STM viivytteli Suomen ulos EU:n jättimäisistä suoja­varuste­hankinnoista – Suomi katsoo ainoana EU-maana vierestä muiden keskitettyjä kauppoja - Kotimaa - Ilta-Sanomat

STM viivytteli Suomen ulos EU:n jättimäisistä suoja­varuste­hankinnoista – Suomi katsoo ainoana EU-maana vierestä muiden keskitettyjä kauppoja

IS selvitti, miten Suomi myöhästyi EU:n jättimäisistä pandemiavarusteiden yhteishankinnoista.

Julkaistu: 18.4. 6:02

Suomi ei ehtinyt mukaan EU:n jättimäisiin tarjouspyyntöihin, vaikka Brysselistä kerrottiin STM:lle tulevista keskitetyistä hankinnoista jo helmikuun alkupuolella.

Suomi myöhästyi EU:n yhteisistä koronatarvikehankinnoista ja jäi ainoana EU-maana ulos mahdollisuudesta osallistua yhteenkään käynnistetyistä, jättimäisistä hankintakierroksista.

Suomi katsoo nyt vierestä, kun kaikki muut EU-maat hankkivat suojaimia koronavirusta vastaan EU:n keskitetyn hankintamekanismin kautta. Komission kautta on käynnistetty neljä isoa pandemiavarustehankintaa. Suomen myöhästymisestä EU-sopimuksesta kertoi ensimmäisenä Tekniikka&Talous.

Suomen omat hankintakanavat ovat joutuneet viime aikoina ikävään valoon, kun selvisi, että Huoltovarmuuskeskus (HVK) on tilannut suojaimia muun muassa pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä, ulosotossa olevalta liikemieheltä Onni Sarmasteelta ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhältä.

IS selvitti, miten sosiaali- ja terveysministeriö viivytteli helmi- ja maaliskuun aikana Suomen ulos EU:n sopimuksesta, jolla hankitaan kriittisiä lääkinnällisiä tarvikkeita COVID-19-pandemian takia.

Helmikuun 2020 alkupuolella terveysalan erityisasiantuntija Pasi Mustonen Suomen EU-edustustosta Brysselistä sai tiedon, että komissio on aikeissa hankkia suojavarusteita jäsenmaille keskitetysti EU:n yhteishankintamekanismin kautta. Mustonen kertoo informoineensa asiasta välittömästi sosiaali- ja terveysministeriötä.

– Minä välitän saamani tiedot aina heti Helsinkiin, mutta luultavasti tieto on mennyt jo aikaisemmin niiden EU-kanavien kautta, joihin STM osallistuu suoraan, Mustonen sanoo IS:lle.

Suomi oli tuossa vaiheessa Ruotsin ja Puolan lisäksi ainoa EU-maa, joka ei kuulunut EU:n yhteishankintamekanismiin. Mikäli Suomi olisi halunnut mukaan EU:n keskitettyihin suojainhankintoihin, sen olisi pitänyt hyvin kiireesti liittyä mukaan sopimukseen.

STM:n hallitusneuvos Kalle Tervo sanoo IS:lle, että ministeriössä herättiin asiaan ”arviolta helmikuun puolivälin jälkeen” – joka tapauksessa ennen kuin EU-komissio alkoi lähettää tarjouspyyntöjä suojavarusteista.

– Silloin havaittiin, että liittyminen tähän yhteishankintasopimukseen tässä tilanteessa saattaa olla arvokasta.

Tervo sanoo, ettei hän osaa kertoa tarkemmin, kuka STM:stä asiaan tuolloin heräsi. Tervo ei myöskään osaa sanoa, kuka asian selvittelyn STM:ssä tuolloin helmikuussa aloitti.

Mustonen sanoo, että Suomella on ollut mahdollisuus liittyä sopimukseen missä tahansa vaiheessa kesän 2014 jälkeen, kunhan asia olisi kansallisesti päätetty.

– Sopimukseen liittyminen ei tarkoita sitoutumista tiettyyn yhteishankintaan, mutta on edellytys sille, että voi olla mukana hankinnoissa.

EU:n hankintamekanismi aloitti tarjouskilpailut 28. helmikuuta, kun se alkoi pyytää tarjouksia suojahanskoista ja kirurginmaskeista. Mustonen sanoo, että hankintaprosessit eivät ole kaikilta osin julkisia, mutta on selvää, että 20 jäsenmaan ja monien muiden Euroopan maiden yhteishankinnoissa puhutaan jättimäisistä tilausmääristä.

Ruotsi liittyi yhteishankintasopimukseen 28. helmikuuta, eli samana päivänä, kun ensimmäinen tarjouspyyntö lähti. Puola liittyi sopimukseen 6. maaliskuuta. Tuolloin Suomi jäi ainoaksi EU-maaksi, joka oli yhteishankintamekanismin ulkopuolella.

6. maaliskuuta peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) osallistui EU:n terveysministerien hätäkokoukseen Brysselissä. Kokouksessa useat maat esittivät huolensa suojatarvikkeiden, kuten kasvosuojien, riittävyydestä – Suomi ei.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru osallistui EU:n hätäkokoukseen 6.3.2020 ja kehui Suomen materiaalista tilannetta monia EU-maita keskimääräistä paremmaksi. Kuva hallituksen koronatilannekatsauksesta Helsingissä 1. huhtikuuta.

Kiuru kertoi hätäkokouksesta HS:lle, että ”Suomi on materiaalisella tasolla mitattuna monia EU-maita keskimääräistä paremmassa asemassa”.

16. maaliskuuta, eli noin kuukausi siitä, kun STM:ssä oli ”herätty” EU:n yhteishankintamekanismiin, valmistelu siihen liittymiseksi annetaan hallitusneuvos Kalle Tervon vastuulle.

Miten yhteishankintasopimukseen liittymistä valmisteltiin STM:ssä sen noin kuukauden aikana ennen kuin asia vastuutettiin Tervolle?

– Kuka valmisteli ennen minua? Siitä minulla on vaillinaiset tiedot, Tervo vastaa ja kertoo, että hänen tehtävänään oli selvittää, edellyttääkö EU-sopimukseen liittyminen eduskunnan hyväksyntää.

– Tiedossani on, että asiasta käytiin tuolloin keskusteluja kansainvälisten asioiden yksikön ja hyvinvointi- ja palvelut -osaston välillä.

Kuinka pitkällä valmistelut olivat, kun saitte asian pöydällenne?

– Juuri tämä vaikea juridinen kysymys siitä, miten saadaan prosessi läpi, oli vielä auki. Kun asiaa perattiin monen ministeriön yhteistyönä, selvisi, että sopimukseen liittyminen ei edellytä eduskunnan hyväksyntää.

Mutta valtioneuvoston sivuilta löytyvän muistion mukaan se oli käytännössä ainoa epäselvä asia alun alkaenkaan. Oliko siis asia maannut STM:ssä kuukauden päivät ennen kuin teidät vastuutettiin hoitamaan sopimus maaliin?

– Meilläkin on toki rajalliset resurssit ja teemme montaa asiaa. Valmistelu oli toki aloitettu ennen kuin itse aloitin selvityksen.

17. maaliskuuta komissio teki tarjouspyynnön hengityssuojaimista ja suojalaseista sekä erillisen pyynnön hengitystä avustavista laitteista. Tuossa vaiheessa Puolakin oli mukana hankintarenkaassa ja Suomi ainoana EU-maana ulkopuolella.

19. maaliskuuta komissio teki tarjouspyynnön laboratoriotarvikkeista ja koronaviruksen testausvälineistöstä. Samalla viikolla STM:ssä alettiin kiirehtiä oikeudellista selvitystä.

24. maaliskuuta Tekniikka&Talous kertoi, että Suomi yrittää päästä jälkijunassa mukaan sopimukseen.

25. maaliskuuta päivätyssä STM:n kolmesivuisessa muistiossa esitettiin, että valtioneuvosto valtuuttaa suurlähettilään allekirjoittamaan liittymissopimuksen EU:n yhteishankintamekanismiin.

”Yhteishankintasopimuksen hyödyntämisestä kertyneen kokemuksen perusteella voidaan arvioida, että sopimukseen liittyminen on nyt perusteltua. COVID-19-pandemiatilanteen johdosta valmistelut sopimukseen liittymiseksi on suoritettu kiireellisesti”, muistiossa lukee.

26. maaliskuuta valtioneuvoston yleisistunto siunaa esityksen, jolla suurlähettiläs Marja Rislakille annetaan oikeudet allekirjoittaa Suomen liittymissopimus hankintamekanismiin.

Suomen EU-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Marja Rislakki allekirjoitti Suomen puolesta liittymissopimuksen EU:n yhteishankintamekanismiin 27. maaliskuuta 2020.

27. maaliskuuta Suomi allekirjoittaa sopimuksen.

Suomi ei kuitenkaan enää jälkikäteen päässyt mukaan jo tehtyihin massiivisiin hankintakierroksiin. Hankintarenkaan Suomen-yhteyshenkilöksi nimitettiin STM:stä erityisasiantuntija Lasse Ilkka. Hän kertoo, että uusia hankintoja, joihin Suomi pääsisi mukaan, ei ole vielä käynnistetty. Suomi on kuitenkin jo ilmoittanut hankintarenkaalle, millaisia tarpeita sillä on.

– Meitä kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti FFP2- ja FFP3-tason hengityssuojaimet, kirurgiset maskit, suojatakit ja suojakäsineet. Myös laboratoriotarvikkeisiin liittyvistä hankinnoista olemme kiinnostuneita.

Ilkka sanoo, että hankintarenkaalle on ilmoitettu Suomen tarvitsevan näitä tavaroita ”miljoonaluokassa”.

– Sieltä sitten ilmoitetaan, että mitä hankintoja on menossa, ja niihin voi ilmoittaa, missä Suomi haluaa olla mukana.

Kuinka paljon ja mitä Suomi on menettänyt, kun se ei ehtinyt mukaan näihin aiempiin hankintakierroksiin?

– En pysty vastaamaan tähän, sillä olen tullut tähän prosessiin mukaan vasta 27. maaliskuuta, kun minut tehtävään nimitettiin.

Miksi STM ei toiminut ripeämmin, kun sillä oli jo helmikuun alussa tieto tulevista EU:n yhteishankinnoista?

– Ehkä voidaan ajatella, että tämä ei ollut meillä ihan päällimmäinen asia. Näitä keinoja ei ole arvioitu erityisen nopeiksi keinoiksi hankinnoille. Meidän muut väylät ovat nopeampia, Tervo vastaa.

Eikö ole ristiriitaista, että muistiossa sanotaan, että valmistelut on suoritettu kiireellisesti, mutta samalla sanotte, että tämä ei ole ihan päällimmäisiä asioita STM:ssä?

– Tähän [mekanismiin] liittyminen on tärkeää, vaikka se ei antaisi kovin nopeaa apua. En näe siinä ristiriitaa.

– STM:n tietojen mukaan yksikään jäsenvaltio ei ole saanut vielä yhtään materiaalitoimitusta [mekanismin kautta].

Sama tieto on erityisasiantuntija Pasi Mustosella.

– Hankintaprosessien yksityiskohtaiset tiedot eivät ole julkisia ja komissio tiedottaa niistä, mutta sen voin sanoa, että prosessit ovat edelleen kesken eikä mitään ole toimitettu jäsenmaihin.

IS ei tavoittanut asian vastuuministeriä, sosiaali- ja terveysministeriä Aino-Kaisa Pekosta (vas) kommentoimaan Suomen myöhästymistä EU:n hankintarenkaan suojainhankinnoista. Kuvassa takana STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Myös Mustonen haluaa Tervon tavoin painottaa, ettei yhteishankintamekanismille tule antaa liikaa painoarvoa.

– Ei pidä maalata kuvaa, että tämä olisi ratkaisu yksinään. Suomen muut hankintatoimet ovat yhtä merkityksellisiä elleivät merkityksellisempiä.

Voitteko vielä avata, millainen rooli eri valtiohallinnon vastuuhenkilöillä on ollut tämän sopimusasian edistämisessä, Kalle Tervo?

– Ministeri [Aino-Kaisa Pekonen] toki linjaa asiasta ylätasolla, ja totta kai päätös siitä, että sopimukseen liitytään, on tehty valtioneuvoston tasolla, eli kaikki ministerit ovat siinä olleet mukana. STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukee ohjaa toimintaa ja on ollut koko ajan tietoinen, miten asiassa edetään.

Sillanaukee sanoo IS:lle, että tiedot mekanismin käytöstä tulivat ministeriöön koronavalmiusjohtoryhmälle, jota johtaa kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Varhila on parhaillaan lomalla, joten Sillanaukee kehottaa soittamaan ohjausosaston osastopäällikkö Pasi Pohjolalle, joka on Varhilan sijainen ja valmiusryhmän varapuheenjohtaja.

Tehtiinkö STM:ssä virhe, kun sopimukseen liittymisen valmistelussa kesti yli kuukauden ennen kuin se alkoi edetä ripeästi 16. maaliskuuta?

– En lähtisi puhumaan virheestä. Tiedän, että liittymisprosessia on selvitetty STM:n sisällä, että kuka tekee ja mitä tekee ennen kuin Kalle [Tervo] lähti sitä tekemään, Sillanaukee sanoo.

STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukee myöntää, että jos tilannekuva pandemian osalta olisi ollut helmikuun puolivälissä se, mikä tilannekuva oli maaliskuun puolivälissä, STM:ssä olisi varmasti toimittu ripeämmin EU:n yhteishankintamekanismiin liittymiseksi.

Sillanaukee toteaa, että tilannekuva suojavarusteiden riittävyydestä ja tarpeesta muuttui merkittävästi helmikuusta niin Suomessa, EU:ssa kuin koko maailmassa.

– Haluan korostaa, että jos tilannekuva olisi ollut samanlainen helmikuun puolivälissä kuin mitä se oli maaliskuun puolivälissä, olisi asia varmasti mennyt nopeammin eteenpäin STM:ssä.

Kenellä on vastuu siitä, että Suomi jäi näiden neljän jättimäisen suojavarustehankinnan ulkopuolelle?

– Jaa-a. En halua ohittaa meidän vastuussa olevaa kansliapäällikköä [Kirsi] Varhilaa. Voisit kysyä Pasi Pohjolalta [sijaistaa Varhilaa], että miten tähän kysymykseen vastattaisiin.

IS tavoitti perjantaina illalla Pasi Pohjolan, joka sanoo tuntevansa asian etenemistä STM:ssä pintapuolisesti.

Pohjola myöntää, ettei hän tarkkaan tiedä, miksi STM:ssä kesti arviolta puolitoista kuukautta ennen kuin yhteishankintasopimuksen liittymistä alettiin ripeästi valmistella.

– Varmaan voi prosessimielessä ajatella, että asiaa voisi hoitaa nopeammin.

Kuka kantaa vastuun siitä, että Suomi jäi näiden neljän jättimäisen suojavarustehankinnan ulkopuolelle?

– Se on hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Se täytyy selvittää. Hyvä asia on se, että nyt olemme mekanismissa mukana.

STM:n ohjausosaston osastopäällikkö Pasi Pohjola.

Mutta kenellä asian edistämisestä oli STM:ssä vastuu ennen kuin asia 16.3. päätyi Tervon pöydälle ja asiat lähtivät etenemään?

– Ei minulla ole varmaa tietoa tai mahdollisuutta sanoa, miten prosessi on mennyt ja missä vaiheessa sitä on lähdetty valmistelemaan sillä tavalla, että se on päätynyt Tervon pöydälle.

IS ei tavoittanut vastuuministeriä, sosiaali- ja terveysministeriä Aino-Kaisa Pekosta (vas) kommentoimaan asiaa.

EU:n yhteishankintasopimus

  • Euroopan unionin neuvosto edellytti syksyllä 2010, että komissio alkaa valmistella mekanismia, jolla jäsenmaat voivat hankkia vapaaehtoisesti lääkkeitä ja rokotteita pandemioiden varalta.

  • Valmistelun taustalla oli kokemukset vuoden 2009 sikainfluenssapandemiasta (A H1N1).

  • 20.6.2014 13 EU-maata solmii sopimuksen yhteishankintamekanismista (Joint Procurement Agreement). Maat ovat Belgia, Kroatia, Tsekki, Kypros, Viro, Kreikka, Latvia, Malta, Hollanti, Portugali, Slovakia, Slovenia ja Espanja.

  • Suomi katsoi STM:n tuolloisen arvion mukaan, että sopimus ei olisi välttämättä taannut tavoiteltua edullisuutta, lääkeaineiden ja muiden vastatoimien saatavuutta eikä tasapuolisesta jakamista osapuolten kesken.

  • Suomi allekirjoitti kuitenkin aiesopimuksen 20.6.2014. Suomi toimi tarkkailijana yhteishankintasopimuksen ohjausryhmässä ja maalle annettiin mahdollisuus liittyä mukaan myöhemmässä vaiheessa.

  • Myöhemmässä vaiheessa sopimukseen ovat liittyneet mukaan:

- 26.4.2014: Luxemburg

- 23.9.2014: Romania

- 16.10.2014: Italia

- 12.11.2014: Unkari

- 1.12.2014: Tanska ja Liettua

- 19.6.2015: Irlanti

- 22.9.2015: Ranska

- 19.2.2016: Itävalta

- 18.4.2016: Saksa

- 14.6.2019: Bulgaria

- 28.2.2020: Ruotsi

- 6.3.2020: Puola

- 20.3.2020: Norja

- 27.3.2020: Suomi

- 30.3.2020: Islanti

- 9.4.2020: Bosnia ja Hertsegovina

  • Helmikuussa 2020 komissio aloitti valmistelut suojavarustehankinnoista yhteishankintamekanismin kautta. Myös STM:ää informoitiin valmistelusta.

  • Helmikuun aikana STM:ssä alkoi valmistelu liittymisestä mukaan sopimukseen.

  • Suomi liittyy 27.3.2020 sopimukseen, mutta ei ainoana EU-maana pääse enää mukaan neljään suureen hankintakierrokseen.

Lähde: STM:n hallitusneuvos Kalle Tervon muistio 25.3.2020.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?