50 suomalaistutkijaa ja asiantuntijaa ovat haastaneet Suomen hallituksen valitseman linjan koronapandemiaan liittyvissä rajoitusten purkutoimissa. Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet avoimen kirjeen, jossa he toivovat, että koronavirus tukahdutettaisiin sen sijaan että Suomessa siirrytään niin kutsuttuun hybridistrategiaan, jossa viruksen annetaan levitä väestön keskuudessa.
Ilta-Sanomat uutisoi tutkijoiden avoimesta kirjeestä aiemmin torstaina.
Kirjeessä tutkijat arvioivat, että viruksen tukahduttaminen kestäisi viisi viikkoa ja otollisin aika toimenpiteelle olisi juuri nyt kun Suomen koronatilanne on hyvässä hallinnassa.
– Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä, kirjeessä todetaan.
Ilta-Sanomat julkaisee tutkijoiden avoimen kirjeen nyt kokonaisuudessaan. Teksti on luettavissa alla.
50 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt
Suomessa koronaepidemian tilanne on tällä hetkellä hyvä. Suomalaisten vastuullinen käyttäytyminen ja sen tueksi ajoissa käynnistetyt rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet terveydenhuollon ylikuormittumisen ja jopa tuhannet kuolonuhrit.
Olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on linja hillitystä hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta.
Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä.
Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa.
Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.
Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan.
Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Meidän kannattaa valita onnistujamaiden toimenpiteistä ne, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin parhaiten.
Täsmällisesti suunnatut rajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden toimeliaisuutta. Kontaktien välttely jatkuu. Talouden kriisi syvenee ja laajenee. Lopulta uhkana on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto.
Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.
Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen epidemian tukahduttaneiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.
Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hillitysti hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisille.
Lisäksi epidemian hidastamisstrategiassa tarvittaisiin jatkossakin mittavia rajoituksia. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia.
Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.
Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Esitämme, että Suomi siirtyisi heti linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan.
Johtoallekirjoittajat
Marjukka Myllärniemi
Professori (keuhkosairaudet & allergologia), varadekaani Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Antti Ripatti
Professori (empiirinen makrotaloustiede) Helsingin yliopisto & Helsinki GSE
Petri Lehenkari
Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
Panu Jaakkola
Professori (syöpätutkimus) Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala
Jussi Taipale
Professori (biokemia) Cambridgen yliopisto
Tuuli Lappalainen
Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia) Columbian yliopisto ja New York Genome Center
Juha Tapio Korhonen
Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito)
Pirta Hotulainen
Dosentti (solubiologia, neurotiede) Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva ja Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja
Juttua päivitetty klo 17.01: Täsmennetty sanamuotoja vetoomuksen loppulisen version sanamuotoihin sekä päivitetty vetoomuksen allekirjoittajien lukumäärää.
Muut allekirjoittaneet
Martti Talja
Professori (kirurgia, urologia) Lääketieteen tohtori
Jani Luoto
Professori (taloustiede) Helsingin yliopisto
Heikki Patomäki
Professori (maailmanpolitiikka) Helsingin yliopisto
Lasse Lehtonen
Professori (terveysoikeus) Helsingin yliopisto
Patrik Scheinin
Professori (kasvatustiede) Helsingin yliopisto
Jari Saramäki
Professori (laskennallinen tiede) Aalto-yliopisto
Matti Jantunen
Tutkimusprofessori (emeritus) THL (eläkkeellä)
Iiro Jääskeläinen
Professori (systeemineurotieteet), psykologian tohtori Aalto-yliopisto ja National Research University Higher School of Economics, Moskova
Thomas G. McWilliams
Apulaisprofessori (mitokondriolääketiede), akatemiatutkija Helsingin yliopisto
Pauli Alin
Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen) Tekniikan tohtori Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat
Juho Kannala
Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori Aalto-yliopisto
Jari Siironen
Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS – Neurokirurgian teho- ja valvontaosaston osastonylilääkäri
Esa-Pekka Pälvimäki
Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia) HUS Neurokirurgian klinikka
Risto Kuosa
Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)
Leena Väisälä
Erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset)
Ville Häkkinen
Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito) HUS Naistenklinikka
Tytti Laiho
Erikoislääkäri (silmätaudit)
Valtteri Häyry
Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Mikko Keränen
Kliinisen hematologian erikoislääkäri Hematologia, Syöpäkeskus, HUS
Henri Lampikoski
Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Korvakuulo Oy ja Laastari Lääkärit Oy
Harri Tohmo
Ylilääkäri, anestesiologia ja tehohoito HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue
Heidi Kallela
Lääketieteen tohtori
Jaakko Kulhia
Lääketieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti (matematiikka)
Jukka Koskela
Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäri Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja Helsingin yliopisto
Veijo Salo
Lääkäri, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
Arne Schlenzka
Lääketieteen lisensiaatti, yrittäjä
Annu Näkki
Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia ja mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti
Jouni Tuomisto
Dosentti (toksikologia, erityisesti riskinarviointi) Itä-Suomen yliopisto
Tommi Kajander
Dosentti (proteiinikemia) Filosofian tohtori Helsingin yliopisto
Hanna Ollila
Filosofian tohtori Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto ja Stanfordin yliopisto
Martina Jonsson
Filosofian tohtori (mikrobiologia)
Fumi Suomi
Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia) Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta
Paula S. Bergman
Eläinlääketieteen tohtori (epidemiologia)
Mika Ruonala
Doctor of Philosophy (solu- ja molekyylibiologia) icit.bio
Severi Luoto
Doctor of Philosophy (psykologia ja englanti) Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti
Samuli Kangaslampi
Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkija Tampereen yliopisto
Blanca Fernández López
Neurotieteiden tohtori
Muriel Lobier
Neurotieteiden tohtori
Juha Tervala
Dosentti (kansantaloustiede) Helsingin yliopisto
Juhana Siljander
Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkija Chicagon yliopisto
Juhani Bonsdorff
Doctor of Philosophy (matematiikka)
Juho Salminen
Tekniikan tohtori (tuotantotalous)
Olavi Vaittinen
Dosentti (fysikaalinen kemia) Helsingin yliopisto
Antti Vasara
Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka) VTT Oy
Pete Sivonen
Tekniikan tohtori
Petri Lindh
Koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto
Yaneer Bar-Yam
Filosofian tohtori (fysiikka), MIT New England Complex Systems Institute