Hoito- ja terveysala kuluttaa jopa miljoona maskia päivässä – yhden koronapotilaan hoitoon voi mennä 40 vuorokaudessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Hoito- ja terveysala kuluttaa jopa miljoona maskia päivässä – yhden koronapotilaan hoitoon voi mennä 40 vuorokaudessa

STM:n valmiusyksikön valmiusjohtaja Pekka Tulokas sanoo IS:lle, että suojainmateriaalia on puskurissa sairaanhoitopiirien varastoissa muutamaksi viikoksi. Tilausten viivästyminen johtaisi vakaviin ongelmiin.

16.4. 6:37

Suomi yrittää hankkia tällä hetkellä kovalla vauhdilla suojaimia ja suojuksia, jotta koronaepidemian kanssa painiville terveydenhuollon työntekijöille riittäisi suojavarusteita. Aiemmin on uutisoitu, että hoiva-alalla on huutava pula suojavarusteista. Samanlaisia uhkakuvia on myös terveydenhuollon yllä.

STM:n ja TEM:n virkamiehet ovat viimeisen viikon aikana kertoneet julkisuuteen, että Suomessa kuluu tällä hetkellä, koronaepidemian aikana, noin puoli miljoonaa kirurginmaskia ja yli 100 000 hengityssuojainta päivässä. STM:stä kerrotaan, että todellinen suojustarve kirurgisten maskien osalta vaihtelee sosiaali- ja terveysalalla puolen miljoonan ja miljoonan välillä päivässä, kun mukaan lasketaan yksityisen sektorin kulutus.

STM:n valmiusyksikön valmiusjohtaja Pekka Tulokas sanoo IS:lle, että suojainmateriaalia on puskurissa sairaanhoitopiirien varastoissa muutamaksi viikoksi terveydenhuollon käyttöön.

– Puskuria ei ole kovin monen viikon varalle.

Tulokas ei suostu avaamaan tarkemmin, kuinka paljon suojainvarusteita on lukumääräisesti puskurissa, mutta kertoo, että tilanne on tiukka. Huoltovarmuuskeskuksen Suomeen tilaamien suojainerien tulisi jatkossa olla sairaanhoitoon soveltuvia – ja tilauksia täytyisi alkaa tulla pian Suomeen.

– Jos saamme kotiutettua tilauksia maahan, niin meillä on sairaanhoidossa ok-tilanne. Jos tilauksia ei saada Suomeen, tulee todella haastava tilanne ennen kuin kotimainen tuotanto saadaan kunnolla käyntiin. Silloin jouduttaisiin menemään tiukempaan priorisointiin terveydenhuollossa.

Tulokas ei halua spekuloida sillä, miten priorisointi käytännössä tapahtuisi.

– On sairaanhoitopiirien ja kentän tehtävä miettiä, missä suojainten käytöstä alettaisiin ensin karsia.

Sairaanhoidossa kuluu hengityssuojaimia.­

Tulokas on kuitenkin toiveikas, että Suomi saisi lähipäivinä onnistuneita suojaintoimituksia Kiinasta.

– Tietty luottamus on nyt olemassa. Meillä on selvästi toimittajia, jotka pystyvät meille toimittamaan oikeanlaista tavaraa, Tulokas sanoo.

Suomeen perustettiin uusi maskiryhmä

HUS-kuntayhtymän turvallisuus- ja valmiusjohtaja ja kansallisen huoltovarmuusorganisaation terveydenhuoltopoolin puheenjohtaja Aaro Toivonen sanoo IS:lle, että tällä hetkellä Suomessa vallitsee kokonaisuutena suojavarusteiden osalta niukkuutta, mutta varsinaista pulaa ei vielä ole sairaanhoidon puolella.

– Hankintanäkymät ovat kylläkin epävarmat, ja tiettyjen tuotteiden osalta tilanne on jo varsin hankala. Erityisesti hoivalaitosten osalta tilanne on vaikeampi. Tilanne myös vaihtelee ympäri maan.

Toivonen saa suojavarusteiden kulutustiedot sairaanhoitopiirien kautta, ja hän vahvistaa, että julkisuuteen kerrottu kulutustahti on oikeansuuntainen. Toivosen mukaan tarkemmat valtakunnalliset kulutustiedot ovat kuitenkin hänen mukaansa tällä hetkellä salassa pidettävää materiaalia, minkä vuoksi hän ei suostu avaamaan esimerkiksi sairaanhoitopiirikohtaisia kulutuslukuja.

Toivonen vetää sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) nimittämää uutta LOG 5 -työryhmää, jonka tarkoituksena on koordinoida STM:n toimeksiannosta Huoltovarmuuskeskuksen kautta tilattuja suojamateriaaleja yliopistollisten sairaanhoitopiirien kautta muiden sairaanhoitopiirien ja kuntien käyttöön. Koordinaatiotyöryhmä nimitettiin 9. huhtikuuta.

– LOG 5 pitää yllä tilannekuvaa siitä, mitä suojausmateriaalia meille on tulossa ja miten tulossa oleva materiaali pitäisi jakaa. Selvitämme eri alueiden varautumisen tasoa ja katsomme, että materiaalia jaetaan eteenpäin oikeudenmukaisesti.

Niin sanottu maskiryhmä kokoontuu Toivosen mukaan kerran viikossa. Ryhmään kuuluvat yliopistollisten sairaaloiden logistiikkajohtajat ja edustajia kuntaliitosta, terveydenhuoltopoolista, STM:stä ja Huoltovarmuuskeskuksesta.

Suomeen on tilattu suojavarusteita Kiinasta.­

– Meillä on tämän hetken tilannekuva rakennettuna ja ennuste tulevasta suojaintarpeesta. Mutta näitä tietoja ei anneta julkisuuteen. Seuraamme tarkasti kulutusmääriä ja kotimaisia ja kansainvälisiä epidemiologisia ennusteita.

– Seuraamme myös sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta muun kriittisen materiaalin kulutusta ja saatavuutta. Tavoitteemme on jakaa niukat materiaalit siten, että voimme varmistaa turvallisen hoito- ja työskentely-ympäristön. Samalla pyrimme edistämään kotimaisen tuotannon käynnistymistä yhdessä TEMin kanssa. Vallitsevissa olosuhteissa tehtävä on hyvin haastava.

IS yritti selvittää eri sairaanhoitopiirien kautta, miten erilainen kulutustarve erilaisille suojaimille on tehtäväkohtaisesti. Kukaan tavoitettu asiantuntija ei ollut halukas arvioimaan tarkemmin tarvetta eikä esimerkiksi avaamaan oman sairaanhoitopiirinsä kokonaiskulutuslukuja.

Suomessa on noin 300 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Julkisuuteen annettujen lukujen perustella, karkeasti laskettuna, yksi alan työntekijä kuluttaa noin 1,7 suojusta ja 0,2 suojainta päivässä. Toivonenkin on haluton keskustelemaan tehtävänkuviin liittyvistä suojaustarpeista.

– Meillä on toimialalla esimerkiksi tehohoitotyöntekijä ja kotihoidon työntekijöitä, joilla on hyvin erilainen suojaustarve. Kulutusprofiili on hyvin erilainen eri työtehtävissä. En juuttuisi tällaisiin teoreettisiin laskennallisiin arvioihin, vaikka suunnittelumme pohjaksi arviolaskelmia ja ennusteita teemmekin.

Teholla jopa 40 suojainta vuorokaudessa

Suurin potilaskohtainen kulutus suojaimille on tällä hetkellä luonnollisesti koronapotilaiden tehohoidossa. Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel on laskenut, että suojia kuluu potilasta kohden noin 15–20 päivässä. Joidenkin potilaiden osalta suojaimia kuluu päivässä jopa 40 kappaletta.

– Moni asia vaikuttaa kulutukseen: potilaan sairauden vaikeusaste, onko potilas yhden hengen huoneessa vai useamman, jolloin hoitaja tai lääkäri voi katsoa monen potilaan asioita samalla kertaa ja samalla suojauksella.

Bendelin mukaan eniten suojaimia kuluu potilaisiin, joita joudutaan asentohoitamaan eli kääntämään.

– Kääntöapuun saatetaan tarvita 7–8 työntekijää, jotka kaikki pitää tietysti suojata asianmukaisesti. Jos näitä kääntöjä tehdään pari kertaa vuorokaudessa, voi siitä laskea, paljonko suojia kuluu, kun jokainen suojataan.

– Jos potilaille tehdään esimerkiksi vaativampia toimenpiteitä, pitää olla avustavaa henkilökuntaa ja lääkäri tai kaksi paikalla. Jollain saattaa olla hankalampi happeutumishäiriö, minkä vuoksi lääkäri joutuu käymään potilaan luona useammin.

Suojavarusteisiin pukeutunut hoitaja otti näytettä koronaepäillyltä potilaalta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa huhtikuun alussa.­

Bendel myös muistuttaa, että tehohoitotyö on suojavarusteet päällä on fyysisesti raskasta ja hikistä työtä. Työvuoron aikana hoitajan tulee pitää riittävästi taukoja, eli noin 2–3 taukoa.

– Näiden taukojen jälkeen suojaudutaan uusilla suojaimilla.

Tehohoitojohtaja muistuttaa, suojaimia kuluu päivittäin myös erilaisten siivoustoimenpiteiden yhteydessä.

Suojaintarve kasvaa jatkuvasti

STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas sanoo, että suojaintarve on kasvanut jatkuvasti Suomessa ja trendi on koko ajan nouseva.

– Koko ajan uudet terveydenhuollon ryhmät haluavat ottaa suojaimia käyttöön.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehotti tiistaina HS:ssä suomalaisia pukemaan kangasmaskin julkisilla paikoilla. STM:stä ulostulo kuitattiin Tervahaudan omaksi ajatteluksi.

THL:n Tervahaudan ulostulo nosti esille kysymyksen: alkavatko yksityishenkilöt nyt hankkia suojaimia kiihtyvällä tahdilla ja tuottako se ongelmia terveydenhuollolle? Globaali kysynnän räjähtäminen on jo Tulokkaan mukaan vaikeuttanut suojainten saantia Suomeen.

– Sairaanhoitopiireillä on jo vakiintuneet kanavat, mutta pystyykö vähittäiskauppa hankkimaan suojaimia kuluttajille. Se on hyvä kysymys.

Tulokas ei usko, että kasvava yksityishenkilöiden kysyntä vaikeuttaisi enempää sosiaali- ja terveydenhuollon tilannetta markkinoilla.

– Terveydenhuollossa logistiikkakeskuksilla on vakiintuneet hankintakanavat ja varastoja täydennetään valtion ostamalla materiaalilla. Yksittäiset ihmiset eivät saa samalla tavalla ostettua suojaimia, koska markkinat eivät tuota tavaraa samalla tavalla kauppoihin, Tulokas sanoo.

Tulokas sanoo, että Huoltovarmuuskeskuksen kautta tapahtuvalla maahantuonnilla rakennetaan tietä sille, että kotimainen tuotanto saadaan kunnolla käyntiin.

– Silloin voidaan hengähtää, kun kotimainen tuotanto täysimääräisesti pyörii.

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että hengityssuojaimien tuotantoa voitaisiin saada käynnisteltyä Suomessa toukokuussa. Tällä hetkellä suojaimiin käytettäviin materiaaleihin ja valmistuksessa käytettäviin laitteisiin kohdistuu maailmalla kovaa kysyntää, mikä saattaa aiheuttaa vaikeuksia tuotannon aloittamiselle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?