Professori kertoo Suomelle täydentävän exit-strategian koronakriisistä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Professori kertoo Suomelle täydentävän exit-strategian koronakriisistä

Lääketieteen professori Juhani Knuutin mukaan Suomeen suunnitellusta strategiasta puuttuu yksi oleellinen asia.

30.4. 18:13

Hallitus käsittelee sunnuntain liikkumisrajoitusten purkamisaikataulua. Peruskoulujen avaamisesta toukokuun 14. päivänä päätettiin jo keskiviikkona.

Rajoitusten asteittaisessa purkamisessa Suomessa on esitetty ratkaisuksi testaa–jäljitä–eristä -strategiaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että testaamista laajennetaan huomattavasti nykyisestä. Kun tartunta todetaan, pyritään jäljittämään kontaktit ja tämän jälkeen tartunnan saanut ja häneen kontaktissa olleet henkilöt eristetään.

Lääketieteen professori Juhani Knuuti pitää strategiaa pääosin hyvänä, mutta silti puutteellisena. Hän esittelee blogissaan täydentävän strategian, jonka hän on nimennyt ESTE-strategiaksi. Nimen kirjaimet tulevat strategian toimista: etäisyyden pitäminen, suojautuminen, testaaminen, eristäminen.

Knuutin strategiassa suurin muutos nykyisiin suosituksiin on nimenomaan suojautuminen, jonka hän on nostanut omaksi kohdakseen. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa kasvomaskien käyttöä. Suojautuminen on Knuutin strategiassa entistä ajankohtaisempaa, kun rajoituksia aletaan joka tapauksessa asteittain purkamaan.

– Tärkeintä on etäisyyden pitäminen, eli kontaktien välttäminen muihin ihmisiin mahdollisimman paljon sekä muiden suositusten noudattaminen. Rajoitusten asteittaisen purkamisen jälkeen kontaktien mahdollisuus kuitenkin väistämättä lisääntyy, jolloin entistä merkittävämmäksi asiaksi tulee suojautuminen, Knuuti sanoo.

Lääketieteen professori Juhani Knuutin strategian mukaan kasvomaskien käyttö olisi osa suojautumista, kun rajoituksia aletaan asteittain purkamaan.­

– Käytännössä suojautuminen tarkoittaa kasvomaskeja, koska muita keinoja meillä ei ole. Maskien hyödyistä on ollut yllättävän vaikea saada tieteellisesti selvää näyttöä. Sellaista näyttöä kuitenkin on, että kasvomaskeista on hyötyä, ei henkilön itsensä, vaan muiden suojelemisessa. Monien epidemiologian asiantuntijoiden mukaan maski olisi yksi hyvä lisä muiden ihmisten suojelemisessa.

Toistaiseksi viranomaiset eivät ole suositelleet kasvomaskien käyttöä, vaikka asiasta on myös asiantuntijapiireissä ollut monenlaisia mielipiteitä. Knuuti ymmärtää syyt erilaisiin mielipiteisiin.

– Viranomaiset ovat tulkinneet asian niin, että he eivät suosittele eivätkä kiellä maskien käyttöä. Ymmärrän ongelmana olevan myös sen, että kun laadukkaita maskeja ei ole ollut tarjota koko Suomelle, niitä on myös vaikea suositella. Monissa Euroopan maissa kasvomaskeja kuitenkin suositellaan silloin, kun joudutaan olemaan muiden ihmisten läheisyydessä, Knuuti muistuttaa.

Knuutin mukaan maskin käytön suosittaminen edellyttää, että myös niiden saatavuus varmistetaan. Maskeja on myös osattava käyttää oikein, sillä väärinkäytettynä niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Maskin käyttö vaatii sitä, että sitä käytetään oikealla tavalla. Jos maskeja suositellaan, silloin niiden käytöstä on annettava myös tietoa, jota on jo nyt hyvin saatavilla. Luotan tässäkin asiassa ihmisten järkeen samalla lailla kuin etäisyyksien pitämisen ja muiden rajoitusten suhteen, Knuuti sanoo.

– Esimerkiksi Aasiassa kasvomaskin käyttäminen on luonnollista, mutta suomalaisessa kulttuurissa se ei tunnu yhtä luontevalta. Ymmärrän, että maskin käyttöönotossa on aikamoinen kynnys. Jos Saksa, Itävalta ja monet muut maat ovat kuitenkin suositelleet maskin käyttöä, tuntuu oudolta, miksi Suomessa olisi erilainen tilanne.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?