Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon

Hetemäen raportin perusteella Suomeen tulisi koronavirustartuntoja lisää mutta hallitusti.

6.5.2020 6:05

Suomen tavoite koronaepidemian suhteen on hallittu muttei liian voimakas hidastaminen, jolla ehkäistään terveydenhuollon ylikuormittumista ja sen aiheuttamia terveyshaittoja ja ylikuolleisuutta.

– Epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei ole Suomelle realistinen vaihtoehto, summataan hallituksen maanantaina julkaisemassa valtiosihteeri Martti Hetemäen Exit-työryhmän ensimmäisessä raportissa.

Suomen tavoitteena ei siis ole epidemian täydellinen nujertaminen. Sen sijaan hyväksytään suhteellisen korkeatkin tartuntaluvut, jotta epidemiahuipuilta vältytään.

– Halutaan avata yhteiskuntaa enemmän, mihin selkeästi kaikilla on halu. Tietysti se antaa vähän ristiriitaista viestiä, että pitäisi sairastua, mutta kuitenkin sairaita olisi oltava vähemmän, toteaa Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

Esimerkiksi joissain maakunnissa tartuntoja on ollut vähän ja linjan höllentämisen myötä viruksen leviämisriski nousee.

Piilossa oleva tartunnan saaneiden määrä taas voi jopa huomattava, kuten Suomessakin tehdyt analyysit viittaavat.

Virusopin professori Ilkka Julkunen, Turun yliopisto.

Exit-työryhmän raportissa esitetään muun muassa asiantuntijoiden laatimat neljä eri skenaariota rajoitusten poiston vaikutuksesta. Missään vaihtoehdoista korona ei katoa nopeasti.

Jos rajoituksia jossain määrin jatketaan toukokuun puolivälin jälkeen 4–5 kuukautta, niin epidemian arvellaan kahden skenaarion mukaan kestävän vielä vuoden.

– Joka tapauksessa kaikki ennusteet viittaavat voimakkaaseen epidemian uudelleenkäynnistymiseen syksyn tai alkutalven aikana, jos Suomen epidemian tilanne jatkuu koko kesän yhtä hitaasti etenevänä kuin huhtikuussa, raportissa sanotaan.

Koronan tartuttavuusluku R0 oli ennen rajoitustoimia 2,4, ja nyt se on alle yksi.

Jos rajaamistoimia höllennetään sen verran, että R0-luku on vain vähän yli yksi (R0=1,2), epidemian arvioidaan kestävän noin vuoden.

– Tällöin kuitenkin oletetaan, että voimakkaita rajoituksia pidetään voimassa koko tämän ajan. Riskiryhmien eristämistä ja mm. matkustamisen rajoituksia on jatkettava pitempäänkin. Kun tartuttavuus nousee ko. tasosta, uusi voimakas epidemia-aalto on hyvin todennäköinen, sillä väestön vastustuskyky ei riitä sitä estämään; tässä skenaariossa yli 85 prosenttia väestöstä säilyy alttiina virustartunnalle, raportti kertoo.

– On aika pitkä matka vielä hankkia suomalaisille laumaimmuniteetti, Julkunen sanoo.

Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että skenaariot perustuvat ennustuksiin.

– On hyvä muistaa, että kaikki maat ovat saman asian edessä. Kaikilla on käytössä yhtä vähän dataa. Siksi mallinnukset perustavat oletuksiin ja oletuksia täytyy aika ajoin tarkistaa, Julkunen sanoo.

– Lähtökohta on pessimistinen. Eli oletetaan, ettei tarjolle tule rokotetta tai parempia hoitoja. Realistisesti ajatellen ajan kuluessa käyttöön silti tulee parempia työkaluja. Viime kädessä on tietyllä tavalla kyse siitä, nähdäänkö ylipäänsä muita ulospääsykeinoja x-kuukauden päästä, kuin vasta nyt käytettävissä olevilla keinoilla.

– Mitä pidemmälle skenaariot katsovat, sitä enemmän niihin liittyy epävarmuuksia. Mallit ovat kuitenkin malleja, työkaluja, joihin poliittisia valintoja joissain määrin voi pohjata.

Julkunen huomauttaa, että Suomessa tilanne tartuntojen suhteen on toistaiseksi ollut hyvä.

– Mutta oli se mikä hyvänsä, joudutaan rajoituksia ylläpitämään, jotta R0-luku ei nouse liian korkeaksi.

– Jos väestöä erityisesti tartutetaan, olisi se pitkä ja epävarma projekti. Vaatisi isompaa keskustelua ja yhteiskunnallista konsensusta, jos katsotaan, että sen pitäisi olla tavoite.

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelon tulkinnan mukaan Hetemäen raportista kokonaisuutena välittyy suositus lähestymistavasta, missä epidemian annetaan levitä laajemmalle ja sairastamalla saavutetaan laumaimmuniteetti.

– Raportissa epidemian loppuna pidetään ikään kuin sitä, että riittävän monelle koko Suomen kansassa on tullut laumaimmuniteetti tartunnan saamisen kautta.

– Minusta on omituista, että raportista otettiin pois tarkastelusta se mahdollisuus, että mentäisiin epidemian tukehduttamislinjalle, mihin monet maat, esimerkiksi Norja pyrkivät.

Raportissa Suomen exit-strategiasta puhutaan hybridistrategiana. Aivelo tulkitsee raportin kokonaissisällön olevan lähempänä laumaimmuniteetti-strategiaa.

– On puhuttu hybridistrategiasta ja siitä, että ei mennä laumaimmuniteettiajatteluun. Raportti poikkeaa siitä, mitä hallitus on tähän mennessä puhunut, Aivelo ihmettelee.

Raportin neljästä skenaariosta kaksi esittää tulevaisuuden näkymän, jos rajoitteita purettaisiin toukokuun puolivälistä, ja rajoitukset jatkuisivat 4–5 kuukautta.

– Jotta tehohoidon maksimitarve pysyy 25. maaliskuuta mallinnetun huippuluvun 300 alapuolella, rajaamista on jatkettava 4 kuukautta (kun R0=1,8) tai viisi kuukautta (kun R0=1,6), raportti sanoo.

Tuolloin epidemian arvioitaisiin kestävän noin vuoden.

– Skenaariot ovat mielestäni ylioptimistisia siinä suhteessa, että kuinka paljon tullaan tarvitsemaan sairaalahoitoa, ja kuinka pitkään epidemiat tulevat jatkumaan, Aivelo pohtii.

Samaisissa kahdessa skenaariossa rajaamistoimia lievennettäisiin toukokuun puolivälistä alkaen neljäksi kuukaudeksi niin, että tartuttavuusluku olisi tasolla 1,8 tai viideksi kuukaudeksi niin, että tartuttavuusluku olisi tasolla 1,6.

Aivelo pitää kyseisissä skenaarioissa esitettyjä tartuttavuuslukuja korkeina.

– Tartuttavuusluku skenaarioissa on kauhean korkea, kun miettii, että Ruotsin rajoituksillakin R0-luku on saatu yhden pintaan. Ne kuvaavat hyvin löyhiä rajoituksia, jos nykytilannekin painaa Tukholman epidemian luvun lähelle yhtä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?