– Niitä on tulossa alkaen ensi viikolla ja tietenkin toivotaan, että siellä on sellaista tavaraa, että ne täyttävät vaatimukset ja ne sopivat terveydenhuollon tai sosiaalihuollon käyttöön. Sitä tavaraa tarvitaan kansallisesti kipeästi, lauantaina tehtävässään aloittanut Janne Känkänen sanoo.
– On toki olemassa riski, että kaikki tavarat eivät täytä vaatimuksia, mutta se on ihan spekulointia, Känkänen jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus on tilannut Kiinasta 11 lentokoneellista tavaraa, joista tiistaina saapunut erä oli ensimmäinen. Ensimmäinen erä ei täyttänyt kuitenkaan sille asetettuja laatukriteerejä. Hengityssuojaimet eivät soveltuneet sairaalakäyttöön. Niitä voidaan kuitenkin käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa.
Samalla paljastui, että Suomi teki kauppoja ”tahojen kanssa, jotka normaalisti rajattaisiin hankintaprosessin ulkopuolelle”.
Tiistaina saapuneen erän kaupat tehtiin pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä, ulosotossa olevalta Onni Sarmasteelta. Suomi on maksanut noin viiden miljoonan euron summan Sarmasteelle. Suomi oli tehnyt myös erillisen viiden miljoonan euron kaupat myös Virossa kauneusyrittäjänä toimivan Tiina Jylhän kanssa. Jylhän kanssa tehty sopimus on maksettu puoliksi, ja se on jäädytetty. Jylhän lupaamat suojaimet eivät ilmeisesti ole toistaiseksi saapuneet.
Känkänen vakuuttaa, että tulevia toimituksia ei ole sovittu Jylhän tai Sarmasteen kanssa. Känkäsen tiedon mukaan muut tilaukset tulevat sovitusti, eikä niitä ole peruttu.
Känkänen ei tässä kohtaa kuitenkaan suostu paljastamaan niitä yrityksiä, joiden kanssa kaupat on lyöty lukkoon.
– En lähde niitä yksittäisiä sopijapuolia tässä luettelemaan, Känkänen sanoo.
– En kommentoi tilauksia, jotka on tehty ennen minun johtamisaikaani, Känkänen sanoo.
Känkänen ei halua muutenkaan kommentoida jo tehtyjä hankintamenettelyjä, sillä niistä on käynnissä ulkopuolinen selvitys, joka valmistuu tiistaina.
Hänen mukaansa asioista kerrotaan avoimesti selvityksen valmistuttua.
Känkänen korostaa, että Suomessa on panostettu myös kotimaisen tuotannon, nimenomaisesti hengityssuojainten kehittämiseen ja valmistamiseen. Se varmistaisi sen, ettei tulevaisuudessa olla riippuvaisia ulkomaisesta tuotannosta.
– Siinä on tehty vakavaa ja hyvää työtä hyvin nopealla aikataululla, Känkänen selvittää.
– On kartoitettu iso joukko mahdollisia suomalaisia tuottajia, joilla on mahdollisuus teknistaloudellisesti hengityssuojaimia valmistaa. Ja siitä on valikoitunut pieni, mutta hyvä joukko käytännön toteutukseen. Tuotannon käyntiinlähtöjä yritetään saada nopealla aikataululla jalalle, Känkänen kertoo.
Artikkelin otsikkoa täsmennetty kello 21.55.
