Kommentti: Epidemian toinen aalto Kiinassa näyttää todennäköiseltä, ja siihen pitää varautua myös Suomessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Epidemian toinen aalto Kiinassa näyttää todennäköiseltä, ja siihen pitää varautua myös Suomessa

Ensimmäiset junat Wuhanista muualle Kiinaan lähtivät 8. huhtikuuta, kun viranomaiset helpottivat matkustusrajoituksia. Wuhanin asukkaita testataan edelleen laajasti, ja lähes kaikki käyttävät hengityssuojaimia.

Julkaistu: 12.4. 7:30, Päivitetty 12.4. 8:53

Rajoitusten hellittäminen liian aikaisin on vaarallista uhkapeliä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Ryhmä Hongkongin yliopiston tutkijoita pitää hyvin mahdollisena, että Kiinassa puhkeaa koronavirusepidemian toinen aalto. Siihen on useita syitä: väestölle ei ole kehittynyt laumasuojaa, virusta on yhä Kiinassa, ja lisää sen kantajia voi päästä maahan ulkomailta. Lisäksi kovia rajoitustoimia puretaan paraikaa, elinkeinoelämän rattaat lähtevät jälleen pyörimään – ja sosiaaliset kontaktit lisääntyvät.

Kiinassa raportoitiin perjantaina 42 uutta varmistettua koronatapausta. Tartunnoista 38 oli ulkomaista maahantuontia. Luvut ovat toki pieniä, mutta liuku uuteen katastrofiin pitäisi katkaista heti alkuunsa. Siksi epidemian alkulähteillä Wuhanissa väestöä testataan yhä laajasti, ja osa rajoituksista on vielä voimassa. Tartuntaluvut herättävät huolta myös muualla Aasiassa: mallivaltiona pidetyssä Singaporessa on havaittu uusia tartuntaryppäitä erityisesti vierastyöläisten parissa.

Rajoituksia pohdittaessa on keskeistä löytää herkkä tasapaino kansanterveyden ja kansantalouden välille. Väestöä on suojeltava taudilta, mutta talouden tuottavuutta ei voi pitää pakkasella liian pitkään.

Juuri tätä samaa harkintaa tehdään nyt kaikkialla pandemian runtelemassa maailmassa, Suomi mukaan luettuna. Eikä se ole helppoa.

Tutkijat Kathy Leung, Joseph T. Wu, Di Liu ja Gabriel M. Leung julkaisivat toisen aallon vaarasta artikkelin lääketieteen erikoislehdessä The Lancetissa 8. huhtikuuta. Ryhmä vertaili uuden koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin niin sanottua efektiivisistä uusiutumislukua (Rt) Pekingissä, Shanghaissa, Shenzenissä, Wenzhoussa ja kymmenessä taudin eniten vaivaamassa maakunnassa Hubein ulkopuolella sekä taudin todennettua tapauskuolleisuutta samoissa kaupungeissa ja kaikissa muissa maakunnissa paitsi Hubeissa. Rajoitustoimien purkamisen vaikutuksia tutkittiin matemaattisen mallinnuksen avulla.

Välihuomautus. Tutkijaryhmän tarkastelema Rt on vähän eri asia kuin jo tutuksi tullut viruksen tartuttavuutta kuvaava perusuusiutumisluku R0. Viimeksi mainittu kuvaa taudin leviämistä ilman vastustuskykyä olevassa ”neitseellisessä” populaatiossa. Rt taas kertoo tilanteesta tosielämän populaatiossa, joka on lukumäärältään rajallinen ja jossa voi olla jo vastustuskykyä taudille. R0- ja Rt-luvut pitää saada painetuksi alle yhteen, jotta epidemia lähtee hiipumaan.

Hongkongilaistutkimus kertoo, että Rt-luku laski Kiinassa selvästi heti tammikuun 23. päivän jälkeen, jolloin kovat rajoitustoimet otettiin käyttöön koko maassa. Rt-luku on siitä lähtien pysynyt Hubein ulkopuolella alle yhden. Todennettu tapauskuolleisuus puolestaan oli tutkitulla aikavälillä 0,98 prosenttia, alle viidesosa Hubein luvusta 5,91 prosenttia.

Wuhanin rautatieasemalla saapuneet matkustajat käyttivät suojapukuja 8. huhtikuuta.

Tutkimus kehottaa seuraamaan tarkasti kumpaakin lukuarvoa, sillä riski viruksen uudesta leviämisestä on ”huomattava”. Jos rajoitustoimia helpotetaan ja Rt nousee yli yhden, lisääntyy tapausten määrä eksponentiaalisesti helpotusten ajallisen keston funktiona, tutkijat varoittavat.

Suomeksi sanottuna: rajoitusten liian varhainen purkaminen johtaisi epidemian leviämiseen sitä laajemmalle, mitä pitemmäksi ajaksi helpotuksia tehdään. Ja sitten jouduttaisiin taas palaamaan takaisin aggressiivisiin torjuntatoimiin, jotka olisivat jopa rajumpia kuin ennen. Lopputuloksena olisi tilanne, jossa sekä inhimilliset että taloudelliset menetykset olisivat hieman suuremmat kuin lähtötilanteessa.

Miten tasapainoa sitten voidaan ylläpitää? Seuraamalla mahdollisimman reaaliaikaisesti Rt-luvun kehitystä, jotta se ei pääse nousemaan yli yhden. Tätä seurantaa voidaan tehdä laajan testauksen ja tartuntaketjujen jäljittämisen avulla. Näin päästään nostamaan talouden tuottavuutta varovaisesti, pitämällä samalla Rt-luku kriittisen rajan alapuolella.

 Keskeistä on löytää herkkä tasapaino kansanterveyden ja kansantalouden välille.

Rt-luvun kehityksen seuraaminen ei ole mahdollista aivan reaaliaikaisesti, sillä covid-19-taudin itämisaika on jopa 14 vuorokautta. Sen lisäksi tulee vielä kliinisten testien vastausaika, joka voi olla useita päiviä. Hongkongilaistutkijat pohtivat raportissaan, että Rt-luvun kehitystä voidaan ennustaa laskennallisesti tutkimalla muun muassa taloudellista toimeliaisuutta ja liikennevirtoja. Näin viivettä seurannan ja todellisen tautitilanteen välillä voitaisiin pienentää.

”Taudin reaaliaikaisen tartuttavuuden tarkka seuranta auttaa myös pitämään huolen siitä, ettei infektion esiintyvyys ylitä terveydenhuoltojärjestelmän ruuhkakapasiteettia”, tutkijat kirjoittavat The Lancetissa.

Keski-Suomen keskussairaala on asettanut tiukkoja liikkumisrajoituksia epidemian vuoksi.

Tätä samaa pohdintaa tehdään juuri nyt kaikissa epidemian riivaamissa maissa. Suomessa hallitus pohtii pääsiäisen yli, voidaanko Uudenmaan eristys purkaa ensi viikon sunnuntaina. Valtioneuvoston kanslia asetti keskiviikkona valmisteluryhmän selvittämään laajemmin rajoitusten purkamista. Jos talouden haittavaikutukset halutaan minimoida, pitäisi rajoituksia päästä purkamaan pian. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, jos on pienintäkään epäilystä siitä, että epidemia päsähtää uudelleen päälle myöhemmin kesällä tai syksyllä. Uhkapeliin ei voi ryhtyä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin asiantuntijat ennustivat keskiviikkona, että covid-19-taudin toinen aalto osuu Suomeen syksyllä. Siihen on heidän mukaansa varauduttava koko maassa, ja sitä varten pitäisi perustaa suuren kapasiteetin diagnostiikkakeskus virustestejä varten. Idea on varmasti hyvä, ja sitä pitäisi selvittää.

Koronaviruksen pcr-testien kapasiteetti on noussut koko ajan. Maaliskuun puolivälissä se oli 1 700 vuorokaudessa. Yhteensä julkisen ja yksityisen kapasiteetin käyttö mahdollistaa testimäärän nostamisen 10 000 testiin vuorokaudessa, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru torstaina. Hyvä niin. Testaus ei sinänsä tee autuaaksi, vaan siihen pitää liittyä myös tartunnan saaneiden kontaktien tehokas jäljittäminen. Tähänkin Suomi nyt panostaa, samoin kuin vasta-ainetesteihin, jotka kertovat taudin sairastaneiden ja immuniteetin saaneiden määrästä väestötasolla.

Kaikki nämä toimet auttavat tarkentamaan tilannekuvaa epidemiasta ja helpottavat päätöksentekoa rajoitusten purkamisesta. Silti epidemian huippu Suomessa on vielä edessä, muistutti Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti perjantaina Helsingin Sanomissa.

Hallitus harkitsee Uudenmaan eristyksen purkamista.

Voisiko hallitus tässä herkässä tilanteessa avata Uudenmaan sulun?

– Jos liikkumisrajoitus poistetaan liian aikaisin, on mahdollista, että epidemian leviäminen kiihtyy. Tätä tulee punnita päätöstä tehdessä, Nuorti sanoi HS:lle.

Jonkinlaista optimismia voi herätellä siitä, että tartuttavuusluku on jo pienentynyt Suomessa. Kun epidemia alkoi, R0 oli arvioiden mukaan 2,4. Rajoitustoimien tehosta ja suomalaisten kuuliaisuudesta niiden noudattamisessa kertoo se, että R0-luvun arvioidaan olevan jo lähellä yhtä. Siitä on hyvä jatkaa ja päästä kriittisen ykkösen alapuolelle.

Epävarmuudessa joudumme silti elämään, ja tärkeitä päätöksiä tehdään sumussa. Tästä vitsauksesta päästään vain tehokkaiden lääkkeiden, toimivan ja laajaan jakeluun sopivan rokotteen tai laumasuojan avulla. Kaikkia näitä joudutaan vielä odottamaan, ehkä jopa ensi vuoteen saakka.

Artikkelia tarkennettu klo 11.13: Todennettu tapauskuolleisuus Hubein ulkopuolella oli alle viidesosa Hubein luvusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?