Edes geokätköt eivät olleet riittävän piilossa ja suojassa, kun korona iski Suomeen.
Apea, tuohtunut, kiukkuinen?
Annetaan lohjalaisen Jyrki Nummelan, 57, määritellä itse, miltä tuntuu.
– Olen turhautunut, Nummela sanoo.
Nummela harrastaa geokätköilyä lievästi sanottuna intohimoisesti. Hän on Suomen ykkönen sarjassa FTF eli First to Find.
2 818 kertaa Nummela on ollut ensimmäisenä paikalla, kun joku on tehnyt uuden geokätkön muiden löydettäväksi. Siitä harrastuksessa on kyse: yksi kätkee, muut etsivät.
Kakkonen on 900 kätköä perässä.
– Hulluja on monenlaisia, minä olen vinksahtanut tällä tavalla, Nummela määrittelee ominaislaatunsa.
Gps-paikannukseen perustuva harrastus pääsi alkamaan vuonna 2000, kun Yhdysvaltain avaruushallinto NASA vapautti satelliittisignaalit.
Kaikki meni hyvin, kunnes Suomen hallitus päätti rajoittaa julkisten kokoontumisten enimmäiskooksi 10 ihmistä.
Äkkiseltään voisi ajatella, ettei asialla olisi mitään tekemistä geokätköilyn kanssa. Sehän on ulkoilmassa tapahtuva yksilölaji, ja juuri ulkoilua on kehotettu harrastamaan.
Nyt ollaan lähellä kätköä.
Joku on joskus saattanut nähdä yksinäisen hepun harhailevan itselleen epätyypillisessä paikassa, vähän eksyneen, toisaalta tarkkaavaisen oloisena.
Sellaisia ovat geokätkeilijät, jokseenkin vaarattomia yksilöitä.
Paitsi ehkä itselleen.
– Suomen hallituksen päätöksen jälkeen kätköjen tarkastajat päättivät, ettei uusia kätköjä enää julkisteta, Nummela kertoo.
Harrastus pysähtyi, huipputasolla.
– Suomessa asiat tehdään aina vähän sen viimeisen pilkun päälle...
Kätköjentarkastajia on Suomessa kuusi. He ovat vastuussa yhdysvaltalaiselle kattoelimelle (geocaching.com), että kätkömme täyttävät kriteerit.
Kätköt eivät saa olla kaupallisia, ne eivät saa sijaita esimerkiksi moottoriteiden keskikaistalla tai vastaavia hullutuksia, eikä kaksi kätköä saa olla 0,1 mailia eli 161 metriä lähempänä toisiaan (ns. saturaatiosääntö).
Jonossa tarkastusta odottaneet kätköt palautuivat tekijöille.
Nummelaa lohduttaa puskaradiosta saatu tieto, ettei kätköntarkastajien päätös ollut yksimielinen.
– No, näillä mennään, mitä on päätetty, Nummela sanoo alistuneesti.
Eli ei mennä.
– Vanhoja kätköjä voisi tietysti etsiä, mutta se ei oikein ole minun juttuni.
– Lapissa olisi pari löytämätöntä kätköä...
Nummela ei vaikuta innostuneelta. Vanha tarkoittaa hänelle kätköä, jonka joku muu on jo kirjannut FTF-listalleen.
Caminato del Rey. Jyrki Nummela geokätköilemässä Espanjassa, kun Eurooppa oli vielä terve.
– Ymmärtäisin, jos tämä päätös olisi liittynyt Uudenmaan sulkemiseen, Nummela lisää.
Kysymys ei myöskään ollut siitä, että kätkön löytäjä koskettaa sitä sormillaan eli koronaan liittyvästi hygieniavaatimuksessa ja sorkkimiskriittisyydestä.
Ei, kyse oli ihmismääristä.
– Ajattelisin, että jokainen vastaa itsestään kätköpaikoilla, kuten muutenkin liikkuessaan.
Nummelan mukaan 98 prosenttisesti geokätköpaikoilla ei ole minkäänlaista joukkoliikehdintää.
– Tässä saattoi vaikuttaa takana eräs narukiipeilykätkö, jonne kertyi puun alle paljon porukkaa, Nummela harmittelee.
Nummelan tuttavat tuntevat hänen miehenä, jonka tunnuslause on ”En harrasta mitään, teen tosissani”.
Aikoinaan Nummela teki Äänekosken Sarjakuvaseuran joukkueessa Jukolan viestissä osuusajan 8 tuntia 21 minuuttia 59 sekuntia, joka oli pitkään ennätys.
Hänet ehdittiin jo ilmoittaa kadonneeksi.
Maratonjuoksusta Nummela siirtyi 100 kilometrin juoksijaksi päästen kerran 20 kilometrin päähän maaliviivasta.
Guinnessin ennätystenkirjaan hän nousi olemalla mukana porukassa, joka pelasi pöytäjääkiekkoa yhtä perää 55 tuntia.
Matkalla geokätkölle.
Geokätköilyssä Nummela on varautunut kaikkeen. Farmarimallisen auton takaosassa oli aina täyteen pumpattu kumivene. Jos joku kanssakilpailija olisi lähestynyt samaa saareen tehtyä kätköä, ei olisi ollut enää aika ryhtyä pumppaamaan.
– Nyt minulla on katolla kajakki, Nummela kertoo.
Vakiovarusteita ovat ritsa, jolla voi ampua köyden puun oksaan, jos kätkö on puussa, ja taiteltava sähköpolkupyörä, jos kätkö on puomin takana.
Pisin FTF-retki eteni lentäen Ouluun ja sieltä autolla Tornioon.
Puhelin on asetettu kilahtamaan aina, kun lähiseudulle avataan uusi kätkö. Kauemmaksikin kannattaa lähteä, jos tietää kätkön niin vaikeaksi, että lähempää tulijat eivät sitä välttämättä ehdi löytää.
Nummela on etsinyt kätköjä myös ulkomaanmatkoillaan.
Harrastuksena geokätköily on läheistä sukua lintubongaukselle, jossa säännöt määrittelee Bongariliitto.
Siellä ei ole ryhdytty yhtä jyrkkiin toimiin kuin geokätköilyssä – osin johtuen siitä, ettei harvinaisten lintujen tuloa Suomeen voi estää koronakriisinkään aikana.
Koronan vuoksi suurharvinaisuuksia ei enää ilmoiteta jäsenille suoraan, vaan tieto kierrätetään työvaliokunnan kautta, samoin, mikäli pienemmänkin harvinaisuuden bongaaminen saattaa aiheuttaa tartuntariskejä esimerkiksi lintutornin ahtauden vuoksi.
Työvaliokunta voi päättää havainnon pimittämisestä.
Bongauspaikoille kokoonnutaan korkeintaan 10 henkilön ryhmiin ja säilytetään kahden metrin turvavälit kiihkeissäkin tilanteissa. Pyrkimys on nopeaan vaihtuvuuteen, jotta kaikki ehtivät nähdä linnun.
Lintubongarit säilyttävät turvavälit.
Tarvittaessa odotellaan omaa vuoroa kauempana omissa autoissa tai hajautuneina maastoon.
Rituaalisesta pinnakättelystä luovutaan ja sen tilalle suositellaan ruotsalaisten käyttämään kryss-käsimerkkiä – sen tyyli on vapaa.
Jurmon ja Utön saaret asetettiin 23. maaliskuuta bongauskieltoon. Saaret ovat pieniä, ja niille liikennöivä yhteysalus vielä pienempi.
Kolmas hyvin intohimoisten ihmisten harrastus golf on myös sopeutunut korona-aikaan. Golfliitto on päättänyt seuraavista linjauksista:
Haravat kerätään pois bunkkereista (normaalisti bunkkeri pitää siistiä).
Lippu pidetään aina rei’ässä (normaalisti nostetaan, kun siirrytään puttaamaan).
Suositellaan peliryhmien koon pienentämistä kuin myös, ettei ryhmiin tule keskenään ventovieraita ihmisiä.
Kehotetaan, ettei kentille tulla oleskelemaan, ja pidetään pelatessakin sosiaalinen turvaetäisyys ja lähdetään pois, kun kierros on päättynyt.
Pelaajille ei tarjota vuokramailoja ja golfkenkien puhdistuslaitteet -ja välineet poistetaan käytöstä, kuten myös pallopesurit.
Klubitalon käyttöä rajoitetaan esimerkiksi mahdollistamalla vain wc-käynti.
Ynnä muuta, kuten käsidesiä.
Nouseva harrastus frisbeegolf ei ole kaveriporukoiden ajanvietteenä kärsinyt koronamääräyksistä. Keski-iältään golfaajia selvästi nuoremmat ryhmät kiertelevät kaupunkien puistoissa kuten ennenkin.
Ja nuoria kun ollaan, sosiaaliset välit ovat välillä ahtaita.
Lajin kattojärjestö SFL on esittänyt ”vahvan suosituksen”, etteivät seurat järjestä minkäänlaisia yhteisiä kokoontumisia, kuten kilpailuita ja harjoituksia.
Myös golfin kilpailutoiminta on pysähtynyt.