Korona iskee kipeästi Suomen lapsiin ja nuoriin, lue 10 vaikutusta – ”Ei ole ennen nähty” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona iskee kipeästi Suomen lapsiin ja nuoriin, lue 10 vaikutusta – ”Ei ole ennen nähty”

Yksinäisyyttä, ahdistusta, opintojen katkeamista, köyhyyttä – jopa nälkää. Nykyisen kaltaista poikkeustilannetta ei ole koettu koskaan aikaisemmin. Korona-ajan vaikutukset lapsiin ja nuoriin voivat ulottua pitkälle.

Julkaistu: 26.4. 8:01

Suomeen on syntymässä uusia köyhiä lapsiperheitä. Suurin osa lapsista ja nuorista kokee yksinäisyyttä ja ahdistunutta oloa. Väkivallan riski perheissä kasvaa.

Myös nämä ovat seurausta koko maailmaa kurittavasta koronakriisistä. Nyt syntyvillä ongelmilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, asiantuntijat varoittavat.

Erityisesti huolissaan tulee olla niistä lapsista ja nuorista, joilla oli vaikeaa jo ennen koronaa. Eri asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että aika toimia on nyt. Jos heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria ei auteta, saatamme maksaa tulevaisuudessa kovaa hintaa niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Myös turvallisissa kodeissa kasvavilla on koronan vuoksi uudenlaisia huolia ja ongelmia, joita ei sovi ohittaa olankohautuksella. Moni esimerkiksi kokee yksinäisyyttä, jonka seurauksia on vaikea ennustaa. Koskaan aikaisemmin lapsia ei ole tarvinnut vastaavalla tavalla eristää ystävistään ja isovanhemmistaan.

Ilta-Sanomat selvitti kymmenen tapaa, joilla korona on muuttanut Suomen lasten ja nuorten elämää ja kysyi alan asiantuntijoilta, mitä vaikutuksia näillä muutoksilla on nyt ja tulevaisuudessa.

1. Köyhyys

”Olen 18-vuotias ja asun omillani. Nykyisen tilanteen vuoksi minut on lomautettu, ja mikäli kesään mennessä minulle ei löydy töitä, pahimmillaan uhkana on asunnottomuus. Tuilla en saa maksettua edes pelkkää vuokraa pääkaupunkiseudulla. Pienessä asunnossa alkaa asunnottomuuden lähenevän uhan myötä kaatumaan seinät päälle.” —Nainen, 18

Jo ennen koronaa Suomessa oli yli 110 000 lasta, jotka elivät vähävaraisissa perheissä, kertoo Pelastakaa lapset ry:n Aino Sarkia.

Lapsiperheköyhyyteen perehtynyt Sarkia kertoo koronakriisin vaikeuttavan näiden perheiden elämää, kun lapset eivät esimerkiksi saa koulussa päivän lämmintä ateriaa.

Mutta nyt Suomeen on syntynyt kriisin aikaisten lomautusten ja irtisanomisten myötä myös uusia perheitä, joissa kohdataan taloudellisia vaikeuksia.

MP korona-kyselyssä ilmeni, että 18 prosenttia vastaajista oli kokenut koronaeristyksen aikana nälkää tai huonoa ravitsemusta. Joka kymmenes vastaajista kaipasi perheelleen taloudellista tukea. Yksi kyselyyn vastannut kirjoitti: ”Rahatilanteet ovat päin sanonko mitä ja muutenkin ärsyttää koko tilanne.”

Tällä hetkellä osa kunnista tarjoaa jonkinlaista korvaavaa ruoka-apua kouluruuan puuttumiselle. Käytäntö on ollut kirjava ympäri maata.

Sarkia sanoo, että kaikkien kuntien tulisi tarjota jonkinlainen korvaava ruoka-apu. Tämä olisi ratkaisu koulujen ollessa kiinni.

 Nyt pitäisi huolehtia siitä, että kaikki lapset ja nuoret pysyvät mukana.

Kriisin vaikutukset taloudessa jatkuvat pitkään. Pelastakaa lapset -järjestö ajaa yhteiskunnallisia toimia, kuten määräaikaisia korotuksia lapsilisään ja toimeentulotukeen.

Sarkian mukaan lisäpanostukset nyt maksaisivat itsensä takaisin myöhemmin. Köyhyyden periytyminen ja nuorten syrjäytyminen merkitsevät nimittäin paljon kalliimpaa laskua yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle THL:n tutkimusten mukaan 230 000–680 000 euroa.

THL:n tutkimusten mukaan köyhyys voi heijastua mielenterveysongelmiin ja vähäiseen kouluttautumiseen.

– Nyt pitäisi huolehtia siitä, että kaikki lapset ja nuoret pysyvät mukana. Vaikka se olisi hetkellinen kuluerä, niin pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin, Sarkia sanoo.

– Tukitoimet kouluissa ovat tärkeitä pitkällä aikavälillä, ihan hetkessä näitä nyt syntyneitä ongelmia ei ratkaista. Tilanne tulee varmasti näkymään myös syyslukukaudella.

2. Turvattomuus

”Isä soitti kännissä hälytyskeskukseen ja pyysi poliisia paikalle. Syy oli se, että noin 13-vuotias tyttö oli tullut kotia eikä pessyt käsiään suositeltua 30 sekuntia, vaan lyhyemmän ajan. Isän ja lapsen välillä syntyi rähinä. Tapahtuma-aikaan isä oli sen verran juovuksissa, että hänet katsottiin paremmaksi poistaa asunnosta, ettei tilanne riistäytyisi väkivaltaiseksi käyttäytymiseksi.” — Poliisiraportti

Kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, joiden kotona on päihdeongelmia ja väkivaltaisuutta. Kotiin eristäytyminen kiristää hermoja entisestään ja katkaisee pahimmassa tapauksessa yhteyden päiväkodin tai koulun turvallisiin aikuisiin.

– Etenkin perheissä, joissa on päihdeongelmia, tulee sellaista vahinkoa, jota korjataan pitkään, sanoo Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Minna Manelius.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Marko Savolaisen mukaan korona-aikana kotihälytysten määrä on jonkin verran noussut.

– Kun etenkin riskiryhmien osalta joudutaan noudattamaan entistä tiiviimpää yhdessäoloa, se voi nyt varmaankin entisestään kiristää tilannetta. Lisäksi on ihmisiä, joilla epidemia on saattanut vaikuttaa työhön ja ansiotuloon, mikä voi vaikuttaa kodin ilmapiiriin, Savolainen sanoo.

Suuri osa perheväkivallasta ei tule poliisin tai lastensuojeluviranomaisten tietoon.

– On havaintoja, että koronan myötä tilanne kotona on pahentunut, kun ollaan koko ajan neljän seinän sisällä eikä edes töihin meno tarjoa henkireikää. Jos on entuudestaan ollut väkivaltaa, sen riski on kasvanut, Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo.

– Toisaalta myös huoli taloudellisesta tilanteesta ja sen purkaminen esimerkiksi alkoholilla tai muilla päihteillä voi näkyä väkivallan riskinä sellaisissakin perheissä, joissa sitä ei aikaisemmin ole ollut.

3. Yksinäisyys

”Olen tosi huolissani. Minulla on kolmasluokkalainen poika, joka on kotona kaiket päivät yksin, kun itse joudun olemaan sairaanhoitajan tehtävissä. Kesäloma huolettaa vielä enemmän, koska silloin ei ole lapsilla edes etäkoulua, jotta olisi tekemistä. Syksyllä on tiedossa aikamoinen sotkujen selvittely. Uskon, että lasten ja nuorten psykiatrian tarve kasvaa tämän kesän jälkeen.” — Huolestunut äiti

On täysin ennakoimaton tilanne, että tällä hetkellä kaikki nuoret joutuvat rajoittamaan kaverisuhteitaan, sanoo Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen.

MP korona -kyselyssä 64 prosenttia ilmoitti kokevansa yksinäisyyttä.

– Tämä on arvaamaton tilanne, jollaista ei ole ennen nähty. Yksinäisiä lapsia ja nuoria on ollut aina. Tiedetään, että yksinäisyys vaikuttaa ihmiseen monin tavoin ja se on juurisyy moniin ongelmiin. Se, että yksinäisyydestä kärsivät nyt kaikki jollain tavalla, on täysin uusi asia.

Asikainen kertoo, että kun on tutkittu työttömiä tai vähävaraisia ihmisiä, taustalla on usein yksinäisyyttä.

– Mutta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että koronatilanteen takia meillä on hukattu sukupolvi. Ei se niinkään mene, mutta yksinäisyys koskettaa nyt isompaa joukkoa.

Asikainen arvioi, että jo aiemmin yksinäisyydestä kärsineet ovat entistä yksinäisempiä, kun ei ole kaveria, jonka kanssa olla yhteyksissä whatsappilla tai muilla keinoin.

– Meillä on se pelko, että ne, joilla menee huonosti, menee tämän tilanteen johdosta entistä huonommin.

MP korona -kyselyssä selvisi, että eniten koronavirus oli vaikuttanut juuri nuorten ystävyyssuhteisiin: vastaajista 48 prosenttia koki haasteita ystävyyssuhteissa, kun perhesuhteissa vastaava luku oli 23 prosenttia ja seurustelusuhteissa 18 prosenttia.

Valokuvausta harrastavan Antin omakuva. Antin nimi on muutettu.

4. Mielenterveys

En jaksaisi aamulla nousta sängystä. Mikään ei huvita tai kiinnosta, energiaa ei tunnu olevan mihinkään. Minulla on ollut pitkään mielenterveysongelmia, masennusta ja ahdistuneisuutta, koko kirjo. Ennen koronaa elämään toi rytmiä ja oloa helpotti opiskelukavereiden tapaaminen ja salitreeni. Oli syy nousta sängystä. Nyt syytä on vaikea löytää. Masennukseni on selvästi pahentunut. — Antti, 21

Useimmat lapset ja nuoret selviävät hyvin poikkeusajasta vanhempien tuella, jos on turvallinen koti kannattelemassa, kertoo MIELI Suomen mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

Larivaaran mukaan poikkeusoloissa on aivan normaalia, että lapsi saattaa reagoida poikkeavaan arkeen kiukuttelemalla tai nuorella voi olla hetkittäistä ahdistuneisuutta. Jos aikuisella on pinna kireällä, sitä voi olla vaikea ottaa vastaan.

– Pitäisi yrittää reagoida siihen tukea antaen, Larivaara neuvoo.

Huolestuttavaa MP korona -kyselyssä oli, että huolia tai ongelmia kokeneista nuorista 13 prosenttia ilmoitti itsetuhoisista ajatuksista. Surua koki vastaavasti 31 prosenttia, masennusta tai alakuloa 28 prosenttia, pelkoja 23 prosenttia ja paniikkia 18 prosenttia.

Noin puolet mielenterveyden häiriöistä puhkeaa ennen viidettätoista ikävuotta. Larivaaran mukaan riski sairastua mielen häiriöön on myös nykytilanteessa niillä nuorilla, joilla on jo ennalta ollut psyykkisen kehityksen haasteita.

Myös Larivaaran mukaan kaikkein haavoittuvimpia ovat nyt ne lapset ja nuoret, joilta puuttuvat turvalliset aikuiset.

– Jos vanhemmalla on vaikeaa mielenterveyden häiriön tai päihderiippuvuuden vuoksi, nuori tai alakouluikäinen lapsi on saattanut kasvaa siihen, että hän kantaa huolta perheen arjesta. Näille nuorille koulu voi olla hengähdystauko kodin vaikeasta tilanteesta, Larivaara kertoo.

Kun tämä hengähdystauko nyt puuttuu, lapsi tai nuori voi joutua kokopäiväiseksi huolenpitäjäksi, mikä on hirveän raskas tilanne. Pienet lapset taas jäävät vaille aikuisen huolenpitoa ja turvaa, mikä voi altistaa sille, että he alkavat oireilla välittömästi tai myöhemmin.

– Mieli voi tällaisessa tilanteissa kehittyä hauraaksi, ja se voi purkautua myöhemmässä elämänvaiheessa. Lapsi voi altistua sairastumiselle, vaikka se ei näkyisi välittömästi. Tämä voi koskea nuoriakin, että nuori pinnistelee tällaisen tilanteen läpi, mutta sairastuminen tulee jossakin myöhemmässä elämänvaiheessa, Larivaara sanoo.

– Tällä tilanteella voi olla pidemmän aikavälin vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen. Sitä on tietysti hirveän vaikea ennakoida.

Larivaaran mukaan paljon riippuu siitä, mitä tapahtuu kriisin jälkeen ja kuinka kauan poikkeusolot jatkuvat.

 Nuori pinnistelee tällaisen tilanteen läpi, mutta sairastuminen tulee jossakin myöhemmässä elämänvaiheessa.

Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen on huolissaan mielenterveyspalveluihin pääsemisestä, kun fyysisiä kontakteja vältellään. MP korona -kyselyaineistossa tuli ilmi, että terapiaan ei välttämättä pääse, kun ajat on peruttu.

Asikaisen mukaan nyt on suuri huoli siitä, kuinka mielenterveyden palvelujen käy kun kesäkausi lähestyy.

– Suomi on koko heinäkuun kiinni. Tässä tilanteessa olisi parempi miettiä, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut pidettäisiin auki myös kesällä. Muuten tulee niin pitkä aika, että eletään ilman näitä kontakteja. Tämä on akuutti asia, jota valtion ja kuntien tulisi miettiä.

Ysiluokkalainen Anni kertoo, että alkuun etäopetus sujui, mutta pidemmän päälle se on alkanut uuvuttaa.

5. Peruskoulu

”Olen 9-luokkalainen tyttö, joka elää tällä hetkellä etäopetusarkea. Alkuun tää kaikki suju tosi sutjakasti, mutta kun etäopetusta oli kulunut useampi viikko, alkoi painamaan väsymys sekä uupumus.

Mulla on meneillään yläasteen viimeinen lukuvuosi. Kaikki odottaa täydellisiä suorituksia, ja tehtäviä annetaan tiuhaan tahtiin. Mutta mitä siinä vaiheessa, kun nuori on väsynyt ja koulunkäynti etänä tuntuu tosi raskaalta? Ei siinä vaiheessa voi lyödä hanskoja tiskiin ja sanoa, että nyt en jaksa – niin moni aikuinen voisi sanoa työpaikalla ja sairasloman avulla vedota uupumukseen.

Nuorelta otetaan pois kaikki sosiaaliset kontaktit, ja luokkalaisia ei välttämättä nähdä enää ikinä samalla porukalla, sillä kaikilla on aivan uusi elämänvaihe odottamassa syksyllä. Tilanne pelottaa ja jännittää.” — Anni, 16

Koulut ja päiväkodit pysyvät pääosin kiinni ainakin 13. toukokuuta asti. Hallitus tekee niiden mahdollisesta avaamisesta päätöksen vielä ennen toukokuun alkua.

MP korona -tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kokevat etäopiskelun pääosin haasteelliseksi, vaikka osa on saanut opiskelut sujumaan hyvin. Tehtäviä on liikaa, ja opiskelu koetaan tavallista stressaavammaksi.

Yli puolet vastaajista koki jaksamattomuutta, koulunkäynnin haasteita ja väsymystä. Muita yleisiä tunteita olivat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, mielialan vaihtelut ja uniongelmat.

– Poikkeusoloista syntyy ilman muuta oppimisen vajetta, joka on korjattava viipymättä seuraavan lukuvuoden alkaessa, Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo järjestön verkkosivuilla.

OAJ:n kyselyssä ilmenee, että opettajien mukaan poikkeusoloilla on kielteinen vaikutus etenkin yksittäisten oppijoiden oppimiseen. Lähiopetuksen merkitys korostuu, koska perheiden tilanteissa ja oppijoiden itseohjautuvuudessa on suuria eroja.

– Osalla on suuria vaikeuksia. Jos he eivät saa lisätukea, vaikeudet tulevat vastaan myöhemmissä opinnoissa. Pahimmillaan ne lisäävät syrjäytymisriskiä, Luukkainen huomauttaa.

OAJ:n kannanotossa vaaditaan poikkeusajan jälkeen resurssien merkittävää lisäämistä opetukseen ja oppimisen tukeen: pienempiä opetusryhmiä sekä riittävästi erityisopetusta ja tukiopetusta.

6. Ammatillinen koulutus

”Olen 16-vuotias opiskelija ammattikoulussa. Korona vaikuttaa aika moniin asioihin. Olen itse opiskelemassa metsäkoneen kuljettajaksi ensimmäistä vuotta. Omalla alalla tämä virus on vaikeuttanut ainakin meidän opiskelualaa niin, että emme pääse tekemään konkreettisia asioita, esimerkiksi huoltohommia ja niiden oppimista, jotka tapahtuisivat lähiopetuksessa.” — Miska, 16

Vain yksi kolmasosa ammattiin tänä keväänä valmistuvista varmasti valmistuu ajallaan, kertoo Sakki Ry:n edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujula. Luku on peräisin liiton teettämästä kyselystä.

– Eli kaksi kolmasosaa nyt valmistumassa olevista ei vielä tiedä, onnistuuko se, tai sitten valmistuminen viivästyy. Tämä on todella suuri luku, Tujula sanoo.

Ammatillinen koulutus on paljon käytännön opiskelua, jota ei voi helposti suorittaa etänä.

– Teollisuuskoneita ei voi tuoda kotiin, Tujula hymähtää.

Lisäksi opintoihin kuuluu työharjoittelujaksoja. 40 prosenttia oli joutunut keskeyttämään tänä keväänä työharjoittelun. Varsinkin palvelualojen opiskelijat ovat joutuneet keskeyttämään harjoittelunsa.

Miska ei pääse nyt harjoittelemaan taitoja, joita metsäkoneen kuljettajan työn oppiminen vaatisi.

Kun valmistuminen saattaa viivästyä, ja työllistyminen näyttää kriisiajan taloustilanteessa epävarmemmalta, onko se vaikuttanut opiskelijoiden motivaatioon? Kaksi kolmasosaa vastasi järjestön kyselyssä kyllä.

– Puolet opiskelijoista kokee olevansa nyt myös kuormittuneempia, Tujula kertoo.

Tujula sanoo, että Sakki ry:ssä on vahva aavistus siitä, että koulun lopettaminen kesken voi lisääntyä. Tämä on näkynyt jo aikaisemmin, kun lähiopetuksesta on leikattu.

– Moni hakee ammatilliselle puolelle juuri siksi, että tykkää käsillä tekemisestä. Ja se puoli on nyt jäänyt pois. Etänä tekeminen ei tätä porukkaa varmasti nappaa.

Jaakon tähtäimessä on opiskelupaikka Helsingin yliopistossa.

7. Lukiolaiset ja pääsykokeet

”Olen Ressun lukion abi. Yhtä kevään reaalikokeen päivämäärää aikaistettiin, ja kun taktiikkani on lukea aina viime tingassa, niin kyllähän se vaikutti, että en ehtinyt kaikkia kirjoja lukea. Ymmärrän kuitenkin näitä päätöksiä tosi hyvin.

Aion hakea Helsingin yliopistoon. Vielä kun ei tiedä, millainen pääsykoe tulee olemaan, ei tiedä, miten pitäisi ryhtyä opiskelemaan. Siitä tulee ylimääräistä stressiä. Ja kun ei ole muuta kuin istua kotona opiskelemassa, niin se vaikuttaa omaan mielentilaan ja jaksamiseen. Olen niin ekstrovertti ja saan energiaa muista ihmisistä, niin tämä tilanne näkyy sellaisena saamattomuutena. Ei välttämättä pääse edes sängystä ylös.” — Jaakko

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski kertoo, että etäopetuksessa on ollut paljon lukiokohtaisia eroja: toisissa lukioissa se on toiminut hyvin, toisissa taas etäopiskelu on tarkoittanut lähes pelkästään itsenäistä opiskelua. Lukiolaisten liiton saamaan palautteen perusteella kaikki eivät ole saaneet riittävää tukea etäopiskeluun.

Lukiolaisten jaksaminen on ollut jo valmiiksi kortilla, kertoo Nivukoski. 40 prosenttia koki jo ennen koronaa opinnot henkisesti raskaiksi.

– Lisäksi monet lukiolaiset kokevat koko koronatilanteen ahdistavana ylipäätään. Tukea tarvitaan entistä enemmän, joten olisi tärkeää, että opintohuollon palvelut toimisivat.

Kevään abiturientit ovat olleet Lukiolaisten liiton huolenaiheena. Ylioppilaskokeita jouduttiin aikaistamaan ja valintakokeista tiedot tulevat epämääräisesti tipoitellen.

– Abeilla myös ylioppilasjuhla on symbolisesti tosi tärkeä. Kun on tehnyt töitä kolme neljä vuotta hiki hatussa, niin on aika karua saada todistus postissa. On hienoa, että nyt on suositeltu uusi juhlapäivä elokuulle, mikäli tautitilanne sen sallii.

8. Erityislapset

”Koronaeristys vaikuttaa erittäin paljon erityislapseemme. Emme osaa häntä itse opettaa, koululta tulee todella sekavia ohjeita. Hän ei ole ollenkaan itseohjautuva, joten olemme vanhempina todella turhautuneita, koska omat työtkin pitäisi ehtiä tehdä.

Toinen huolestuttavampi seikka on, että kukaan koulukavereista ei pidä häneen minkäänlaista yhteyttä. Erityislapsella ei muutenkaan ole oikeastaan kavereita, mutta koulussa on välitunneilla päässyt pelaamaan fudista ja ollut porukassa mukana. Nyt hän on ollut viikkotolkulla yksin, ilman että kukaan olisi ottanut häneen mitään yhteyttä.

Tämä on todellakin surullista ja masentaa varmasti tuota lasta. Olemme siis nyt olleet hänelle vanhempia, opettajia ja kavereita. Koko perhe alkaa olla todella ahdistunut tilanteesta.” — Uupunut äiti

ADHD-liiton sopeutumisvalmennustoiminnan suunnittelijan Tuuli Korhosen mukaan vanhemmille on ratkaisevan tärkeää, kuinka hyvin koulu osaa tukea ADHD-oireisia lapsia, myös koronatilanteessa.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten oireet ovat yksilöllisiä, joten myös liiton saama palaute koronan vaikutuksista vaihtelee paljon. Myös perheiden tilanne vaikuttaa, kuinka paljon vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan koulunkäynnissä.

– Osa vanhemmista kokee, että etäkoulu on tuonut myönteisiä vaikutuksia, ja osa on sitten todella kuormittuneita, Korhonen sanoo.

Haasteita on varsinkin yläkouluikäisillä. Erilaisia oppimisalustoja ja käytäntöjä on valtavan paljon, ja nuoren on vaikea luovia niiden kanssa. Läksyjen määrä etäkoulussa voi kuormittaa niin erityistä tukea tarvitsevia lapsia kuin myös näiden vanhempia. Osassa perheitä koulutehtäviä on tehty pitkin iltoja ja vapaapäiviä.

Vanhemmat ovat kertoneet myös, että nykyinen tilanne nostaa esiin ADHD-oireisten lasten tyypilliset vaikeudet, eli haasteet itsenäisessä toimimisessa ja toiminnanohjauksessa.

– Osa vanhemmista on uupunut tilanteeseen, Korhonen sanoo.

Merin laulu- ja teatteriharjoitukset käydään nyt etänä.

9. Vapaa-aika: liikkuminen, harrastukset, kesätyöt...

”Kun ei ole mitään lähiharrastusta, niin arki on tosi erilaista. Harrastan laulua, kuoroa ja teatteria, ne on kaikki etänä. Ryhmäharrastukset on vähän vaikeampia, kun niihin liittyy niin vahvasti kontakti muihin. Mutta nyt olen ulkoillut tosi paljon enemmän, siitä on tullut osa päivää.

Vähän huolestuttaa tämä tilanne, kun ei tiedä, mikä se on vaikka kuukauden päästä. Ja isoisä kuuluu riskiryhmiin. Mulla oli kahvilassa kesätyö, mutta se on nyt epävarmaa, koska se aukeaa. Olen myös isosena, mutta riparien tilanne on kanssa auki, tuleeko niitä ollenkaan. Kyllä se vähän harmittaa. Mutta yritetään pysyä positiivisella mielellä, että kyllä tästä selvitään.” — Meeri, 16

Kun harrastukset on pääosin peruttu eikä ole koululiikuntaa, miten käy lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin?

Myös kesäsuunnitelmat ovat monella katkolla, kun rajoitusten pituudesta ei ole tietoa. Peruuntuuko suunniteltu lomareissu, innolla odotettu rippileiri tai kesätyö?

Eristys ei tarkoita kotiin käpertymistä, muistuttaa MIELI Suomen mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara. Hän kehottaa perheitä ulkoilemaan ainakin kerran päivässä.

– Se on tärkeää mielen hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden takia, Larivaara muistuttaa.

 Uskon, että helposti jopa kolmannes seuroissa liikkuvista junioreista joutuu jättämään leikin kesken pakon edessä.

Moni urheiluharrastus, varsinkin seurajoukkueissa, on kokenut kolauksen koronakriisin aikana. Ammattivalmentaja Karo Koivunen on nähnyt lähietäisyydeltä, millaiseen kurimukseen lasten ja nuorten seuratoiminta on joutunut.

– Valitettavan monelta vanhemmalta menee työpaikat alta. Se, mistä karsitaan, on ymmärrettävästi harrastusmaksut. Se taas ajaa seurat vaikeuksiin, Koivunen sanoo.

– Harrastajamääriin voi tulla isokin tiputus. Uskon, että helposti jopa kolmannes seuroissa liikkuvista junioreista joutuu jättämään leikin kesken pakon edessä.

Liikkumattomuuden seuraamukset näkyvät myöhemmin kansanterveydessä ja kasvattavat sosiaalimenoja entisestään. Jo nyt moni sellainen lapsi ja nuori, jolle ohjattu urheilutoiminta on ollut tärkeä turvaverkko, on vaarassa syrjäytyä.

Säännöllinen harrastustoiminta luo sosiaalisia siteitä ja merkityksellistä sisältöä satojentuhansien lasten ja nuorten elämään.

Koivunen tietää, miten säännöllinen liikunta vaikuttaa kasvavaan nuoreen.

– Olen huomannut työssäni vuosien varrella, että hyvän hien jälkeen lapset ja nuoret ovat paljon paremmalla tuulella, ja kaikki arkiset toimet koulusta lähtien sujuvat huomattavasti kivuttomammin.

10. Korona-ajan hyvät vaikutukset

”Pidän siitä, että nyt kun koko perhe tekee töitä kotona, olemme yhdessä paljon enemmän ja syömme myös yhdessä joka aterialla. Lisäksi meillä on enemmän koko perheen ulkoiluja, ja tykkään siitä.” — Erään nuoren vastaus MP korona-kyselyyn

On korona-ajassa lasten ja nuorten mielestä hyviäkin puolia. Näin näki melkein puolet MP korona -kyselyyn vastanneista.

Parhaimpana puolena pidettiin opiskelun keventymistä. Moni kertoi olevansa mieluummin kotona kuin koulussa. Osalle myös etäopiskelu sopii kontaktiopetusta paremmin. Vastaajat kertovat työrauhan olevan parempi ja omatahtisen opiskelun olevan motivoivaa.

Toisiksi eniten mainintoja saavat itselle mielekkään vapaa-ajan lisääntyminen sekä kiireen ja stressin vähentyminen. Vastaajat kertovat esimerkiksi ulkoilevansa aiempaa enemmän, laittavansa ruokaa ja leipovansa. Myös omille harrastuksille ja niiden harjoittamiselle, kuten instrumentin soittamiselle, löytyy enemmän aikaa.

Useissa vastauksissa toistuu lisäksi mahdollisuus lisääntyneeseen uneen ja lepoon. Moni kokee olevansa aiempaa virkeämpi.

Hyvistä puolista huolimatta koronan toivotaan pian olevan ohi, ja varsinkin kesän olevan jo aiempaa vapaampi.

Onko 2020 kesä sellanen et joutuu olee vaa yksin sisällä?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?