HUSin ylilääkäri myöntää Ylellä: Hyvin mahdollista, että rajoitusten kanssa kituva Suomi päätyy kuitenkin Ruotsin kuolleisuuteen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

HUSin ylilääkäri myöntää Ylellä: Hyvin mahdollista, että rajoitusten kanssa kituva Suomi päätyy kuitenkin Ruotsin kuolleisuuteen

Asko Järvisen mukaan koronavirukseen sairastuneet näyttäisivät olevan tartuttavimmillaan aivan taudin alkuvaiheessa, mikä tekee taudista petollisen.

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.­

18.4. 12:31

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen vieraili lauantaina Ylen Ykkösaamussa vastaamassa koronavirusta koskeviin kysymyksiin.

Järvinen vastasi lähetyksessä muun muassa kysymykseen siitä, missä määrin oireettomat ihmiset voivat levittää virusta muille.

– Oireettomat levittävät varmaan vähemmän kuin oireiset ihmiset, mutta ilmeisesti joillakin oireettomilla ihmisillä virusta voi erittyä kohtalaisen paljon, ja silloin hän pystyy levittämään.

Järvisen mukaan koronavirukseen sairastuneet näyttäisivät olevan tartuttavimmillaan aivan taudin oireiden alkuvaiheessa.

– Tämän uuden koronavirusinfektion yksi vähän kummallinen piirre on se, että se viruseritys on voimakkaimmillaan siinä aivan taudin oireiden tullessa tai jopa jo vähän ennen. Eli silloin ihminen tartuttaa enemmän.

– Se tekee tästä hieman hankalan ja petollisen.

Järvinen mainitsi lähetyksessä myös, että hengitystieinfektion oireiden lisäksi koronavirus voi aiheuttaa pienemmällä osalla sairastuneita muunlaisia oireita.

– Hyvin pienellä osalla oire saattaa olla tämmöinen ripulityyppinen, vatsatautityyppinen, mutta nämä ovat ihan muutamia prosentteja.

Ja joistakin iho-oireistakin on raportoitu? toimittaja kysyi Järviseltä.

– Sekin on mahdollista. Eli tämmöinen virus joka leviää elimistössä laajalti ja on uudentyyppinen, voi aiheuttaa eri ihmisillä eri tyyppisiä oireita, vaikka nämä hengitystieinfektion ja flunssan oireet ovat ne tavallisimmat.

Koronavirusepidemia on ollut Suomessa nyt viisi viikkoa. Järvisen mukaan Suomessa ollaan yhä alkuvaiheessa.

– Kaikki epidemiamallit kuvaavat nousevaa käyrää ja me olemme vielä käyrän alkuvaiheessa. Me voimme varmasti pyrkiä tasaista vaihetta jatkamaan, mutta jossain vaiheessa meillä on väestössä altista osaa niin paljon, että tauti todennäköisesti lähtee lisääntymään. Kysymys on siitä, millä tavalla se tapahtuu. Tapahtuuko se hallitusti niin, että tulisi mahdollisimman vähän kuolemantapauksia ja vaikeita tautimuotoja.

Järvinen arvioi, että mikäli rajoitustoimenpiteillä saadaan tauti hetkeksi katoamaan, on todennäköistä, että tauti lähtee jossain vaiheessa leviämään uudestaan, ja tulee taudin toinen aalto.

Järvisen mukaan taudin mahdollisen toisen aallon tullessa ollaan samassa tilanteessa kuin nyt.

– Toivottavasti siinä vaiheessa taudin jo sairastaneet eivät sairastaisi tautia lainkaan tai sairastaisivat sen lievempänä, ja ainakin toivottavasti levittäisivät sitä vähemmän, jolloin toinen aalto ei välttämättä olisi niin raju. Joissakin taudeissa se toinen aalto saattaa itse asiassa olla jopa hankalampi.

Toinen aalto saattaa Järvisen mukaan joissain taudeissa olla hankalampi esimerkiksi siksi, että ihmiset eivät tuossa vaiheessa enää pelkää ja varo tautia samalla tavalla kuin alkuvaiheessa.

Järviseltä kysyttiin myös, onko mahdollista, että Suomessa päädytään yhtä suureen kuolleisuuteen kuin Ruotsissa mutta pidemmällä aikavälillä ja suuremmilla taloudellisilla menetyksillä.

– Pidän sitä hyvin mahdollisena. En toivottavana, mutta mahdollisena, Järvinen vastasi.

Järvisen mukaan Uudenmaan eristäminen onnistui siinä mielessä, että muualla Suomessa tullaan perässä koronavirustartunnoissa.

– Eristäminen on hidastanut ja antanut aikaa varautua epidemiaan muualla Suomessa. Toivottavasti se näkyy sitten vaikeasti sairastuneiden määrissä ja siinä, miten potilaita kyetään hoitamaan, Järvinen sanoi.

Järvisen mukaan alueiden eristämisiä myöhemmin Uudellamaalla tai Länsi-Pohjassa Meri-Lapissa ei tarvita.

– En usko, että näillä olisi kauhean suurta merkitystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?