Koronaepidemian kenties yllättävänä seurauksena on havaittu, että monissa suomalaissairaaloissa on tällä hetkellä potilasmäärällisesti normaalia rauhallisempaa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toiminta on vähentynyt selkeästi useimmilla toimialueilla.
Pietilän mukaan kiireettömät hoidot ovat vähentyneet TYKSissä korona-aikana kymmenestä viiteenkymmeneen prosenttia.
– Mutta myös kiireellinen hoito on jostain syystä vähentynyt. Se huolestuttaa erityisesti.
Esimerkiksi seulontamammografioissa 50 prosenttia ajoista jää toteutumatta, kun ihmiset eivät tule tutkimuksiin.
HUSin sairaaloissa on tällä hetkellä normaalia rauhallisempaa sillä kiireetöntä toimintaa on jouduttu vähentämään, koska henkilöstö- ja tilaresursseja on varattu koronapotilaiden hoitoon.
Meilahden sairaala-alueella oli vähän väkeä liikkeellä. Välillä näköpiirissä ei ollut ketään.
– Tämä tarkoittaa sitä, että puolet niistä rintasyövistä, jotka muutoin löydettäisiin, jäävät nyt löytämättä. Voi vain arvioida, että mikä sen terveydellinen vaikutus tulee olemaan.
”Ihmiset pelkäävät tulla hoitoon”
Pietilä sanoo, että TYKSissä on tehty ikäihmisten ja muiden riskiryhmien kontrollien siirtämistä etävastaanotoiksi, mutta tämän lisäksi ihmisten on havaittu peruuttavan aikojaan.
– Karkeasti puolet peruutuksista kiireettömän toiminnan osalta johtuu siitä, että ihmiset eivät tule hoitoon, vaan peruuttavat itse aikojaan. Ja puolet johtuu siitä, että varautumiseen valmiuden nostamisen takia on peruutettu tai siirretty toimenpiteitä.
– Ihmiset pelkäävät tulla hoitoon.
Pietilä pohtii, että koronatartunnan pelkäämisen ohella syynä peruutuksille olisi kuuliaisuus nykytilanteessa.
HUSin päivystysleikkaukset ovat korona-aikana vähentyneet 20 prosenttia ja kiireetön toiminta, etenkin leikkaustoiminta, on vähentynyt 75 prosenttia.
– Enemmän syynä on ehkä se, että on ymmärretty vähän liiankin perusteellisesti se ohje, että ”sairasta kotona”. Tämä ohje koskee sitä, että infektiotaudit kuten flunssa tulee sairastaa kotona. Mutta jos on jotain muuta vakavaa oiretta, niin kyllä silloin pitäisi hoitoon hakeutua.
Pietilä pitää ilmiötä huolestuttavana.
– Pelkään, että se terveydellinen hinta, jota joudutaan maksamaan jatkossa, tulee olemaan suurempi kuin mitä koronainfektion aiheuttama. Mutta sitä on vaikea arvioida.
HUS: ”Tällä hetkellä noin 800 tyhjää potilaspaikkaa”
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että HUSin sairaaloissa on tällä hetkellä normaalia rauhallisempaa.
Suurimpana syynä tälle hän pitää sitä, että muuta kiireetöntä toimintaa on jouduttu vähentämään, koska henkilöstö- ja tilaresursseja on varattu koronapotilaiden hoitoon.
HUS:n johtava ylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Mäkijärven mukaan jonkin verran on ilmennyt sitäkin, että potilaat ovat peruneet esimerkiksi aiemmin sovittuja aikojaan, vaikka hoitava taho on arvioinut, että potilaan kannattaisi tulla tutkimuksiin tai hoitoon.
– Ihmiset ottavat yhteyttä ja sanovat, että eivät uskalla tai halua tulla.
Mäkijärven mukaan yleisellä tasolla HUSin toimintaa tarkasteltaessa voi sanoa, että päivystysleikkaukset ovat korona-aikana vähentyneet 20 prosenttia ja kiireetön toiminta, etenkin leikkaustoiminta, on vähentynyt 75 prosenttia.
– Meillä on tällä hetkellä noin 800 tyhjää potilaspaikkaa. Normaalitilanteessa ne ovat enemmän tai vähemmän täynnä.
Päivystyspoliklinikalla potilaita on 40 prosenttia vähemmän kuin tavallisesti. Mäkijärvi kuvailee tämän olleen jonkinlainen yllätys.
– Pari kuukautta sitten ajateltiin, että minne kaikki potilaat mahtuvat, kun päivystykseen tulee joka tapauksessa sama potilasmäärä kuin ennenkin, ja sitten lisäksi tulevat vielä koronapotilaat. Mutta uhkakuva ei toteutunutkaan, vaan kaikki ovat mahtuneet toistaiseksi ja päivystyksessä on ollut normaalia hiljaisempaa.
OYS on viestitty asiakkaille, että sovittuihin toimenpiteisiin ja hoitoihin on turvallista tulla
”Pitkän päälle siellä tulee äkillisiä sairastumisia”
Mäkijärvi uskoo asiakkaiden joukossa olevan jonkun verran niitä, jotka ovat arvioineet oman vaivansa voivan odottaa myöhempään ajankohtaan.
Hän muistuttaa, että pitkäaikaissairaudet vaativat säännöllistä seurantaa ja hoitoa.
– Jos asioita ei hoideta, niin pitkän päälle siellä tulee äkillisiä sairastumisia. Voi olla että akuuteissa sairauksissakin, kuten sydän- ja aivoinfarkteissa, lievemmillä oireilla jäädään nyt ainakin hetkeksi kotiin odottelemaan.
Mäkijärven mukaan HUSiin on tullut viime aikoina 30 prosenttia vähemmän infarktipotilaita sepelvaltimon pallolaajennukseen.
– Mutta johtuuko se siitä, että pienemmät vaivat on kärsitty kotona, vai onko se niin, että kotona ja rauhallisemmissa oloissa ollessa niitä sairaustapahtumiakin tulee vähemmän. Tätä emme vielä tiedä.
”Yksi sellainen uhkakuva, mikä tässä on kyllä tunnistettu”
Mäkijärven mukaan riskinä tilanteessa on esimerkiksi se, että ihmisten itse lykkäämät hoidot ja koronavirusepidemian mahdollinen toinen aalto osuisivat samaan sumaan syksymmälle.
– Tämä on yksi sellainen uhkakuva, mikä tässä on kyllä tunnistettu. Toivottavasti se ei toteudu, mutta on kyllä mahdollista, että näinkin käy. Tässähän kasvaa nyt sellainen käsitys, että se niin sanottu toinen aalto voisi tulla kesän jälkeen. Ja tiedämme vanhastaan, että kesällä kun terveydenhuollossa on kolmasosa kerrallaan henkilöstöstä lomalla, niin kesän jälkeen jonot ovat pidentyneet.
Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä oli hiljaista.
– Nyt tässä tilanteessa on vielä ylimääräinen hoitovelka siitä, että ihmiset eivät ole tulleet hoitoihin ja että hoitoja on siirretty. Tässä voi monta ilmiötä lyödä päällekkäin kesän jälkeen, ja se on tiukka paikka koko Suomen terveydenhuollolle.
OYS: Hoitovelkaa syksyyn
Oulun yliopistollisen sairaalan hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarila sanoo, että viime aikoina on näyttänyt normaalia tyhjemmältä.
Toimintaa on OYSissä supistettu epidemiaan varautuessa, ja ei-kiireellisiä leikkauksia ja poliklinikkakäyntejä on peruttu.
– Mutta viime viikolla toimintaa on alettu nostaa ylös.
Erityisesti riskiryhmään kuuluva iäkkäämpi ikäryhmä on perunut itse sovittuja aikoja, mutta ilmiötä on näkynyt kaikissa ikäryhmissä.
Oulun yliopistollisen sairaalan parkkipaikalla oli vain muutamia autoja.
Lukkarilan mukaan asiakkailta tuli etenkin epidemian alkuvaiheessa sangen paljon sekä kiireellisemmän että erityisesti kiireettömän hoidon perumisia.
– On se selkeästi nähtävissä, että asiakkaat eivät halua hirveän mielellään tulla. Se on selvästi havaittu, että vajaakäyntiä on. Sanotaanko, että näyttää tyhjemmältä.
Lukkarila kertoo, että OYSista onkin viestitty asiakkaille, että sovittuihin toimenpiteisiin ja hoitoihin on turvallista tulla. Ja että lähtökohtaisesti niihin myös kannattaisi tulla, jottei ruuhkia syntyisi. Syksyllä hoidon saaminen voi olla haasteellisempaa.
– Se on siinä mielessä hyvin tärkeä asia, että jos meillä jää paljon hoitoja antamatta, niin meille tulee ”hoitovelkaa” syksyyn. Eli asiakkaiden terveysongelmat voivat vaikeutua, kun he eivät saa hoitoa oikeaan aikaan.
– Kehotamme tulemaan hoitoihin, jos ei kuulu olennaiseen riskiryhmään. Ja jos mietityttää, niin voi olla tänne yhteydessä ja tarkistaa vielä sen oman tilanteensa.
