EIT:n määräämiä korvauksia surmatuksi väitetyn irakilais­miehen tapauksessa ei ole vielä maksettu

Jos petosepäilyt johtavat tuomioon Suomessa, ihmisoikeustuomioistuimesta voidaan hakea ratkaisun uudelleentarkastelua.

23.4.2020 15:36

Suomi ei ole vielä maksanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) määräämiä korvauksia tapauksessa, jossa kotimaahansa karkotetun irakilaismiehen väitetään tulleen surmatuksi Irakissa. Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut rikostutkinnan sillä perusteella, että karkotetun miehen epäillään olevan elossa ja kuolintodistuksen väärennetty.

EIT määräsi Suomen valtion maksamaan valittajalle eli surmatuksi väitetyn miehen tyttärelle 20 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvausten maksun määräpäivä olisi toukokuun puolivälissä, mutta ulkoministeriön mukaan niitä ei tässä tilanteessa makseta.

– Näissä oloissa emme tule korvauksia maksamaan esitutkinnan ollessa kesken, sanoo Krista Oinonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö ulkoministeriöstä.

Jos esitutkinta päättyisi pikaisesti ja epäilyt osoittautuisivat perusteettomiksi, korvaukset Oinosen mukaan maksettaisiin.

Ihmisoikeustuomioistuimen marraskuussa 2019 antama päätös liittyy siihen, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut mies olisi surmattu Irakissa pian paluunsa jälkeen. Irakilaismies karkotettiin kotimaahansa vuonna 2017.

Vilpillinen toiminta olisi perustelu tuomion uudelleentarkastelulle

Oinonen toteaa, että Suomi voi hakea EIT:n tuomion uudelleentarkastelua ihmisoikeustuomioistuimen työjärjestyksen säännön 80 perusteella. Sääntöä sovelletaan silloin, kun tulee esiin tosiseikka, jolla voi olla ratkaisevaa vaikutusta asiaan ja joka ei ollut tuomioistuimen tiedossa tuomiota annettaessa eikä ole kohtuullisesti arvioiden voinut olla tapauksen osapuolenkaan tiedossa.

– Jos osoittautuisi, että on syyllistytty vilpilliseen toimintaan, se olisi perustelu uudelleentarkastelulle. Tässä vaiheessa tärkeintä on antaa esitutkintaviranomaisille työrauha, sanoo Oinonen.

Oinosen mukaan uudelleentarkastelu ei välttämättä johtaisi EIT:n tuomion purkamiseen. Tuomio saattaisi jäädä voimaan osittain tai EIT saattaisi käsittelyn jälkeenkin pitää sen kokonaan voimassa. Lisäksi ihmisoikeustuomioistuin saattaisi hakemuksesta huolimatta päätyä siihen, että tuomiota ei oteta uudelleen tarkasteltavaksi.

Tuomion uudelleentarkastelua ryhdyttäisiin Oinosen mukaan joka tapauksessa hakemaan vasta silloin, jos petos- ja väärennysepäilyt johtavat lainvoimaiseen tuomioon Suomessa.

– Ensin käydään kansallinen oikeusprosessi loppuun, Oinonen. sanoo

Ulkoministeriö on Oinosen mukaan torstaina välittänyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tiedon keskusrikospoliisin tutkinnasta. Tapaus on Oinosen mukaan todella epätavallinen.

– Tämä on hyvin poikkeuksellista. Pidän tätä erittäin valitettavana ja harmillisena, Oinonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?