Fanaattinen natsi kiidätettiin Lapin sodan komentajaksi – tällainen oli Lothar Rendulic, joka sai maineen Pohjois-Suomen perusteellisena hävittäjänä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Fanaattinen natsi kiidätettiin Lapin sodan komentajaksi – tällainen oli Lothar Rendulic, joka sai maineen Pohjois-Suomen perusteellisena hävittäjänä

Huhtikuussa tuli kuluneeksi 75 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Saksalaisjoukkoja komensi upseeri, joka myöhemmin tuomittiin Nürnbergin sotarikostuomio­istuimessa.

Lothar Rendulic heitettiin moneen saksalaisten kannalta pahaan paikkaan.­

4.5. 18:43 | Päivitetty 4.5. 18:43

Lothar Rendulic (1897–1971) oli mies moneksi: upseeri, herrasmies, diplomaatti, lakitieteen tohtori, kulttuurin ystävä. Ja sotarikollinen.

Kenraalieversti Rendulic kiidätettiin Lappiin, kun hänen edeltäjänsä Eduard Dietl kuoli lento-onnettomuudessa. Rendulic oli Lapissa pahassa paikassa. Hänen piti pelastaa saksalaisarmeija idästä lähestyvän punaisen vyöryn alta. Sodan lopulla Rendulic lähetettiin aina sinne, missä Saksa oli alakynnessä.

”Hänellä näyttää olevan yhtä paljon järkeä kuin edeltäjällään tunnetta”, Lapin maaherra Kaarlo Hillilä raportoi ulkoministeriölle.

Hillilä myös huomasi, että Rendulic oli fanaattinen natsi.

Rendulic syntyi itävaltalaiseen upseeriperheeseen, jonka juuret olivat Kroatiassa. Muistelmissaan hän kertoo, että ura armeijassa oli itsestään­selvyys. Tosin hän ehti aloittaa lakiopinnot ennen upseerikouluun pääsyään. Vuonna 1910 hän sai luutnantin natsat keisari Franz Joosefin armeijassa.

Rendulic ja Mannerheim huomasivat taistelleensa toisiaan vastaan aivan ensimmäisen maailmansodan alussa. Rendulicin tie kulki itärintamalta Italian veriselle Isonzojoelle. Haaveet kunniasta romahtivat keisarikunnan mukana.

1920-luvun alussa Rendulic viimeisteli vanhat lakiopintonsa, mutta palasi kuitenkin uuden Itävallan armeijaan. Sivistynyt upseeri toimi sotilas­asiamiehenä Englannissa ja Ranskassa. Rendulic liittyi Itävallan natsipuolueeseen jo vuonna 1932, vuotta ennen kuin sen sisarpuolue nousi valtaan Saksassa. Vuonna 1936 hänet pistettiin epäluotettavana eläkkeelle armeijasta. Rendulic keskittyi kulttuuriin ja antiikin historiaan.

”Tajusin kuinka suuri asia kirjallisuus on, suorastaan välttämätön ihmisille”, hän mietti noita vuosia muistelmissaan.

Kaksi vuotta myöhemmin Hitler otti Itävallan ja Rendulic uudestaan paikkansa rivissä.

Rendulicin arvo nousi itärintamalla ja Jugoslaviassa, jossa hän kerran melkein nappasi partisaanikomentaja Titon. Rendulic teki hirmutekoja, joista sai myöhemmin maksaa.

Rendulicin mukaan Saksan ja Suomen joutuminen sotaan oli suuri järkytys. Hänen kostonsa siitä oli kova, ainakin suomalaisten mielestä. Täällä ei oltu koettu vihollisen poltetun maan taktiikkaa omalla maaperällä. Rendulic sai maineen Lapin hävittäjänä, mutta ammattimiehelle tärkeintä oli tehtävän täyttäminen. Hän vei joukkonsa turvaan Norjaan suomalaisten ja puna-armeijan ahdistamana.

Lapin jälkeen Rendulic ehti vielä sotia Baltiassa ja itse Saksassa. Hän antautui amerikkalaisille vuonna 1945. Edessä oli Nürnbergin sotarikostuomioistuin.

Koko Saksan armeijassa ei ollut ainoatakaan, joka olisi hetkeäkään epäillyt ryhtyä hävittämään siltoja, rautateitä ja kyliäkin sotilaallisessa tarkoituksessa. On selvää, että tällä yritettiin estää venäläisiä seuraamasta perääntyvää Saksan armeijaa, Rendulic puolustautui Nürnbergissä.

Häntä ei tuomittu Pohjois-Suomen ja -Norjan hävityksestä. Siviilien tappamisesta Jugoslaviassa Rendulic sai 20 vuoden tuomion, josta istui kuusi.

Loppuikänsä Rendulic elätti itsensä kirjoillaan. Muistelmien lisäksi syntyi mm. teos uudesta hirmuaseesta, atomipommista. Esteetikko ja murhamies nautti pitkistä ja rauhallisista vanhuudenpäivistä itävaltalaisessa pikkukaupungissa.

Juttu on julkaistu alun perin IS:n Lapin sota -erikoislehdessä vuonna 2015.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?