Maaliskuun puolivälistä alkaen olohuoneisiimme on säännöllisin väliajoin tunkeutunut vakiovieras, jota meistä kukaan ei olisi kaivannut: tutkimusprofessori Mika Salminen, 55. Salminen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja vastuualueenaan tartuntatautien seuranta ja torjunta.
Hyvin lyhyessä ajassa tästä tuntemattomasta virkamiehestä on tullut yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Häntä ei kansa ole vastuulliseen tehtävään äänestänyt, mutta silti hän ohjaa kansakunnan kohtaloa ja ajaa linjaa, joka herättää kauhunsekaisia tunteita monissa hänen kollegoissaan niin Suomessa kuin maailmallakin.
Salminen on tehnyt suuren osan työurastaan THL:ssä, mutta työskenteli myös muutaman vuoden Tukholmassa. Salminen myönsi muutama viikko sitten olevansa jokseenkin samoilla linjoilla Ruotsin valtionepidemiologin Anders Tegnellin kanssa. Tämä tarkoittaa, että laumasuoja on Salmisen mielestä ainoa mahdollisuus taudin kukistamiseen.
Viimeksi viime viikolla Salminen sanoikin varsin suoraan, että Suomessa on onnistuttu ehkä liiankin hyvin koronan torjunnassa, eikä epidemia etene tarpeeksi nopeasti. Käytännössä hän siis sanoi, että tarpeeksi monet suomalaiset eivät ole vielä sairastuneet hengenvaarallisen virukseen.
Maanantaina julkaistu ns. Hetemäen raportti paljastaakin, että Suomi on lähdössä Ruotsin tielle. Raportissa todetaan, että hallituksen tavoitteena on hallittu, mutta ei liian voimakas taudinkulun hidastaminen. Tavoitteena on, että valtaosalla väestöstä on ainakin osittainen immuniteetin tuoma suoja. Eli käytännössä Suomi lähtee Ruotsin mallin mukaisesti – mutta hitaammin – hakemaan sairastamalla hankittua laumasuojaa. Tämä merkitsee toteutuessaan, että korona tulee vaatimaan Suomessa vielä mittaamattoman määrän kuolonuhreja.
Hetemäen raportissa todetaan, että tilanne olisi toinen ja tauti voitaisiin tukahduttaa, jos rokote olisi lähiaikoina saatavilla. Raportin mukaan siihen kuitenkin menee vielä vuosia. Aivan yllättäen Salminen sanoi samaa viime viikolla.
Kuitenkin tämän viikon maanantaina Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoi olevansa toiveikas, että rokote on saatavilla jo tänä syksynä. Rämet perustaa näkemyksensä siihen, että kehitteillä on ainakin kaksi erilaista rokotetta, jotka ovat antaneet positiivisia merkkejä, että ne voisivat olla vielä ennen vuoden loppua markkinoilla. Maailmalla yleisin arvio lienee, että rokote on valmis käyttöön ensi vuoden alkupuolella, mutta monet tutkijat uskovat sen Rämetin tapaan olevan mahdollista jo tänä vuonna.
Mihin Hetemäen raportti sitten perusti näkemyksensä, että rokotteeseen menee vielä vuosia? Perustuuko se Salmisen mielipiteeseen? Raportista ei nimittäin löydy näiden väitteiden tueksi yhtään lähdeviitettä. Raportissa ei myöskään oteta huomioon mahdollista lääkehoidon nopeaa kehitystä. Tehokkaan lääkehoidon kehitys voi olla jopa nopeampaa kuin rokotteen. Mitä kauemmaksi tartuntojen lisääntyminen siirtyy, sitä todennäköisemmin on niiden hoitamiseen löydetty toimivia hoitokeinoja.
Salmisen asema on outo: hänen puheensa menevät mediassakin usein läpi faktoina, vaikka kysymys on ainoastaan mielipiteistä, jotka ovat välillä erittäinkin kiistanalaisia. Suomessa on suuri joukko asiantuntijoita, jotka ovat suhtautuneet hyvinkin kriittisesti THL:n ja Salmisen linjaan, mutta heidän on vaikea saada ääntään kuuluville silloin, kun ratkaisevia päätöksiä tehdään. Näitä ovat mm. HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, THL:n emeritusprofessori Matti Jantunen, lääkintöneuvos Heikki Pälve, Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen sekä monet tehohoidon parissa työskentelevät erikoislääkärit. Myös THL:n sisältä kuuluu ankaraa arvostelua valittua linjaa kohti.
Valtaosa arvostelijoista pitää yleisvaarallisen tartuntataudin päästämistä leviämään väestöön edesvastuuttomana ja vaarallisena. Useimmat heistä näkevät parhaana ratkaisuna taudin nopean tukahduttamisen kansalaisten terveyden, mutta myös talouden käynnistämisen kannalta.
Hallituksen linjavalinta ei paranna riskiryhmäläisten asemaa vaan lisää heidän tuskaansa entisestään. Todennäköisyys sairastua vakavasti kasvaa päivä päivältä, jos ja kun taudinkantajien määrä lisääntyy koko ajan.
Sääli, ettei pääministeri Sanna Marin suostunut sanomaan mitään mittareita, joilla hallitus mittaa onnistumistaan ns. hybridistrategiassaan. Johtuukohan julkisten mittareiden puute siitä, ettei uskalleta sanoa ääneen, että yhtenä tavoitteena on tartuntamäärien lisääminen?
Kirjoittaja on Ilta-Sanomien entinen vastaava päätoimittaja.