Karmeat leikkauslistat odottavat meitä syksyllä – tämä lähes 100 kohdan ”saksiohjelma” näyttää suuntaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Karmeat leikkauslistat odottavat meitä syksyllä – tämä lähes 100 kohdan ”saksiohjelma” näyttää suuntaa

Koronakriisin jälkeen tulevat julkisen talouden säästölistat. Sakset heiluvat syksyllä, ja moni palvelu muuttaa muotoaan kunnissa, ehkä lopullisesti, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

2.5.2020 8:00

Koronakriisin hoito maksaa.

Rajoitukset ovat voimassa, talous ja yritystoiminta jäätyvät.

Tappiota tulee Keskuskauppakamarin laskelman mukaan jopa 1,2 miljardia euroa viikossa. Koronakriisi sekoittaa valtion ja kuntien budjetit. Ihmisten terveys on luokiteltu ykkösasiaksi, siksi veronmaksajan piikki on auki vielä pitkään. Koronataistelun käytännön työtä ei tehdä pääministeri Sanna Marinin (sd) virkahuoneessa vaan kunnissa, ruohonjuuritasolla.

Vaikka verorahaa ohjataan suorana tukena ja takauksina yrityksille, tosiasia on, että tämäkään koronavirusraha ei kasva puussa. Jostakin sitä lainataan. Lainat pitää maksaa takaisin. Toinen ikävä totuus on se, että kun taloudellinen toimeliaisuus hidastuu, hidastuu myös verotulojen virta. Ja kun verotuloja ei ole, julkista taloutta pitää sopeuttaa ja se on edessä syksyllä – sekä kunnissa että valtiolla.

Aihe on arka.

Leikkauslistoja ei ole paljon näkynyt.

Ei ainakaan julkisuudessa.

Poliitikot eivät, ymmärrettävistä syistä, halua esittää arvioitaan laskujen maksusta nyt kun tilanne on päällä. Marssijärjestys on varmasti oikea. Mutta ihan kokonaan päätä ei kannata pistää pensaaseen. Julkinen talous joutuu varmasti säästökuurille, ja mikä pahinta, koronakriisi saattaa muuttaa julkisen palvelun rakenteita, ehkä lopullisesti.

Keskustelun paikka on nyt.

Ei vasta syksyllä.

Uimahallit auki kysynnän mukaan.­

On kuntia, joissa leikkauksista jo puhutaankin tai jopa tehdään.

Teollisuuskaupunki Kemin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan (27.4.) noin 11 miljoonan euron tasapainottamisohjelman, joka on käytännössä lähes 100 kohdan leikkauslista. Tasapainottaminen aloitetaan heti. Tosin valtuusto käsittelee ohjelmaa vielä kesäkuussa ja päättää silloin joistakin toimenpiteistä. Kemi ei jää odottamaan kulman takana vaanivaa taloustornadoa, vaan aikoo sopeuttaa talouttaan etupainotteisesti, ja siksi kattava talousohjelmaesitys on käsissä jo nyt.

Tulopuolella on luvassa veronkorotuksia mm. kiinteistöveroon.

Menoja leikataan.

Talousohjelma on siinä mielessä hyvä, että siitä voi halutessaan vetää suuntaviivoja kohti syksyä ja siihen, mikä meitä suomalaisia odottaa muuallakin, ei pelkästään Kemissä. Kemi on tietenkin Kemi, ja sillä on taloudessaan runsaasti erityispiirteitä, joita kaikkia ei voi yleistää koko valtakuntaan. Joka tapauksessa Kemin päättäjät ovat todenneet saman kuin moni muukin kunta: talous oli jo ennestään kuralla ja nyt tuli päälle ”lähes täysin ennakoimaton koronavirustaistelu”.

Kemin leikkauslista on pitkä ja leveä.

Mikään kunnan keskeisistä sektoreista ei säästy leikkurilta.

Esimerkiksi perhepalveluista aiotaan säästää 330 000 euroa vuoteen 2025 mennessä, lisäksi hoito- ja hoiva-alalla pyritään samassa ajassa hillitsemään kustannusten nousua noin kahdella miljoonalla eurolla. Koulu- ja päiväkotiverkkoa ”optimoidaan” vastaamaan vähenevää tarvetta. Muotoilu tarkoittanee päiväkotien ja koulujen keskittämistä sekä ryhmäkokojen suurentumista, siis tehokkuutta.

Koulu- ja päiväkotiverkkoa ”optimoidaan.”­

Vanhukset ja vanhusten hoivapalvelut ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä yli vuoden ja varsinkin nyt korona-aikana.

Kemin taloustalkoissa vanhusten hoidossa on jälleen vanha kaiku askelten. Esityksessä puhutaan hienosti ikäihmisten ”palveluketjujen kehittämisestä”, pitkäaikaisen laitoshoidon asteittaisesta purusta, teknologian hyödyntämisestä palveluissa, omaishoidon lisäämisestä ja kotiuttamisen nopeuttamisesta erikoissairaanhoidosta.

Vanhusten ja ikääntyneiden hoiva palaa jälleen lähtöruutuun: rahaa ei ole, pitää säästää. Vanhustenhoito on valtiovallan erityisen huomion kohteena, mutta rahaakin tarvittaisiin.

Kustannuksia lisää tulossa oleva tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään vuonna 2023: kymmentä vanhusta kohden on oltava vähintään seitsemän hoitajaa. Se vaatii Kemissä 40 lisätyöntekijää ja 1,4 miljoonaa euroa – koronakulujen päälle.

Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen muutos tuo lisäkustannuksia.­

Kulttuurissakin tapahtuu Kemissä, mutta ei niin kovin mukavia asioita.

Kaupunginorkesteri aiotaan lakkauttaa tai sen toiminta järjestetään uudestaan, kaupunginteatterin yhtiöittämistä selvitetään, osastoja ja päällikkövirkoja yhdistetään. Uimahalli, museot ja kirjasto olisivat jatkossa auki kysynnän mukaan. Lisäksi kuntaan tulee moniammatillisia tehtäviä, kuten vahtimestari-kirjastotyöntekijä-asiakaspalvelija. Kunnassa mennään läpi henkilöstön palkkausjärjestelmät, toimistohankinnat, julkiset hankinnat ja autokalusto. Kahden kilometrin matkoista ei tehdä matkalaskuja.

Yleensä säästöt syntyvät pienistä puroista.

Niin Kemissäkin.

Vaalimainostelineitä aiotaan vähentää ja siirtyä sähköiseen mainontaan. Lankapuhelimistakin yritetään luopua kokonaan.

Kaikki isot ja pienet säästöt runnotaan kasaan teollisuuspaikkakunnalla, jossa vasemmistoliitto on suurin puolue ja Sdp kakkonen. Siis Suomen punaisimmassa kaupungissa.

Aika hurjaa.

Täsmennetty hoitajamitoitusta 5.5. klo 7.33.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?