Perintö tuli helsinkiläisnaiselta, jolla ei ollut elossa olevia perillisiä. Hänellä ei ollut testamenttia.
Nainen omisti yli 80 asuinhuoneistoa Helsingissä. Hänellä oli viidessä eri osoitteessa yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, joista kalleimmat olivat yli puolen miljoonan euron arvoisia, ilmenee IS:n näkemistä asiakirjoista. Asunnot olivat vuokralla, mistä hän sai huomattavia vuokratuloja.
Nainen omisti myös kolme vierekkäin olevaa kiinteistöä Helsingin Karhusaaressa. Alueella on kaksi huonokuntoista rakennusta. Yli 1,5 hehtaarin kokoinen rinnetontti on meren äärellä.
Karhusaaressa oleva tontti meni perintönä De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland r.f -nimiselle yhdistykselle. Yhdistys myy kiinteistökokonaisuutta 2,38 miljoonan euron hintaan.
Nainen omisti Helsingin Karhusaaressa kolme vierekkäin olevaa kiinteistöä, joissa oli kaksi huonokuntoista rakennusta.
Naisen varallisuus koostui myös pörssiosakkeista sekä tilillä olleista rahavaroista. Nainen omisti muun muassa Nokiaa, UPM:ää ja Elisaa. Pelkästään Wärtsilän osakkeiden arvo oli noin 1,7 miljoonaa euroa.
Naisen oli saanut pääosan varallisuudestaan edesmenneiltä vanhemmiltaan. Naisen perimät asunnot ovat alkujaan peräisin hänen isoisältään, joka rakennutti kerrostaloja Helsingissä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. ”Hän oli tee se itse -mies, joka lähti tyhjästä liikkeelle”, IS:lle kuvaillaan isoisän alkutaivalta rakennusbisneksessä. Hän oli ammatiltaan rakennusmestari.
Velkojen ja muiden kulujen jälkeen kuolinpesän arvo oli noin 23,6 miljoonaa euroa, josta valtio sai noin 13,9 miljoonan euron arvoisen omaisuuden. Se on isoin perintö, jonka Suomen valtio on koskaan saanut, IS:lle kerrotaan Valtiokonttorista.
Nainen omisti Helsingin Porvoonkatu 15 sijaitsevasta talosta 32 asuntoa, joiden arvioitu arvo oli runsaat kuusi miljoonaa euroa. Asunnot jaettiin Helsingin kaupungin ja De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland r.f -nimisen yhdistyksen kesken.
Kuolinpesästä loput, eli vajaat kymmenen miljoonan euron arvoinen omaisuus meni Helsingissä toimivalle De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland r.f -nimiselle yhdistykselle. Se on Suomessa asuvien ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden etujärjestön pääkaupunkiseudun alajärjestö. Se tarjoaa kaikenikäisille kehitysvammaisille vapaa-ajan kerhoja, joissa tehdään esimerkiksi käsitöitä ja käydään teatterissa sekä keilaamassa. Jäseniä on noin 300.
Käytännössä yhdistyksen saama perintö tuli naisen edesmenneeltä äidiltä. Äiti oli laatinut testamentin, jossa hän määräsi osuutensa tyttärensä perinnöstä menevän kyseiselle yhdistykselle, kun myös tytär on kuollut.
Nainen omisti Helsingin Lapinlahdenkatu 11 sijaitsevasta talosta 21 asuntoa, joiden arvioitu arvo oli reilut 7,2 miljoonaa euroa. Asunnot jaettiin Helsingin kaupungin ja De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland r.f -nimisen yhdistyksen kesken.
Äiti ja tytär olivat yhdistyksen aktiivitoimijoita. Äiti toimi vanhempainyhdistyksessä. Tytär kävi puolestaan viikoittain muun muassa yhdistyksen taidekerhossa, ja ”avoimissa ovissa”. Erityisesti hän nautti yhteislaulutuokioista ja vanhojen ruotsinkielisten laulujen laulamisesta.
Perinnöllä turvataan useaksi vuodeksi yhdistyksen toiminta, jota on tähänkin asti rahoitettu avustuksilla. Yhdistyksen vuosibudjetti on noin 400 000 euroa.
– On erittäin hieno homma, että näin pieni järjestö sai näin paljon omaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että meillä voi olla entistä enemmän toimintaa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jon Jakobsson sanoo.
Valtio piti saamastaan perinnöstä 2,25 miljoonan euron käteisvarat, ja loppuvarallisuuden se antoi naisen kotikunnalle Helsingin kaupungille. Helsingin kaupunki ei ole vielä tarkalleen ottaen päättänyt, mitä se tekee saamallaan reilulla 11 miljoonan euron varallisuudella. Helsingin kaupunki, kuten ei myöskään yhdistys, ole myynyt vielä saamiaan asuntoja, vaan niistä kertyy yhä vuokratuloja.
Helsingin kaupungin lakimies Jenni Rope kertoo, että perintöasia tulee Helsingin kaupunginhallituksen pöydälle kevään aikana. Varat tullaan kuitenkin ohjaamaan avustuksina sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan järjestöille, jotka toimivat Helsingissä.
– Toivottavasti tämä ilahduttaa niitä saajia, joille se luovutetaan, Rope kertoo.
