”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asian­tuntijat haastoivat hallituksen korona­linjan – lue koko avoin kirje - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa”: Tutkijat ja asian­tuntijat haastoivat hallituksen korona­linjan – lue koko avoin kirje

”Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova.”

7.5. 11:21 | Päivitetty 7.5. 17:02

50 suomalaistutkijaa ja asiantuntijaa ovat haastaneet Suomen hallituksen valitseman linjan koronapandemiaan liittyvissä rajoitusten purkutoimissa. Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet avoimen kirjeen, jossa he toivovat, että koronavirus tukahdutettaisiin sen sijaan että Suomessa siirrytään niin kutsuttuun hybridistrategiaan, jossa viruksen annetaan levitä väestön keskuudessa.

Ilta-Sanomat uutisoi tutkijoiden avoimesta kirjeestä aiemmin torstaina.

Kirjeessä tutkijat arvioivat, että viruksen tukahduttaminen kestäisi viisi viikkoa ja otollisin aika toimenpiteelle olisi juuri nyt kun Suomen koronatilanne on hyvässä hallinnassa.

– Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä, kirjeessä todetaan.

Ilta-Sanomat julkaisee tutkijoiden avoimen kirjeen nyt kokonaisuudessaan. Teksti on luettavissa alla.

50 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt

Suomessa koronaepidemian tilanne on tällä hetkellä hyvä. Suomalaisten vastuullinen käyttäytyminen ja sen tueksi ajoissa käynnistetyt rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet terveydenhuollon ylikuormittumisen ja jopa tuhannet kuolonuhrit.

Olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on linja hillitystä hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta.

Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä.

Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa.

Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.

Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan.

Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Meidän kannattaa valita onnistujamaiden toimenpiteistä ne, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin parhaiten.

Täsmällisesti suunnatut rajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden toimeliaisuutta. Kontaktien välttely jatkuu. Talouden kriisi syvenee ja laajenee. Lopulta uhkana on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto.

Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.

Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen epidemian tukahduttaneiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.

Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hillitysti hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisille.

Lisäksi epidemian hidastamisstrategiassa tarvittaisiin jatkossakin mittavia rajoituksia. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia.

Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.

Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Esitämme, että Suomi siirtyisi heti linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan.

Johtoallekirjoittajat

Marjukka Myllärniemi

Professori (keuhkosairaudet & allergologia), varadekaani Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

Antti Ripatti

Professori (empiirinen makrotaloustiede) Helsingin yliopisto & Helsinki GSE

Petri Lehenkari

Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala

Panu Jaakkola

Professori (syöpätutkimus) Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala

Jussi Taipale

Professori (biokemia) Cambridgen yliopisto

Tuuli Lappalainen

Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia) Columbian yliopisto ja New York Genome Center

Juha Tapio Korhonen

Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito)

Pirta Hotulainen

Dosentti (solubiologia, neurotiede) Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva ja Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja

Juttua päivitetty klo 17.01: Täsmennetty sanamuotoja vetoomuksen loppulisen version sanamuotoihin sekä päivitetty vetoomuksen allekirjoittajien lukumäärää.

Muut allekirjoittaneet

Martti Talja

Professori (kirurgia, urologia) Lääketieteen tohtori

Jani Luoto

Professori (taloustiede) Helsingin yliopisto

Heikki Patomäki

Professori (maailmanpolitiikka) Helsingin yliopisto

Lasse Lehtonen

Professori (terveysoikeus) Helsingin yliopisto

Patrik Scheinin

Professori (kasvatustiede) Helsingin yliopisto

Jari Saramäki

Professori (laskennallinen tiede) Aalto-yliopisto

Matti Jantunen

Tutkimusprofessori (emeritus) THL (eläkkeellä)

Iiro Jääskeläinen

Professori (systeemineurotieteet), psykologian tohtori Aalto-yliopisto ja National Research University Higher School of Economics, Moskova

Thomas G. McWilliams

Apulaisprofessori (mitokondriolääketiede), akatemiatutkija Helsingin yliopisto

Pauli Alin

Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen) Tekniikan tohtori Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat

Juho Kannala

Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtori Aalto-yliopisto

Jari Siironen 

Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS – Neurokirurgian teho- ja valvontaosaston osastonylilääkäri

Esa-Pekka Pälvimäki

Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia) HUS Neurokirurgian klinikka

Risto Kuosa

Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)

Leena Väisälä

Erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset)

Ville Häkkinen

Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito) HUS Naistenklinikka

Tytti Laiho

Erikoislääkäri (silmätaudit)

Valtteri Häyry

Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Mikko Keränen

Kliinisen hematologian erikoislääkäri Hematologia, Syöpäkeskus, HUS

Henri Lampikoski

Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Korvakuulo Oy ja Laastari Lääkärit Oy

Harri Tohmo

Ylilääkäri, anestesiologia ja tehohoito HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue

Heidi Kallela

Lääketieteen tohtori

Jaakko Kulhia

Lääketieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti (matematiikka)

Jukka Koskela

Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäri Suomen molekyylilääketieteen instituutti ja Helsingin yliopisto

Veijo Salo

Lääkäri, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

Arne Schlenzka

Lääketieteen lisensiaatti, yrittäjä

Annu Näkki

Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia ja mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti

Jouni Tuomisto

Dosentti (toksikologia, erityisesti riskinarviointi) Itä-Suomen yliopisto

Tommi Kajander

Dosentti (proteiinikemia) Filosofian tohtori Helsingin yliopisto

Hanna Ollila

Filosofian tohtori Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto ja Stanfordin yliopisto

Martina Jonsson

Filosofian tohtori (mikrobiologia)

Fumi Suomi

Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia) Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta

Paula S. Bergman

Eläinlääketieteen tohtori (epidemiologia)

Mika Ruonala

Doctor of Philosophy (solu- ja molekyylibiologia) icit.bio

Severi Luoto

Doctor of Philosophy (psykologia ja englanti) Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti

Samuli Kangaslampi

Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkija Tampereen yliopisto

Blanca Fernández López

Neurotieteiden tohtori

Muriel Lobier

Neurotieteiden tohtori

Juha Tervala

Dosentti (kansantaloustiede) Helsingin yliopisto

Juhana Siljander

Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkija Chicagon yliopisto

Juhani Bonsdorff

Doctor of Philosophy (matematiikka)

Juho Salminen

Tekniikan tohtori (tuotantotalous)

Olavi Vaittinen

Dosentti (fysikaalinen kemia) Helsingin yliopisto

Antti Vasara

Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka) VTT Oy

Pete Sivonen

Tekniikan tohtori

Petri Lindh

Koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto

Yaneer Bar-Yam

Filosofian tohtori (fysiikka), MIT New England Complex Systems Institute

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?