Asiantuntija uudesta korona­strategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija uudesta korona­strategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle

Julkaistu: 7.5. 6:36, Päivitetty 7.5. 9:16

Hetemäen raportin skenaarioilla koronavirustartunnat Suomessa lisääntyvät merkittävästi.

Suomen hallitus julkaisi koronarajoitusten höllentämisen yhteydessä Matti Hetemäen Exit-työrymän raportin, jossa esiteltiin asiantuntijoiden laatimat skenaariot rajoitusten lieventämisten vaikutuksesta.

Jos rajoituksia jatketaan jossain määrin toukokuun puolivälin jälkeen neljä viisi kuukautta, epidemian arvellaan kahden skenaarion mukaan kestävän vielä vuoden. Uusia koronavirustartuntoja tulisi lisää mutta hallitusti.

Skenaariossa rajaamistoimia lievennettäisiin toukokuun puolivälistä alkaen neljäksi kuukaudeksi niin, että tartuttavuusluku R0 olisi tasolla 1,8 tai viideksi kuukaudeksi niin, että tartuttavuusluku olisi tasolla 1,6. Tällä hetkellä R0-luku on laskenut alle yhden.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Sakselan mukaan skenaarioissa on kyse lähestymistavasta, missä epidemian annetaan levitä hallitusti tarpeeksi laajalle laumaimmuniteetin saamiseksi. Toisin sanoen Suomi on hänen mukaansa lähdössä Ruotsin tielle.

– En tiedä, miten Hetemäen työryhmän ajattelu kuvaa hallituksen ajattelua. Raportissa annettiin kuitenkin selvästi ymmärtää, että meidän tiemme olisi samankaltainen kuin Ruotsin tie. Toisin sanoen pyritään lisäämään viruksen kiertämistä väestössä, Saksela sanoo.

Ruotsissa on koko epidemian aikana kuolleita tähän mennessä yhteensä 2 941. Suhteessa asukaslukuun Ruotsissa on nyt 291 kuolemantapausta miljoonaa asukasta kohden. Suomessa vastaava suhdeluku on 45. Tartuntatapausten osalta vastaavat suhdeluvut ovat Ruotsissa vajaat 2 400 ja Suomessa noin 1 000. Tartuttavuusluku R0 on Ruotsissa kuitenkin laskenut alle yhden.

Saksela kertoo olevansa strategiassa eri linjoilla Hetemäen Exit-työrymän kanssa. Raportissa Suomen exit-strategiasta puhutaan hybridistrategiana, mutta käytännössä se tarkoittaa Sakselan mukaan laumaimmuniteetti-strategiaa.

– Tällaista strategiaa en kannata, koska muitakin vaihtoehtoja on mielestäni olemassa. On totta, että mikään yhteiskunta ei kestä täydellistä tukahduttamista loputtomiin. Tällä hetkellä mielestäni täysin realistinen vaihtoehto olisi kuitenkin epidemian rajoitettu tukahduttaminen siihen asti, kun löytyy parempia vaihtoehtoja.

Sakselan mukaansa Exit-työrymän raportissa on unohdettu täysin se, että myös muunlaisia työkaluja voi hyvin olla saatavilla aikaisemmin kuin raportissa annetaan ymmärtää.

– Hetemäen ryhmä on todennut, että rokotteita ei ole koronavirukseen saatavilla vielä pariin vuoteen. Tätä kommenttia en ymmärrä, sillä päteviä rokotteita on kehitetty ja erittäin lupaavia aihioita on jo valmiina. Esimerkiksi meidän kehittämämme rokote olisi saatavissa hyvin nopeasti massatuotantoon, Saksela

– Kysymys on nyt siitä, kuinka pitkä on tie, jolloin saadaan viranomaisia tyydyttävä data siitä, että rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita.

Laumaimmuniteetin syntymiseksi pitäisi taudille vastustuskykyisten osuus väestöstä olla Sakselan mukaan noin 70 prosenttia. Hetemäen ryhmän skenaarioissa tartuttavuusluvut nousisivat tasolle 1,6 tai 1,8. Kasvu on Sakselan mukaan suuri.

– Se on valtava lisäys. Tällöin kysymys on siitä, millä vauhdilla pystymme säätelemään viruksen kulkua läpi Suomen. Avainasemassa on tehohoitoa tarvitsevien määrä, jota minä en ole oikea henkilö arvioimaan.

Myös Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen sanoi IS:lle, että Exit-työrymän lähtökohta oli pessimistinen:

– Eli oletetaan, ettei tarjolle tule rokotetta tai parempia hoitoja. Realistisesti ajatellen ajan kuluessa käyttöön silti tulee parempia työkaluja. Viime kädessä on tietyllä tavalla kyse siitä, nähdäänkö ylipäänsä muita ulospääsykeinoja x-kuukauden päästä, kuin vasta nyt käytettävissä olevilla keinoilla, Julkunen sanoi.

Tartuntalukujen kasvaessa olennaisimmaksi asiaksi nousee tehohoitokapasiteetin riittävyys. Toistaiseksi tämän suhteen ei ole tullut ongelmia Suomessa, ja myös Ruotsissa kapasiteetti on riittänyt.

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston vastaava ylilääkäri Stepani Bendel on mukana asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n tilannekuva- ja mallinnustyöryhmässä. Hänen mukaansa tehohoidon suhteen pärjätään, jos skenaarioissa esitetyt ennustukset toteutuvat.

– On selvää, että kun rajoituksia löysennetään, tartunnat lisääntyvät. Jos Hetemäen raportissa julkistettujen käyrien R0-luvut pitävät paikkansa ja ihmiset noudattavat annettuja ohjeita, pärjäämme hyvin tehohoidon kanssa. Jos tartuntamäärä nousee kuitenkin arvioitua suuremmaksi, yhteiskunnan on jollain lailla reagoitava kapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi, Bendel sanoo.

Tällöin Suomessa oltaisiin jo Ruotsin tiellä myös tehohoitopotilaiden määrän suhteen.

– Ruotsissa COVID-19 -viruksen takia tehohoidossa on noin 500 potilasta. Jos Suomessa tehohoitoon joutuisi 300 koronapotilasta, se tarkoittaisi väkilukuun suhteutettuna samaa tai jopa suurempaa määrää tehohoitopotilaita Ruotsiin verrattua, Bendel muistuttaa.

Bendel ei ole niinkään huolissaan Suomen tehohoitopaikkojen riittävyyden suhteen. Suurempi kysymys on hänen mukaansa osaavan henkilökunnan riittävyys.

– Jos epidemian huippu tapahtuisi viikko pari aikaisemmin kuin skenaarioiden käyrissä on ennustettu, eli heinä- elokuun lomakuukausien aikana, tämä voisi olla henkilökunnan kannalta haastavaa. Myöskään terveydenhuollon henkilöt eivät ole immuuneja virukselle, ja heidänkin riski sairastua työajan ulkopuolella kasvaa tartuntamäärän lisääntyessä.

– On vain toivottava, ettei henkilökuntaa sairastuisi liikaa samanaikaisesti, vaikka tässä on varmasti myös alueellisesti eroja. Näiden skenaarioiden ennustusten toteutuessa ei tehohoidon suhteen ole kuitenkaan ongelmaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?