Tutkija: Ihminen oli koronavirukselle unelmaisäntä, kaikkien aikojen pääpotti - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkija: Ihminen oli koronavirukselle unelmaisäntä, kaikkien aikojen pääpotti

Maailmanlaajuiseen pandemiaan johtanut tapahtumaketju alkoi todennäköisesti siitä, että lepakko kakkasi lepikkoon, kertoo uutuuskirja.

30.4.2020 8:02

Moni on ihmetellyt, miten uusi koronavirus pääsi hyppäämään eläimestä ihmiseen Wuhanissa viime vuoden lopulla.

Jyväskylän yliopiston virologian dosentti ja akatemiatutkija Matti Jalasvuori avaa tätä ihmiskunnan historian merkittävää sattumaa keskiviikkona ilmestyneessä uudessa tietokirjassaan Virus – Kosmoksen kapellimestari (Docendo 2020). Se on uudistettu ja laajennettu painos teoksesta Virus – Elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja, joka julkaistiin viisi vuotta sitten.

Pandemian epäilty syntypaikka on merenelävien markkinatori Wuhanissa. Näin siellä toimittiin ennen kuin tori suljettiin ja desinfioitiin, kertoo Wuhanissa 2000-luvun lopulla matkaillut Jalasvuori:

”Myynnissä oli niin kotoisia kissoja ja koiria kuin myös sivettikissoja, käärmeitä, aaseja, bamburottia ja muurahaiskäpyjä. Varmasti myös paljon muuta. Markkinoilla eläimet usein tapettiin aivan asiakkaiden silmien edessä, lihat pakattiin pussiin ja pussi vietiin kotiin. Xie xie. Lattioita huuhdeltiin ja eritteet päätyivät kosketuksiin niin ihmisten kuin toisten eläintenkin kanssa,” kirjoittaa Jalasvuori.

Wuhan on jo osittain avautunut. Kuvassa kasvosuojuksin varustettuja katkarapukauppiaita Baishazhoun torilla 15. huhtikuuta.

Tuore tutkimustieto viittaa siihen, että SARS-CoV-2-virus olisi elänyt ”säilössä” lepakoissa ja tarttunut ihmiseen väli-isännästä, muurahaiskävystä. Lepakosta väli-isäntään virus todennäköisesti pääsi ulosteesta, jonka nahkasiipi nakkasi lennosta luontoon.

Muurahaiskävyt ovat keratiinisuomujen peitossa olevia nisäkkäitä. Niitä myydään Kiinassa, koska suomuilla uskotaan olevan parantavia ja mieskuntoa lisääviä vaikutuksia. Tiettävästi myös muurahaiskävyn lihaa syödään – ei kaiken kansan ruokapöydissä, vaan erikoisuutena, rikkaiden pidoissa.

Näin uusi koronavirus sai lottovoiton ja pääsi ihmiseen. Se oli virukselle oikea jättipotti: ”Palkinto on nimittäin levittäytynyt yli koko planeetan, sen käytännön populaatiokoko lähentelee kahdeksaa miljardia yksilöä, sen kaikki jäsenet ovat geneettisesti hyvin läheistä sukua toisilleen ja se vielä suhaa jatkuvasti kehittämillään suihkukoneilla planeetan kolkasta toiseen kättelemässä maanisesti lajitovereitaan”, Jalasvuori kuvailee.

Villieläintoria ei ole täysin aukottomasti osoitettu pandemian syntypaikaksi, eikä Wuhanista ole voitu osoittaa potilas nollaa, viruksen alkulähdettä ihmisten keskuudessa. Ensimmäinen varmistettu tapaus ei ollut potilas nolla, vaikka hänestä saatiin havainto jo kymmenen päivää ennen muita infektioita, eikä hänellä ollut yhteyttä markkinatoriin. Jalasvuori selittää tätä mysteeriä sillä, ettei virusten epidemiologia ole aukotonta matematiikkaa.

”Välissä on aina kysymysmerkkejä, jotka taas ovat vaihtoehtoisia käsityksiä siitä, mitä on saattanut tapahtua. Oireettomia infektioita, huonoa tuuria. Tuhansia kosketuksia ja aivastuksia, joissa virus on saattanut välittyä.”

Wuhanissa on myös nelostason laboratorio, monien salaliittoteorioiden kohde. Olisiko virus sittenkin päässyt karkuun sieltä?

”Voimme tietysti kysyä, miksi virus olisi ollut kiinalaisilla laboratoriossa, jos sitä ei aiemmin ole ihmisten joukossa nähty”, Jalavuori pohtii.

Lopullinen totuus jää Jalasvuoren mukaan todennäköisesti pimentoon.

Wuhaniin muualta Kiinasta komennettu hoitohenkilö pääsi huhtikuussa vähitellen palaamaan kotiseudulleen.

Tässä vaiheessa Kiinan viranomaiset tekivät kohtalokkaan virheen. Wuhan pantiin säppiin 23. tammikuuta. Jos Kiina olisi aloittanut tehotoimet epidemian rajoittamiseksi viikkoa aiemmin, olisi infektioiden määrä mallinnuksen perusteella pudonnut Kiinassa lähes kahdella kolmanneksella. Kahta viikkoa aiemmin aloitettuina sairastuneita olisi ollut vain viisi prosenttia siitä, mitä heitä oli, Jalasvuori kertoo.

Myös Suomi nukahti epidemian alkuvaiheessa, sillä tartuntojen uskottiin pysyvän hallinnassa. Toisin kävi.

Lepakonkakasta ja jättipotista kului vain muutama kuukausi, kun uusi koronavirus levisi jo täyttä päätä Suomessa. Nyt se on täyttänyt uutisemme, keskustelumme ja ajatuksemme ja ajanut meidät pois työpaikoilta, sosiaaliseen eristykseen ja koteihin neljän seinän sisälle.

Jalasvuori tuo esille viruksen näkökulman. Se on hyvin valmistautunut koitokseensa ihmisen kanssa, vaeltanut tuhansia vuosia mantereelta toiselle, olennossa toisensa jälkeen. Sen kruunussa olevat tapit sopivat solukalvon ACE2-nimiseen entsyymiin, samaan johon uuden koronaviruksen sukulainen SARS-virus tarrautui. Jalasvuoren mukaan uusi koronavirus näyttää osuvan reseptoreihin ”kertaluokkia täsmällisemmin” kuin edeltäjänsä. Se saattaa selittää, miksi uusi koronavirus on ollut niin menestyksekäs.

SARS-viruksella ja uudella koronaviruksella on toinenkin ero: jälkimmäisen kruunun piikeissä on lovi, joka aktivoituu furiini-entsyymin avulla. Furiinia on muun muassa maksassa, mikä voi selittää joidenkin koronaviruspotilaiden kokemia maksan toimintahäiriöitä.

Matti Jalasvuoren uusi kirja (kuvassa) on täydennetty painos viisi viiden vuoden takaisesta tietokirjasta.

Jalasvuori näkee pandemiassa myös jotakin hyvää: mahdollisuuden hillitä tarpeetonta kulutusta ja rakentaa maailmaa, jonka hyvinvointi ei ole enää riippuvainen Kiinan tuotteliaisuudesta. Kun Kiina joutui koronaviruksen vuoksi laittamaan putiikkinsa pakettiin, havahtui koko maailma globaalin järjestelmän haavoittuvaisuuteen.

”Kenties on aika jakaa vastuuta ja oivaltaa, että unelma on muutakin kuin kasvava bruttokansantuote. Lopulta kuitenkaan raha ei ole itsessään paha, ainoastaan keinot, joilla sitä tavoittelemme”, Jalasvuori kirjoittaa.

Matti Jalasvuori (s. 1982) on nuoren polven tutkija, joka valmistui vuonna 2010 tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan molekyylibiologia. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian tutkijatohtorina vuosina 2011–2014.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?