Tutustu opastetulla videokierroksella Sinebrychoffin taidemuseoon – Albert Edelfeltin kadonneeksi luullut teokset vihdoin esillä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutustu opastetulla videokierroksella Sinebrychoffin taidemuseoon – Albert Edelfeltin kadonneeksi luullut teokset vihdoin esillä

Julkaistu: 24.4. 10:39, Päivitetty 24.4. 20:28

Kun korona jyllää, niin kulttuurinautinnot ovat kortilla. Mutta ei hätää, ISTV on saanut luvan esittää kotikatsomoille Suomen Kansallisgallerian helmiä.

Ensimmäisinä ovat vuorossa Sinebrychoffin taidemuseon kaksi näyttelyä.

Artikkelin videolla tutustumme museon aarteisiin. Video on tallenne suorasta lähetyksestä.

Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttely esittelee Suomen kultakauden rakastetun taidemaalarin Venäjän keisariperheelle tekemät mestariteokset.

Toinen näyttely on Uhattu elämä, joka tarkastelee rikasta luontoamme, jota uhkaavat ilmastokriisi ja sukupuutot.

Oppaina ovat Sinebrychoffin museon amanuenssit Claudia de Brün ja Salla Heino. Ohjelman toimittaja on ISTV:n sisältöpäällikkö Antti Virolainen.

Keisariperhe ihastui Edelfeltiin

Albert Edelfeltin (1854-1905) komea ura Pariisissa tunnetaan tarkasti, mutta hänen aktiviteettinsa Pietarin hovissa Aleksanteri III:n ja Nikolai II:n aikana on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Albert Edelfelt (1854–1905): Lapset. Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina, 1881.

Tämä näyttely valottaa sitä verrattomalla tavalla. Vetonauloiksi on saatu kaksi vuosikymmenten ajan kadonneiksi uskottua teosta, jotka löytyivät sitkeän tutkimustyön ja puhtaan onnenkaupan ansiosta.

Temput teki taidehistorioitsija Sani Kontula-Webb, joka on kuratoinut näyttelyn johtamansa Suomen Pietarin instituutin ja Sinebrychoffin taidemuseon kanssa.

Ripustus ehti olla Helsingissä esillä vain kuukauden ennen kuin korona pani ovet säppiin.

Kultakautta ja nykytaidetta

Vielä lyhyempi oli Sinebrychoffin toisen näyttelyn elinkaari ennen epidemian puhkeamista. Uhattu elämä -näyttely sulkeutui yleisöltä vain parin viikon ikäisenä.

Laaja Uhattu elämä tarkastelee rikasta luontoamme, jota uhkaavat ilmastokriisi ja sukupuutot.

Se esittelee ja pohtii ihmisen luontosuhdetta taiteen kautta. Ovatko luonto ja eläimet ihmistä varten, kuten perinteisesti on ajateltu? Asennemuutos näkyy nykytaiteessa, jossa usein etsitään tasaveroisempaa näkökulmaa eläimiin.

Mukana on helmiä Suomen kultakauden kovilta nimiltä, kuten Werner Holmbergilta, Eero Järnefeltiltä, Akseli Gallén-Kallelalta sekä monelta muulta.

Ehdoton vetonaula on flaamilaisen Jacob Xaver Vermoelenin (1713–1784) isokoinen riista-asetelma, joka on tiettävästi ensimmäistä kertaa esillä vuoden 1877 jälkeen.

Jacob Xaver Vermoelen (1696 - 1773). Riista-asetelma.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?