Suomalaiset huippututkijat kehittävät omaa koronavirusrokotetta – annosteltaisiin nenäsumutteena, kliinisiin testeihin jo ehkä ensi kesänä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaiset huippu­tutkijat kehittävät omaa korona­virusrokotetta – annosteltaisiin nenä­sumutteena, kliinisiin testeihin jo ehkä ensi kesänä

Kotimainen hanke perustuu niin sanottuun vektoriin, joka huijaa elimistöä tuottamaan vasta-aineita virukselle.

Tehokkaan rokotteen uskotaan olevan miltei ainoa tapa päästä eroon tiukoista rajoitustoimista pandemian torjumiseksi. Mutta milloin se valmistuu? Kuvituskuva.

14.4.2020 17:37

Virologian professori Kalle Saksela, akatemiaprofessori Kari Alitalo ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala ovat polkaisseet pystyyn rokotehankkeen, joka pyrkii osaltaan turvaamaan Suomen omavaraisuutta koronavirusepidemian torjunnassa.

Uudesta kotimaisesta roketehankkeesta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

Kokeellinen rokote on mahdollista saada valmiiksi jo ensi kesänä tai kesän jälkeen, kertoi Itä-Suomen yliopistossa bioteknologiaa ja molekyylilääketiedettä tutkiva Ylä-Herttuala tiistaina IS:lle.

– Se ei silloin ole vielä missään nimessä rokote, jota voidaan laittaa ihmiseen. Sen teho täytyy testata kliinisissä kokeissa, Ylä-Herttuala sanoi.

Todennäköisesti kotimainen rokote valmistuisi vasta epidemian mahdolliseen toiseen aaltoon – tähän meneillään olevaan siitä ei ole apua.

Akatemiaprofessorin mukaan Suomessa on riittävästi omaa teknologiaa ja osaamista rokotteen kehittämiseksi uutta SARS-CoV-2:ta vastaan.

– Me olemme pohtineet tätä jo parisen kuukautta. Olemme toimineet ennenkin yhdessä, ja me tunnemme virukset ja virusten genomin hirveän hyvin.

Ylä-Herttuala harmittelee median kautta syntynyttä yleistä käsitystä, jonka mukaan Suomi ikään kuin vain odottelee tumput suorina, että jokin suuri ulkomainen lääkeyhtiö kehittää pelastavan rokotteen. Tilanne ei ole ollenkaan sellainen.

– Jos mietitään tätä huoltovarmuutta, joka tuntuu olevan päivän sana näitten kiinalaisten hengityssuojaintenkin kohdalla, niin meillä on Suomessa erittäin hyvää huipputason teknologiaa. Tässä pitäisi nyt – isänmaan puolesta – ainakin suurelle yleisölle näyttää, että Suomessa kyllä pystytään siihen itsekin, jos vain halutaan.

Entä rahoitus? Muun muassa Suomen Akatemialla, Business Finlandilla ja useiden säätiöiden perustamalla poolilla on jo panostuksia koronarokotteen kehittämiseen. Professorikolmikko pitää kuitenkin parempana, että pienten purojen sijaan rahat pitäisi laittaa koordinoidusti isoon yhteiseen hankkeeseen.

– Meillä on Suomessa pienet resurssit, mutta jos niitä käytettäisiin järkevästi ja yhdessä, voisimme saada paljonkin aikaiseksi, Ylä-Herttuala arvioi.

Uutta koronavirusta vastaan kehitetään jo rokotetta eri puolilla maailmaa. Kuvassa tutkimusta Kööpenhaminan yliopiston rokotehankkeessa.

Huippututkijoiden ideana on käyttää rokotteen kehittämiseen uutta geeninsiirtoteknologiaa. Sen avulla voidaan kiinnittää koronaviruksen osia vektoriin, joka vie ne sitten elimistöön. Vektorina käytetään turvallista adenovirusta, joka on tavallisen nuhakuumeen aiheuttaja.

– Kalle Saksala on jo pitkään tutkinut monia viruksia, mukaan lukien koronavirusta. Hän on kloonannut proteiinin, joka on viruksen pinnalla ja joka on käytännössä tärkein antigeeni kaikkialla, missä rokotetta tehdään, Ylä-Herttuala kuvaili.

Antigeeni on se taudinaiheuttajan osa, johon elimistö kehittää immuunivasteen. SARS-CoV-2:n tapauksessa se on spike- eli piikkiproteiini, joka muodostaa viruksen kruunun.

– Tämä on siinä mielessä helppo virus, että sen pinnalla on vain yksi runsaslukuinen proteiini, jota vastaan nämä vasta-aineet syntyvät.

Näin rokotteessa ei tarvita lainkaan itse koronavirusta. Ja mikä helpointa: rokote on tarkoitus annostella nenäsumutteella.

– Virus siirtää spike-proteiinin nenän ja ylänielun epiteeliin ja tuottaa proteiinia, jota vastaan syntyy immuunivaste. Tämä ei ole hypoteesi, vaan tämä on jo osoitettu aikaisempien koronavirusten, sars- ja mers-epidemioiden aikana, erittäin tehokkaaksi tavaksi saada immuunivaste aikaiseksi.

Kokeellisen rokotteen tuottamisen jälkeen ollaan vielä kaukana laajaan jakeluun soveltuvasta valmisteesta. Edessä ovat kliiniset kokeet, jotka tehdään tietyn kaavan mukaan. Testejä ja valmisteen hyväksymisprosessia voidaan kuitenkin lyhentää poikkeuslupien avulla – näin tehdään myös monissa kansainvälisissä rokotehankkeissa, joita on yhteensä meneillään useita kymmeniä.

– Tässä tulee sitten eteen keskustelu siitä, kuinka paljon testausta vaaditaan, varsinkin jos virusepidemia palaa takaisin, Ylä-Herttuala pohti.

– Aika usein pandemia tekee toisen kierroksen – virus muuttuu vähäsen, niin ettei immuunivaste sitä enää pysty kukistamaan, ja tulee uusi epidemia. Ainakin tähän tämä rokote ehtisi vallan hyvin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?