta ja väkinäisiltä. Tämä on aistittu yleisesti.

Henkisesti lähellä Tove Janssonia olevat Kuvittajat ry ja Sarjakuvantekijät ry julkistivat perjantaina kannanoton Lapinlahdesta. Se on hyvin tyly suhteessa Moomin Charactersiin.

”Me kertovan kuvan tekijät koemme sumutuksena, että Lapinlahden kevät -projektin Troijan hevoseksi on valjastettu Tove Jansson, suomalaisen kuvallisen ilmaisun suuri humanisti. Lapinlahden kulttuurisena vetonaulana tarjotaan Janssonin kotimuseoksi nimettyä sairaalan ylilääkärin asuntoa sekä muita Janssonin nimeen liitettäviä galleriatiloja.” Ja edelleen: ”Emme hyväksi, että ainutlaatuisen taiteilijan kansallisella ja kansainvälisellä nimellä ratsastaen yritetään tuhota jotain niin ainutlaatuista kuin Lapinlahden sairaalan ympäristö.”

Yhdistykset toivovat Lapinlahden pysyvän julkisessa omistuksessa.

IS pyysi Kråkströmiä kommentoimaan Troijan puuhevonen -syytöstä. Esitimme kaksi kysymystä.

1. Mitä muuminkaltaisen merellistä on Lapinlahden sairaalan päärakennuksessa sisälahden rannalla, kun muumien maailma on ulkomeri? Ja 2. Minkälaisen ajatteluketjun jälkeen yhtiö, joka on ollut tarkka julkikuvastaan, lähtee mukaan projektiin, jonka riskit brändille saattoi arvata suuriksi?

”Kiitos tarjoamastanne mahdollisuudesta. Juttuanne kannattelevat ajatukset eivät oikein kohtaa todellisuutta, joten kiitämme ja jätämme kommentoimatta”, Kråkström vastasi sähköpostitse.

Pienoismalli uusista suunnitelmista. Pitkä hotellirakennus näkyy kuvan vasemmassa alareunassa.

Havainnekuva uusista rakennuksista.

Talvinen havainnekuva uusista suunnitelmista.

Hyvään journalistiseen kulttuuriin kuuluu sidonnaisuuksien esille tuominen.

Tämän kirjoittajan äidin täti Laila Järvinen käänsi muumikirjat suomeksi.

Kirjoittajan isoisän täti Nelma o.s. Swan oli naimisissa Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä 1904–1922 toimineen Christian Sibeliuksen kanssa, ja Lyyli-täti työskenteli sairaalassa hoitajana. Sibelius lopetti johtajakaudellaan hoitomuodoista jalkaraudat, kuumat kylvyt ja oksennuttamisen.

Kirjoittajan lähipiiriin kuuluva henkilö on osallistunut kuntouttavaan työharjoitteluun Lapinlahden Lähteessä, joka on yksi Lapinlahti-yhteisön lukuisista toimijoista. Lähde kertoo olevansa ”kaikille avoin mielen ja hyvinvoinnin keidas”.

Helsingin kaupungin päättäjät joutuvat nyt päättämään, mikä on Lapinlahden sairaalarakennusten ja puiston tulevaisuus.

Mitä halutaan.

Mitä halutaan antaa kaupunkilaisille?

Mikä on inhimillisesti arvokasta?

Mikä pelkästään arvokasta?

Minkä arvoa ei voi mitata rahassa?

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?