Lähtevätkö koronavirustartunnat uuteen nousuun, jos koulut avataan? Asiantuntija: Riippuu yhdestä asiasta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lähtevätkö koronavirus­tartunnat uuteen nousuun, jos koulut avataan? Asiantuntija: Riippuu yhdestä asiasta

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomi on siirtymässä koronaviruksen torjunnassa niin sanottuun hybridimalliin. Silloin tartuntaketjujen jäljittämiseen tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän henkilökuntaa.

Oppilaat ovat käyneet koulua etänä maaliskuusta alkaen. Koulujen on näillä näkymin määrä pysyä suljettuna toukokuun puolivälin tienoille. Sen jälkeen lukuvuotta olisi jäljellä enää pari viikkoa.

22.4.2020 17:12

Suomen hallitus keskustelee rajoitusten höllentämisestä ja koulujen avaamisesta keskiviikon koronakokouksessaan. Epidemian katsotaan olevan tällä hetkellä hallinnassa, sillä R0-luku eli tartuttavuusluku on laskenut valtakunnallisesti yhden paikkeille tai hieman alle. Se tarkoittaa, että yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin noin yhden ihmisen.

Rajoitusten purkaminen tulee todennäköisesti nostamaan viruksen tartuttavuuslukua, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

– Kysymys on siitä, että nouseeko se yli yhden. Jos se nousee, siirrymme takaisin eksponentiaaliseen kasvuun, joka saattaa tosin olla aika hidasta, Aivelo arvioi.

Suomalaisen tutkijaryhmän mallinnuksessa pahimmillaan rajoitusten poistaminen ja ihmisten liikkumisen lisääntyminen voisi johtaa tartuntojen räjähdysmäiseen kasvuun. Jos rajoitusten määrä tippuisi 50 prosentista esimerkiksi 30 prosenttiin, koronakuolemien määrä nousisi yli 11 000:een. Näin kävisi, jos testauskäytännöt pidettäisiin nykyisellään, eikä kontaktiketjujen määritystä tehtäisi.

Tutkijatohtorin mukaan on kuitenkin hyvin mahdollista, ettei koulujen avaaminen nosta tartuttavuuslukua yli yhden.

– Jos koulut avataan toukokuun puolivälissä, ne eivät ehdi olla auki kuin pari–kolme viikkoa, Aivelo muistuttaa.

Lopulta rajoitusten purkamisen vaikutukset nähdään vasta pidemmällä aikavälillä.

– R0-arvo tulee nousemaan, jos on tartuntaketjuja, jotka pääsevät leviämään. Jos saadaan nopeasti tunnistettua ne, joilla on tartunta, R0-arvo pysyy aika matalalla, Aivelo kertoo.

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila on sanonut, että Suomi on siirtymässä koronavirusstrategiassaan kohti hybridimallia, joka tarkoittaa, että rajoituksia voitaisiin purkaa asteittain pitämällä virus samalla hallinnassa. Strategia vaatii laajaa testaamista, tartuntaketjujen jäljittämistä ja altistuneiden eristämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on nostaa testausmääriä jopa 10 000 testiin vuorokaudessa. Testausmäärien kasvattamista hidastaa tällä hetkellä kuitenkin näytteenoton ongelmat: testausvälineistä on puutetta, henkilökuntaa ja suojavarusteita ei ole riittävästi ja turvallisia näytteenottopisteitä tarvitaan enemmän.

Asiantuntijat arvioivat keskiviikon Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että näytteitä poolaamalla eli yhdistämällä koko väestö pystyttäisiin testaamaan.

Hybridimallissa tärkeää on paitsi laaja testaus myös tartuntaketjujen jäljittäminen ja altistuneiden eristäminen. Jos kaikki nämä toimivat, rajoituksia voidaan purkaa enemmän.

– Virus leviää jo ennen oireiden alkamista päivän tai kahden ajan, ihmiset voivat levittää sitä, ennen kuin tajuavat saaneensa tartunnan. Sen vuoksi on tärkeää, että altistuneet ihmiset saadaan mahdollisimman nopeasti karanteeniin, kun heidän kontaktillaan on todettu tartunta, Aivelo sanoo.

Tartuntaketjujen jäljittämistä ei saada koskaan aukottomaksi, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan jäljitystiimissä työskentelevä infektiolääkäri Juha Rannikko.

Jäljitystyössä tärkeää on selvittää koronavirustartunnan saaneen lähikontaktit, joilla on suurin riski sairastua. Ne saadaan usein selville helposti kysymällä asiasta tartunnan saaneilta puhelimitse.

– Satunnaisilla kontakteilla esimerkiksi kaupungilla liikkuessa on vähäisemmät riskit saada tartunta kuin lähikontakteilla.

Puhelinsovelluksella saadaan jäljitettyä pienen riskin kontakteja, infektiolääkäri sanoo, mutta ongelmia voi tulla.

– En sano, että puhelinsovellukset olisivat täysin hyödyttömiä. Mutta siinä voi tulla ongelmia, koska bluetooth voi kantaa seinän läpi, eikä seinän toisella puolella olla missään tartuntariskissä.

Infektiolääkärin mukaan tartuntaketjujen jäljittäminen kuuluu terveydenhuollon ammattilaisille. Työhön tarvitaan tiimi, jossa on mukana lääkäri, joka pystyy tekemään päätöksiä karanteeneista.

– Jäljittämiseen liittyy vaitiolosäännöksiä, sairaskertomusmerkintöjä, terveydentilakyselyjä ja pohdintaa siitä, mikä oire voi sopia koronainfektioon ja mikä ei.

Rannikon mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää parhaillaan, kuinka paljon jäljitystyössä on ihmisiä eri paikkakunnilla. Se, kuinka paljon jäljitystyöhön tarvitaan jatkossa työntekijöitä, riippuu siitä, kuinka paljon uusia tartuntoja todetaan päivässä. Joidenkin arvioiden mukaan työ vaatii joka tapauksessa satoja uusia työntekijöitä.

– Pirkanmaalla tilanne on rauhallinen ja päivässä todetaan vain muutamia positiivisia näytteitä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektioyksikkö pystyy nämä tällä hetkellä jäljittämään. Jos tartuntoja on sata päivässä, silloin tarvitaan moninkertaisesti ihmisiä.

Yksi tärkeimmistä asioista epidemian hillitsemisessä on se, että lieväoireiset ja hengitystieoireista kärsivät pysyvät jatkossakin kotona, infektiolääkäri sanoo.

– Myös massatapahtumissa on riski sille, että altistuneita syntyy runsaasti.

Yhdelle tartunnalle altistuneiden selvittämiseen voi mennä työaikaa puolesta tunnista kahteen päivään, Rannikko arvioi. Jos terveydenhuollossa toimintaa vedetään alas toisaalla, jäljittämiseen voidaan siirtää työvoimaa sisäisin siirroin. Julkisuudessa on puhuttu myös, että työhön voitaisiin palkata esimerkiksi lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoita. Tampereella jäljittämisessä on jo mukana lääketieteen opiskelijoita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?