Suomen valtio sai viime vuonna ennätysmäärän perintöä – näin rahat käytetään

2010-luvulla valtio on saanut vuosittain keskimäärin 26,7 miljoonaa euroa perintönä.

2010-luvulla valtio on saanut vuosittain keskimäärin 26,7 miljoonaa euroa perintönä.

23.4.2020 6:01

Suomessa kuolee vuosittain noin 600 ihmistä, joilla ei ole perillisiä. Heistä noin 250 ihmisen omaisuus päätyy valtiolle, koska he eivät ole tehneet testamenttia. 2010-luvulla valtio on saanut vuosittain keskimäärin 26,7 miljoonaa euroa perintönä.

Viime vuosi oli kaikkien aikojen ennätysvuosi, sillä valtio sai yhteensä peräti 44,2 miljoonaa euron arvoisen perinnön. Tästä noin 13,9 miljoonan euron arvoinen osuus tuli helsinkiläisnaiselta, mikä sekin oli yksittäisenä saatuna varallisuutena kaikkien aikojen isoin. Valtio sai viime vuonna myös kolme muuta yli miljoonan euron arvoista perintöä.

Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi kertoo, että valtio saa tiedon mahdollisesta perinnöstä kuolintapausten yhteydessä, kun on käynyt ilmi, ettei vainajalla ole perillisiä. Tieto tulee tyypillisesti sairaaloista, poliisilta, edunvalvojilta, hautaustoimistoista, vuokranantajilta, vainajan tuttavilta ja kunnan sosiaalihenkilöiltä.

– Valtiokonttorin toimivalta alkaa sitten, kun on virkatodistuksin selvitetty, ettei perillisiä ole elossa. Eli on tehty täydellinen sukuselvitys, Vallioniemi toteaa.

Jos vainajalla ei ole testamenttia, valtio perii koko omaisuuden.

  • Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Suurin osa, eli yli puolet valtion saamasta perinnöstä jaetaan vainajien kotipaikkakunnille. Ison osan perinnöstä valtio pitää myös itse. Valtio käyttää rahoja esimerkiksi omien menojensa kattamiseen, mutta niitä ”ei korvamerkitä mihinkään tiettyyn tarkoitukseen”. Saatuja kiinteistöjä hyödynnetään lähinnä luonnonsuojelussa.

– Semmoisia kiinteistöjä pidetään valtion omistuksessa, jos niille on erityistä käyttötarvetta. Tyypillisesti valtion omistuksessa pidetään kiinteistöjä, jotka soveltuvat suoraan luonnonsuojelualueiksi tai vaihtomaaksi, kun hankitaan luonnonsuojelualueita, Vallioniemi toteaa.

Pieni osa perinnöstä jaetaan vainajan erittäin läheisille henkilöille.

– Tyyppitapaus on esimerkiksi avopuoliso. Hänelle voidaan luovuttaa jopa koko omaisuus.

– Perintö voidaan myös luovuttaa erittäin läheiselle henkilölle, joka on auttanut yksinäistä ihmistä paljon, kuten kaupassa käymisessä, siivouksissa, lääkäriin viennissä ja ynnä muissa asioissa. Se harkitaan tapauskohtaisesti, mikä määrä ja kenelle voidaan luovuttaa, Vallioniemi kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?