”Kato, isäsi on Venäjällä julisteessa” – poromies Jouni Halosen poikaa isän sotilaskuvan uudet seikkailut huvittavat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Kato, isäsi on Venäjällä julisteessa” – poromies Jouni Halosen poikaa isän sotilaskuvan uudet seikkailut huvittavat

Johannes Halosella on Utsjoen-kotinsa seinällä sama porokuva Jouni-isästään kuin mikä päätyi vastikään venäläisen talon seinälle voitonpäivän juhlajulisteeseen.

Johannes ”Junnu” Halonen esittelee Jouni-isänsä jatkosodan aikaista porokuvaa, josta tuli yllättäen kuuluisa myös Venäjällä.

6.5.2020 18:24

Utsjoella eläkepäiviään viettävä Johannes ”Junnu” Halonen ei ollut ensin uskoa korviaan, kun Pirjo-vaimo tokaisi hänelle vastikään Facebookia katsellessaan näin:

– Kato, täällä on isäsi kuva venäläisessä julisteessa!

Jouni Halosen Johannes-pojan ensireaktio vaimon lausumaan oli epäileväinen.

– Minä sanoin, että pirukos sen sinne on laittanut?

– Mutta niin se vaan oli, ihan sama kuva, joka minulla on täällä seinällä, Halonen naureskelee IS:lle puhelimitse Utsjoelta.

Venäjälle voitonpäivän julisteeseen vahingossa päätynyt suomalainen sotilas oli siis Halosen nyt jo edesmennyt Jouni-isä.

– Isän koko nimi oli Klemet Jouni Jeremias Halonen, mutta Jouniksi häntä sanottiin.

Johannes Halosen perheessä Jounin valokuvan uudet seikkailut ovat herättäneet lähinnä huvittunutta ihmetystä.

– Olihan se yllätys, aika huvittava sellainen. Mutta nyt minä olen vain odottanut, että milloinkahan se Putin minulle soittaa, Halonen velmuilee.

IS kertoi jo aiemmassa artikkelissa Venäjällä alkuviikosta sattuneesta kömmähdyksestä, kun Komin tasavallan Usinskin kaupunkiin oli ripustettu suomalaisen sotilaan kuva esittämään mukamas puna-armeijan ”poropataljoonan” sotilasta.

– Olkoon heille ikuinen kunnia, julisteen tekstinä olleessa runossa hehkutettiin sekä sotilaiden että porojen tekoja sodassa.

Kun nolo virhe havaittiin Venäjällä, siitä nousi suuri kohu jopa valtakunnallisesti.

Jupakkaa on sittemmin puitu Venäjällä lukemattomissa uutislähetyksissä ja lehtijutuissa, sillä Venäjä valmistautuu parhaillaan juhlimaan suuren isänmaallisen sodan voiton 75-vuotisjuhlapäivää 9. toukokuuta.

Usinskin kaupungin johto on myös kiiruhtanut pyytelemään erhettä anteeksi ja samalla on luvattu, että virheen tekijöitä tullaan rankaisemaan.

Johannes Halosta säälittää rangaistavien kohtalo jo etukäteen.

– Lähinnä minua harmittaa sen ihmisen puolesta, joka on sen kuvan sinne laittanut. Minullehan se oli toisaalta jopa ihan positiivinen yllätys isän puolesta.

Mustavalkoinen kuva Jouni Halosesta ja porosta riippuu normaalisti Johannes Halosen kodin seinällä Utsjoella, mutta valokuvaa varten hän toi sen ulos pojalleen kuvattavaksi.

Sotilasvirkamies Oswald Hedenströmin ottama kuva Jouni Halosesta Suomi-konepistoolin ja poron kanssa on tunnelmaltaan sellainen, että se on kuin luotu olemaan esillä.

Johannes Halosen omalla kotiseinällä kuva onkin muistona isästä, joka menehtyi 64-vuotiaana vuonna 1974.

Jouni Halonen elätti sodan jälkeen perheensä poromiehenä ja kasvatti 9-lapsisen katraan. Lapsilleen isä ei kuitenkaan halunnut sota-aikojaan muistella, vaikka kertoikin lyhyesti myös haavoittumisestaan.

– Ilmeisesti hän oli ollut sen verran kovissa paikoissa, ettei hän halunnut niistä kertoa. Vanhemmalla iällä hän alkoi nähdä niistä ajoista kauheita painajaisia ja saattoi hypätä sängystä kesken unien ylös huutaen.

Kun lapset yrittivät udella isältä sotakokemuksista, tämä antoi vain ymmärtää, että hän oli tehnyt silloin sen, mitä oli käsketty ja mikä oli ollut pakko.

Venäjällä syntyi kohu voitonpäivän julisteesta, johon oli päätynyt tämä suomalaissotilaan kuva poroineen.

Jouni Halonen palveli jatkosodassa niin kutsutuissa Luton miehissä, joka oli Lapin rajavartioston Petsamon Erillisosasto sodissa 1941-44.

Taitavana poromiehenä Halonen toimi sotilaiden huoltojoukoissa.

– Isä ajoi poronsa kanssa ruumiita ja haavoittuneita ja toimitti sotilaille tavaraa sinne tiettömän taipaleen taakse.

Uutta kuuluisuutta saanut porokuva Jouni Halosesta on otettu 4. toukokuuta 1944 Utsjoella.

Jouni Halonen oli syntynyt 1910 Nuorgamissa Suomen ja Norjan rajan tuntumassa. Hänet tunnettiin siksi myös nimellä Raja-Jouni, saamelaisittain Rájá-Jovnna.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?