Suomalaistutkijoiden epidemiamalli varoittaa: jos rajoitukset loppuvat, koronatilanne voi räjähtää - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkijoiden epidemiamalli varoittaa: jos rajoitukset loppuvat, koronatilanne voi räjähtää

Ihmisten liikkumisrajoitusten purkaminen kesän ajaksi voisi johtaa tehohoitokapasiteetin loppumiseen ja yli 11 000 kuolemaan pelkästään Uudenmaan alueella.

17.4.2020 20:47

Suomalaisen tutkijaryhmän julkaisema simulaatiomalli varoittaa ihmisten liikkuvuuden rajoitusten harkitsemattomasta poistamisesta koronavirusepidemian tässä vaiheessa. Pahimmassa skenaariossa kuolemantapaukset jopa kymmenkertaistuisivat.

Erityisen haitalliseksi ihmisten liikkuvuuden lisääminen muodostuu niissä tapauksissa, joissa tartuntaketjuja ei saada selville, eikä viruksen leviämistä väestössä pystytä katkaisemaan.

Riippumatomana tutkijatyönä tällä viikolla valmistunut Reina (Realistic Epidemic Interaction Network Agent) malli vertailee koronaviruksen torjunnan viittä eri strategiaa, jossa ihmisten liikkuvuus ja testaus vaihtelevat. Malli on rakennettu mittaamaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntakehitystä, mutta se antaa viitteitä myös laajempaan tarkasteluun tietyin varauksin.

– Tämä on malli ja siinä on epävarmuuksia. Tarkoitus on tuottaa avointa keskustelua ja aineistoa pohdintoja varten, tutkijaryhmän jäsen Jouni Tuomisto sanoo.

Hän työskentelee johtavana tutkijana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella, mutta ei epidemioiden parissa. Tutkimus ei edusta THL:n virallista linjaa, vaan se on viiden riippumattoman tutkijan aikaansaannos.

Malli on huomattavasti pessimistisempi Covid-19 -viruksen aiheuttamien kuolemien suhteen kuin THL:n virallinen linja.

– Simulaatio tuottaa kuolleisuusluvuksi noin yhden prosentin, mikä on tuntuvasti enemmän kuin THL:n käyttämä luku 0,2 prosenttia.

Tuomisto muistuttaa, että kuolleisuusluku ei suinkaan pysy vakiona, vaan se muuttuu epidemian edetessä. Tähän muutokseen malli pyrkii myös vastaamaan.

Tutkijaryhmän neljä muuta jäsentä edustavat eri alojen asiantuntemusta Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista sekä ohjelmistoalan yrityksistä.

– Tätä mallia on tehty talkootyönä omalla ajalla maanpuolustushengessä. Kaikkia sen tekemiseen osallistuneita yhdisti halu tietää, mitä ympärillä on tapahtumassa, Tuomisto sanoo.

Mallin tuottamien simulaatioiden perusteella ihmisten liikkumisen rajoitustoimien merkitys covid-19 viruksen leviämiseen väestön keskuuteen on huomattava.

Pahimmillaan rajoitusten poistaminen ja ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen voisi johtaa tartuntojen räjähdysmäiseen kasvuun. Se tarkoittaisi pelkästään Uudellamaalla covid-19 viruksen aiheuttamien kuolemien kohoamista yli 10 000:een.

Kaikkein korkeimmat luvut simulaatiossa tuottaa niin sanottu Ruotsin malli. Siihen nojautuminen tuottaisi Uudellamaalla yli 16 000 koronakuolemaa. Silloin Suomen epidemiatilanne rinnastuisi pahimpiin maailmalta kantautuneisiin koronauutisiin. Parhaan ja huonoimman lopputuloksen välillä kuolemantapausten määrässä on kymmenkertaiset erot.

– Mallinoksen tuottamat numerot ovat kyllä hurjia, jos liikkumisen rajoituksia poistetaan, eikä muita korjaavia toimia tehdä, Tuomisto sanoo.

Avoimella lähdekoodilla toteutettua ohjelmaa kuka tahansa pääsee kokeilemaan.

– Tutkimus ei ole vielä vertaisarvioitu, mutta odotamme sen julkaisua ja pääsyä muiden tutkijoiden arvioitavaksi, Tuomisto sanoo.

Simulaattorimalli tukee vahvasti näkemystä voimakkaiden rajoitustoimien hyödyllisyydestä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Koronatautia aiheuttava covid-19 virus tarttuu lähikontakteissa, joten niiden määrän vähentäminen on tehokkain tapa hidastaa epidemian kulkua.

– Tartuntalukujen kehitystä seuraamalla voimme huomata, että rajoitukset toimivat, Tuomisto sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa viime viikot toteutettu strategia on vähentänyt covid-19 viruksen mahdolliset tartuntamahdollisuudet noin puoleen lähtökohtatilanteesta.

Ihmisten kohtaamisia ja mahdollisia tartuntatilanteita on arvion mukaan rajoitettu noin 50 prosentista koronaa edeltäneestä ajasta.

Jos rajoitusten määrä tippuisi 50 prosentista 30:een prosenttiin, kuten niin sanotussa ”kesähöllennös” skenaariossa arvioidaan, elo-syyskuun taitteessa Uudellamaalla nähtäisiin jyrkkä huippu tartuntakäyrässä. Tehohoito- ja vuodepaikat loppuisivat. Koronakuolemien määrä nousisi yli 11 000:een.

Viruksen leviämisen tukahduttamiseen tähtäävät toimet tuottavat lähes kymmen kertaa pienemmät luvut kuin strategia, jossa viruksen leviämistä pyritään vain lieventämään. Siksi tutkimus pitää liikkumisen rajoituksia ja tartuntaketjujen jäljittämistä ensisijaisena strategiana.

– Tukahduttamisstrategiaa on toteutettu menestyksekkäästi käytännössä Kiinassa, joskin viipeellä, Etelä-Koreassa, Singaporessa ja Taiwanissa. Sieltä saatu näyttö vie pohjaa väitteiltä, jonka mukaan viruksen tukahduttaminen ei olisi toteutettavissa, Tuomisto sanoo.

Tuomiston mukaan simulaation perusteella valittavana olisi kaksi linjaa: tehdä vielä nykyisiä tiukempia rajoituksia. Tai jatkaa kutakuinkin nykyisillä liikkuvuuden rajoituksilla niitä kenties hieman höllentäen ja ottaa niiden tueksi erittäin tehokas tartuttavien potilaiden etsintä ja tartuntaketjujen jäljitys.

Maaliskuun ajan noudatetut tiukat rajoitustoimet tuottavat mallissa vähiten kuolemia ja sillä polulla jatkaminen johtaa myös tartuntakäyrän painumiseen nollaan jo alkusyksystä.

– Tiukkojen rajoitusten pysyttäminen kovin pitkään voi olla vaikeaa, koska niillä on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Simulaatiomallin pohjalta yksi vaihtoehto voisi olla niin sanottu. hybridimallia, jossa laajennetaan testausta, tehdään kontaktien jäljitystä ja tasapainotellaan rajoitusten hyväksyttävyyden kanssa. Tartuntakäyrään ei tule huippuja, mutta se venyy pitkäksi ja kääntyy varovaiseen laskuun vasta 2020 vuodenvaihteessa.

Kuolematapaukset kasvat tiukkaan rajoituslinjaan verrattuna, mutta eivät läheskään niin paljon kuin kolmessa muussa vaihtoehdossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?