THL: Koronavirus­epidemian laaja hidastuminen lisää toisen aallon rajuutta – asian­tuntijat pitävät arvioita oikeina - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL: Koronavirus­epidemian laaja hidastuminen lisää toisen aallon rajuutta – asian­tuntijat pitävät arvioita oikeina

STT:n käsiinsä saaman THL:n hallitukselle antaman muistion mukaan epidemian hidastuminen sisältää suuren riskin myöhemmästä epidemiasta. HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri sanoo, että riski on olemassa, jos ja kun isolla osalla väestöä ei ole minkäänlaista vastustuskykyä taudille.

27.4. 22:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronavirusepidemian hidastuminen pidentää epidemian kestoa erittäin merkittävästi. THL arvioi hallitukselle viime viikolla, että hidastuminen sisältää pitkään jatkuessaan suuren riskin myöhemmästä epidemiasta, uutisoi STT.

– Epidemian hillitsemisessä ollaan onnistuttu Suomessa yllättävän hyvin. Jos hallinnan keinoja ei ole ja rajoituksia aletaan purkaa, niin epidemia alkaa levitä uudelleen, pohtii Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

Kukaan ei tiedä, miten koronavirusepidemia etenee, sanoo HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Vielä ei tiedetä sitäkään, suojaako kerran sairastettu tauti uudelta tartunnalta ja kuinka kauan. Se on selvää, että COVID-19-taudin kanssa joudutaan elämään vielä pitkään.

– Jos isolla osalla väestöstä ei ole minkäännäköistä vastustuskykyä taudille, on tietysti riski, että tauti pääsee leviämään uudestaan sellaisella voimalla, ellei sitä kyetä rajaamaan, Järvinen sanoo.

Todennäköisesti merkittävä osa väestöstä sairastaa koronan jossain vaiheessa, ylilääkäri muistuttaa. Tähän mennessä ehkä vain prosentti väestöstä on sairastanut taudin, hän sanoo.

THL:n mukaan Suomessa tiedetyt tautitapaukset ovat painottuneet 20–59-vuotiaisiin.

– Ensimmäiset tartunnat tulivat ulkomailla hiihtolomalla käyvissä porukoissa ja tämä sopii siihen. Suomessa iäkkäämpi väestö on ollut omaehtoisessa karanteenissa ja suojassa.

Hallitus pohtii, miten rajoituksia voidaan alkaa purkaa. Järvisen mukaan koulujen avaaminen on todennäköisesti turvallisin tapa aloittaa purkutyö.

– Todennäköisesti lapset eivät ole tartuntojen leviämisen kannalta merkittävin tekijä. Jossain vaiheessa yhteiskuntaa pitää avata, mutta kaikkia rajoitteita ei voida purkaa kerralla. Silloin voidaan olla hallitsemattomassa tilanteessa, jossa terveydenhuolto ei enää pärjää.

Järvisen mukaan epidemian kehitykseen vaikuttaa myös se, miten kansa käyttäytyy: muita rajoituksia voidaan asteittain alkaa purkaa, jos tietyn etäisyyden pitäminen onnistuu. Koulujen avaamisen jälkeen voitaisiin esimerkiksi avata lounasravintoloita, Järvinen ehdottaa.

– Riskit tartunnalle selvästi kasvavat, kun kontakti on läheinen ja kontaktissa ollaan pidemmän aikaa. Esimerkiksi kaupassa käyminen on aika pienen riskin tapahtuma.

Ikäihmisiä täytyy yhä suojella taudilta ja on mahdollista, että yli 70-vuotiaat joutuvat elämään vielä useita kuukausia karanteenioloissa, vaikka rajoitteita alettaisiin pikkuhiljaa purkaa, Järvinen sanoo.

STT:n valtioneuvoston kansliasta saaman THL:n muistion mukaan tehohoidon kapasiteetti on Suomessa riittänyt niin hyvin, että koronaviruspotilaiden hoitoon varattua kapasiteettia voitaisiin jopa pienentää. Niin on sairaanhoitopiireissä jo tehtykin, Järvinen sanoo.

– Tehohoitokapasiteettia ollaan ottamassa koronaviruspotilaiden hoidosta muiden sairauksien hoitoon. Tänä aikana on hoidettu vain välttämättömimmät ja kiireellisimmät sairaudet. Osa niistä, jotka on nyt jätetty hoitamatta, voivat tulla kiireellisiksi tai voi käydä niin, ettei ole potilasta, jota hoitaa.

Tehohoitokuolleisuus koronavirukseen on ollut Suomessa 14,5 prosenttia, THL laskee. Järvisen mukaan kyse on huomattavan matalasta luvusta: esimerkiksi Wuhanissa Kiinassa tehohoitokuolleisuus koronavirukseen oli yli 80 prosenttia, Yhdysvalloissa se on ollut yli 50 prosenttia.

– Kaikista hauraimmilla, hoivakodeissa olevilla vanhuksilla, joilla on muita sairauksia, kuolleisuus on korkeimmillaan. Hoivakotien vanhukset eivät yleensä ole tehohoidon piirissä, koska heidän elimistönsä ei kestäisi tehohoitoa.

Viimeisen viikon aikana sairaalahoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden määrä on laskenut. Monet hengitystieinfektiot vähenevät kesäaikaan. Toistaiseksi koronavirus on levinnyt myös tropiikissa, jossa ollaan tosin menossa talvea kohti. Voi käydä niin, että kesä rauhoittaa epidemian kulkua joka tapauksessa.

– Sitä kukaan ei tiedä, miten tämä käyttäytyy. Siksi tilannetta pitää tarkkailla ja toimenpiteet täytyy tehdä askel kerrallaan.

HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.­

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?