Koronakriisin hinta on niin suolainen, että Katri Kulmunin mukaan sitä miettiessä ”nousee tukka pystyyn” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronakriisin hinta on niin suolainen, että Katri Kulmunin mukaan sitä miettiessä ”nousee tukka pystyyn”

–Ensi vuonna aletaan katsella, mitä jäi viivan alle. Siellä on aika iso maksu maksettavana seuraavilla sukupolvilla, Katri Kulmuni sanoo.

Julkaistu: 30.4. 6:15

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) yöunet ovat jääneet vähiin koronakriisiä ja sen laskuja hoidellessa.

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni, 32, oli neli-viisivuotias, kun hänen kuuluisa edeltäjänsä, valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) keräsi tai pikemminkin kerjäsi rahaa 1990-luvun lama-Suomen tarpeisiin Esko Ahon (kesk) porvarihallituksessa.

Nyt Kulmuni itse on koronakriisin kanssa kahta kauheammassa paikassa. Mutta nuoruus on myös etu: jaksaa painaa pitkää päivää.

– Niin paljon kun on vain mahdollisuuksia vuorokaudessa valvoa, niin jokaiselle minuutille ja tunnille riittää hommia, Kulmuni kuvaa nykymenoa IS:n haastattelussa.

– Minua on siunattu hyvillä unenlahjoilla. Pystyn nukkumaan vaikka olisi mikä mekkala tai muu päällä. Nukun vain liian vähän, unet ovat lyhkäiset.

 Tämä hallitus on kestänyt monenlaista. Kyllä se aika sinnikko hallitus on.

Joko olette arvioinut koronakriisin loppusumman? Mitä tämä tulee valtiolle maksamaan?

– Sitä ei pysty vielä laskemaan, mutta kyllä asiaa miettiessä nousee tukka pystyyn, Kulmuni sanoo.

– Kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin toimet purevat. Suomen osalta vaikuttaa siltä, että ne purevat hyvin, mutta kukaan ei tiedä vielä siitä toisesta aallosta.

Hallitus miettii jo helpotuksia rajoituksiin, kuten monet muutkin maat. Esimerkiksi osa kouluista saattaa avata ovensa suunniteltua aikaisemmin.

Kulmuni toivoo, että myös ravintolat voisivat avautua ennen toukokuun lopun määräaikaa, kunhan suojaväleistä huolehditaan.

– Minusta olisi hyvä, jos vain terveysviranomaiset antavat myöten, että saataisiin jo ravintoloita auki päiväsaikaan.

Tällä tietoa ne pysyvät kiinni toukokuun loppuun.

–Jokaiselle minuutille ja tunnille riittää hommia, Kulmuni sanoo. Valtiovarainministeri kuvattiin hänen saapuessaan hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle 29. huhtikuuta.

– Totta kai mennään terveysviranomaisten suositusten mukaan, mutta minusta olisi hyvä, jos suinkin pääsisimme niitä aukaisemaan.

– Täytyy olla varustautunut myös siihen, että jos virus lähtee laukalle tai tulee toinen aalto. Silloin toimia pitää kiristää.

Se on sitä hallituksen hybridipolitiikkaa.

Haastattelupäivänä tiistaina Meyerin Turun telakka ilmoitti irtisanovansa 450 työntekijää. Valmiiksi 900 työntekijää on muiden toimien, kuten lomautusten ja osa-aikaistamisten kohteena.

Samana päivänä Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola arvioi, että elinkelpoisten vientiyritysten suoran tuen tarve voi olla 3–5 miljardia euroa tai jopa enemmän.

– Kyllä se on hyvin mahdollista.

Rahaa palaa.

– Joka tapauksessa se on kaksinumeroinen luku, mitä valtio velkaantuu. Jos loppunumero alkaa kakkosella, eikä nouse siitä ylemmäs, me olemme jotenkuten selvinneet, Kulmuni arvioi.

Eli 30 miljardia on kipuraja.

 En minä sano valtiovarainministerinä kaikkiin asioihin ”ei” sen takia, että olen ilkeä.

Kulmunilla on nykyhallituksessa valtiovarainministerin ikuinen rooli toppuutella menoja. Historiaan hän jää joka tapauksessa valtiovarainministerinä, joka tekee velkaantumisen Suomen ennätyksen.

Kulmunin ja hallituksen kannalta onni on, että velkaantumisen tarpeellisuudesta vallitsee konsensus oppositiota myöten.

Jos lisälainan ottaminen päätyisi liki 30 miljardiin, se on suunnilleen puolet valtion budjetista. Summa on valtava.

–Pääministerin ja valtiovarainministerin akseli on tietenkin aivan keskeinen. Se on hallituksen voimakaksikko, jonka täytyy pystyä toimimaan, Kulmuni sanoo.

Koronakriisi puistelee myös hallitusta sisäisesti. Mutta ne puhurit, joita kulisseissa on nyt nähty, ovat pieniä siihen nähden, mitä ensi syksynä on edessä.

Elokuun budjettiriihessä pitäisi hallitusohjelma sorvata menojen osalta uusiksi.

Kulmuni kuuluu niihin, joiden mukaan lisämenoja, kuten ilmaista toisen asteen koulutusta ja hoitajamitoitusta, tulisi harkita lykättäväksi odottamaan parempia aikoja.

– On ihan selvää, että uudessa taloustilanteessa meidän täytyy miettiä, ovatko jotkut asiat sellaisia, joiden täytyy jäädä odottamaan parempia taloudellisia aikoja.

– Kyllä siinä mahtaa olla hallituksen sisälläkin erimielisyyksiä. Täytyy budjettiriihessä vääntö käydä, Kulmuni ennustaa.

 Tällaisina aikoina aukeaa valitettavasti tie kaikenlaisille onnenonkijoille.

Kestääkö hallitus?

– Uskon, että se siitä selviää. Hallitusohjelma on kuitenkin muuten sen verran hyvä, että kuka siitä haluaisi päästää irti.

– Hallitusohjelmassa on myös vuosikymmenten klassikoita, jotka ovat nyt pisimmällä kuin koskaan. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Tai se, että meillä on yhteinen käsitys, kuinka sosiaaliturvaa tulisi uudistaa, kuinka työelämää pitäisi uudistaa, ilmastokysymykset – luulen että ne ovat sen verran isoja vuosikymmenten asioita, ettei kai kukaan puolue halua heittää niitä menemään.

Mutta talouden osalta ohjelma on pakko kirjoittaa uusiksi, Kulmuni painottaa.

– Kovat kähinät siitä tulee, mutta kyllä siitäkin selvitään.

– Silloin tämä hallitus on kestänyt monenlaista, koronakriisin ja neuvotellut hallitusohjelman uusiksi. Kyllä se sitten aika sinnikko hallitus on.

Moni epäilee.

Vasemmistoliitto ja vihreät haluavat pitää kaikista lupauksista kiinni. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo esitti viime viikonloppuna, että samaan syssyyn pitäisi hoitaa myös kansalaispalkka.

– Kysymys kuuluu, että me voimme käyttää vain niin paljon veroeuroja kuin olemme niitä valmiita seuraavilta sukupolvilta ottamaan, Kulmuni vastaa.

– Kyllä ylisukupolvisuutta ja kestävyyttä täytyy ajatella myös talouden kannalta. Ei ole rahasäkkiä, josta voisi ammentaa.

Vihervasemmistossa on halua puuttua myös Suomen 10 miljardin hintaisiin hävittäjähankintoihin.

– Jos sitä 2060-luvulle asti ollaan tekemässä, ja se on jo viime eduskunnassa aloitettu, niin kyllä tämä eduskunta vie sen eteenpäin, Kulmuni linjaa.

Mitkä ovat teidän ja pääministeri Sanna Marinin (sd) välit?

– Pääministerin ja valtiovarainministerin akseli on tietenkin aivan keskeinen. Se on hallituksen voimakaksikko, jonka täytyy pystyä toimimaan.

Toimiiko se?

– Toimii.

Valtion menojen osalta kehys on siis tältä vuodelta unohdettu.

– Ensi vuonna pitäisi olla paluu arkeen ja normaaliin päiväjärjestykseen. Sitten aletaan katsella, mitä jäi viivan alle. Siellä on aika iso maksu maksettavana seuraavilla sukupolvilla.

– On vastuullista lasten ja lastenlasten kannalta, että nyt mietitään myös sitä, että rahat käytetään fiksusti ja järkevästi.

–Tässä alkaa myös iso eurooppalainen teollisuuspoliittinen keskustelu.

Jatkoa ajatellen myös Suomen kilpailukyvyn on oltava kunnossa, jotta maa saa tarvitsemiaan investointeja.

– Tässä alkaa myös iso eurooppalainen teollisuuspoliittinen keskustelu. Monissa maissa puhutaan jo siitä, että alihankintaketjut pitäisi saada takaisin Eurooppaan.

– Suomen pitää olla niin kilpailukykyinen, että investointeja tulisi nimenomaan Suomeen. Jos firmat pystyvät tuomaan töitä tähän maahan, meidän tehtävä on hoitaa, että meillä on työvoimaa firmoihin olemassa.

Yhdeksi lääkkeeksi Kulmuni tarjoaa normien purkamista. Sekin on ollut vaikeaa, mutta nyt on Kulmunin mukaan ”pakkorako”. Lisäksi se ei maksa mitään.

Parantamisen varaa on. Ennen koronakriisiä tilanne oli Kulmunin mukaan se, että Suomi hävisi kilpailukyvyssä muille Pohjoismaillekin ”kuusi-nolla”.

– En minä sano valtiovarainministerinä kaikkiin asioihin ”ei” sen takia, että olen ilkeä, vaan sen takia, että koetan hoitaa vastuullisesti suomalaisten veronmaksajien rahoja.

Pelkäätkö onnenonkijoita, onnisarmasteita, joita ilmaisen rahan jakamien tuo esille?

– Tosiasia on, että aina tällaisina aikoina, jolloin koetetaan auttaa ihmisiä säilymään arjessa kiinni, aukeaa valitettavasti tie kaikenlaisille onnenonkijoille, Kulmuni sanoo.

– Siksi meidän täytyy olla todella tarkkoja, että he eivät pääse käyttämään tilannetta väärin. Jos sellaista tapahtuu, asia selvitetään ja rahat peritään takaisin.

– Koska toimet ovat nopeita, helppoja ja ne kohdistuvat laajalle alalle, niin riski tietenkin on, että myös rikolliset huomaavat sen.

Kulmunin mukaan Suomi on kuitenkin selvinnyt koronasta tähän mennessä moniin muihin maihin verrattuna hyvin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?