Kysymys korona-Suomen lapsista murtaa pääministeri Sanna Marinin kyyneliin IS-erikois­haastattelussa: ”On ollut raskaana mielessä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kysymys korona-Suomen lapsista murtaa pääministeri Sanna Marinin kyyneliin IS-erikois­haastattelussa: ”On ollut raskaana mielessä”

Sanna Marinista on tullut kriisiajan pääministeri, eikä hän vielä lupaa kansalaisille mökkijuhannusta. IS:n pääsiäishaastattelussa raskaiden koronapäätösten takaiset tunteet nousevat pintaan ja päästään kurkistamaan Kesärannan perhearkeen.


11.4.2020 7:06

”En väistä vastuuta.” Niin Sanna Marin (sd) sanoi, kun hän ilmoitti olevansa käytettävissä pääministeriksi Antti Rinteen (sd) eron jälkeen joulukuussa. Vain neljä kuukautta myöhemmin Marin kantaa historiallisen suurta vastuuta Suomen ja suomalaisten kohtalosta koronakriisissä.

Hänestä on tullut kriisiajan pääministeri. Hallituskausi on muuttunut kamppailuksi kriisiä vastaan. Edessä on valtava jälleenrakennusurakka.

– En olisi vuosi sitten uskonut, että tällä paikalla joudun vastuuta kantamaan. Mutta emme voi valita olosuhteita, jotka eteemme tulevat, voimme vain valita, miten toimimme, Marin sanoo.

Kesärannan kuistilla on paahtavan kuuma. Pääministeri avaa aina välillä ovea ja päästää sisään raikasta meri-ilmaa.

Marin kuvaa itseään vahvatahtoiseksi ja päättäväiseksi johtajaksi. Viimeistään nyt on käynyt ilmi, ettei hän myöskään väistä julkista nuhtelemista, jos tuntee hallituksensa joutuvan syyttä syntipukiksi.

Marinin Twitter-toruista ovat saaneet viime viikkoina osansa niin Kela kuin osa kunnista, sairaanhoitopiireistä ja yksityisistä toimijoista. Näin siitä huolimatta, että Marin itse hiljattain alleviivasi, ettei kriisiaika ole oikea hetki kyseenalaistaa viranomaisten kyvykkyyttä.

– Moni toimija on varautunut asianmukaisesti, mutta osa ei. Nyt jotkin tahot pyrkivät syyttämään hallitusta tai jopa elinkeinoelämää omasta heikosta varautumisestaan, Marin kuittaa.

Marinin näkemys on, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi toimiin suojavarusteiden saamiseksi jo helmikuun alussa, kun sille kävi ilmi, ettei asia ollut kaikkialla asianmukaisella tolalla.

– Tietenkin vastuu on meillä kaikilla. Se on hallituksella mutta myös kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja yksityisillä toimijoilla.

Suomi on Marinin johdolla siirtynyt poikkeusoloihin ja ihmisten elämää rajoitetaan monilla kivuliailla tavoilla. Suomen selviämisen kannalta keskeistä on, koska rajaustoimia voidaan purkaa.

Marinin mukaan hallitus ei valmistele ensi sunnuntaihin voimassa olevan Uudenmaan eristämisen jatkoa. Jos se haluaisi jatkaa sitä, esitys olisi jätettävä eduskunnalle pääsiäisen jälkeen.

Rajoitustoimen jatkolle tarvitaan painavat perusteet, eikä niitä Marinin mukaan näytä enää olevan, koska Uudenmaan ja muun Suomen välinen tautitilanne on tasaantumassa.

– Liikkumisen rajoittaminen on valmiuslain kovimpia toimia. Edellytyksenä liikkumisen rajoittamiselle on sen välttämättömyys. Jos tautitilanne tasaantuu Uudenmaan ja muun Suomen välillä, edellytys ei täyty ja hallituksen on purettava rajoitus välittömästi. Tähän myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota.

Valtaosa rajaustoimista on nyt voimassa toukokuun puoliväliin tai sen loppuun asti. Marin ei kuitenkaan voi vielä luvata mökkijuhannusta kaikille suomalaisille.

Koronaepidemian aiheuttama eristäytyminen on tyhjentänyt Suomen pääkaupungin lähes kotonaan. Autioita ovat liikennevälineet, kadut ja yleensä niin vilkkaat kauppakeskukset. Lentokoneet ovat jääneet maahan. Uudenmaan rajan ylittävät joutuvat perustelemaan, miksi heidän pitäisi päästä rajan yli.­

– Tässä vaiheessa en sitä uskalla luvata. Teemme kaikkemme sen eteen, jotta kesällä tilanne olisi parempi.

THL on aiemmin ennustanut, että taudin huippu voitaisiin saavuttaa Suomessa toukokuun puolivälissä tai sen lopulla. Joissakin tautiarvioissa huippu ajoittuisi vasta heinäkuulle.

Joka tapauksessa Suomi on vasta epidemian alussa. Taudin levitessä vääjäämättömästi muualle Suomeen moni voi vaipua synkkyyteen siitä, eikö koronasta koskaan päästä eroon. Maakunnissa tehohoitopaikkojen riittävyys voi myös olla vaakalaudalla.

Marin ei yksinkertaisesti pysty antaa aika-arviota koronakurimuksen päättymiselle.

– Jos pääsemme purkamaan rajoitustoimia siinä aikataulussa, joka nyt on asetettu, olemme varsin hyvällä uralla. Valitettavasti varmuutta siitä ei vielä ole. Haluan lohduttaa ihmisiä sanomalla, että tästäkin tilanteesta selviämme ja tulee päivä, jolloin rajoitustoimet voidaan purkaa.

Pääministeri on ilmestynyt päivä toisensa perään tiedotustilaisuuksiin kivikasvoisena ja selkeäsanaisena kertomaan uusista toimista. Häntä on kehuttu vakuuttavaksi ja luottamusta herättäväksi.

Viikkojen hermopaine on vaatinut pääministeristäkin veronsa.

Vastuu on raskas.

Marinin käsissä on, millaisen tulevaisuuden korona-Suomen lapset lopulta saavat. Ja koska aika on niin poikkeuksellinen, tapahtuu haastattelussakin poikkeuksellinen, mutta samalla hyvin inhimillinen käänne.

Kesärannan patiolle laskeutuu yllättäen omalla tavallaan äänekäs hiljaisuus. Pääministeri Marin on murtunut kesken haastattelun kyyneliin. Hän yrittää kerätä itsensä jatkamaan ja pyyhkii kyyneleitä nenäliinaan.

– Tämä on kova paikka.

 Olen kantanut syvää huolta monista perheistä ja ihmisistä. Olemme tietenkin vastuussa niistä ratkaisuista, joita olemme tehneet

Murtumisen taustalla on kysymys siitä, miten lapsille vaikeissa oloissa päihde- ja perheväkivaltaperheissä taataan korona-Suomessa asiallinen lapsuus ja tulevaisuus.

– Olen kantanut syvää huolta monista perheistä ja ihmisistä. Olemme tietenkin vastuussa niistä ratkaisuista, joita olemme tehneet, hän sanoo nieleskellen.

Marinista on selvää, että rajaustoimet näkyvät pahiten perheissä, joissa on päihdeongelmia tai perheväkivaltaa. Hän muistuttaa, etteivät ne katso tuloluokkia, vaan niitä esiintyy kaikenlaisissa perheissä.

Pääministeristä on siksi välttämätöntä, että sosiaalipuolelle ja kouluihin pitää ohjata riittävästi resursseja, jotta esimerkiksi etäopetuksen vuoksi jalkoihin jääneitä lapsia ja nuoria voidaan auttaa.

Marin kuivaa silmiään. Ääni murtuu vielä paikoin.

– Nämä asiat ovat olleet raskaana mielessä jo silloin, kun näitä rajaustoimia on tehty. Niillä nähtiin jo silloin olevan laajasti vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja elämään. Siksi päätökset ovat olleet raskaita tehdä, vaikka ne on jouduttu tekemään.

Marin ja hallituksen millenniaalipuheenjohtajat Katri Kulmuni (kesk), Maria Ohisalo (vihr) ja Li Andersson ovat kaikki 90-luvun laman lapsia ja toistuvasti sanoneet, ettei sen virheitä saa toistaa.

Marin muistaa kouluvuosilta koulukirjojen kierrätyksen, kirjojen sijasta käytetyt ruutuvihot ja puolitetut pyyhekumit.

– Muistan, että säästeliäästi on toimittu, mutta muistan myös yhteisöllisyyttä ja sitä, että kriisin keskellä ihmiset löysivät toisensa. Oli jaettua kokemusta kriisistä selviämiseksi.

Marinin mukaan 90-luvun lamasta on otettava opiksi juuri se, ettei yksittäisiä ihmisiä ja perheitä jätetä pulaan. Silloin aivan liian moni perhe menetti toimeentulonsa. Inhimillisiä tragedioita tuli liikaa.

Laman lapsen viesti korona-Suomen lapsille, nuorille ja kaikille muillekin on, että hallitus pyrkii tekemään kaikkensa.

– Me emme halua jättää suomalaisia ihmisiä, yrityksiä tai perheitä yksin tämän kriisin keskellä. Tämä koskettaa koko yhteiskuntaa, ja valtion pitää ottaa nyt enemmän iskua vastaan yksilöiden ja yksittäisten toimijoiden puolesta. Vasta historia tietenkin näyttää, miten onnistuimme.

Marin sanoo useasti haastattelun aikana, ettei ole ehtinyt ajatella kriisin keskellä omia tunteitaan.

– Ehkä minullekin tulee vielä se aika, jolloin voin hengähtää ja pohtia myös miltä itsestäni tuntui tämän kriisin keskellä, mutta se ei ole vielä.

Voimat on nyt keskitettävä siihen, että Suomi pääsee ulos kriisistä.

– On aivan selvää, ettei tällaisesta tilanteesta kukaan selviä lommoitta. Joissakin asioissa onnistumme, joissakin epäonnistumme. Siihen on syytä suhtautua nöyrästi.

Koronakriisissä on käynyt selväksi, että hallitusten linjausten jalkauttaminen ei ole kaikissa asioissa onnistunut. Tämä näkyi lentokenttäsotkussa ja nyt myös maskifarssissa.

Marin torjui tarpeettomana presidentti Sauli Niinistön ajatuksen nyrkki-kriisiryhmän perustamisesta valtioneuvoston kansliaan. Hän tiivisti johtamista omalla tavallaan. Välillä ulospäin on näyttänyt siltä, että hallituksen on vaikeaa ottaa ulkopuolista apua vastaan.

Marinin mukaan hallituksen ja Niinistön välille ei jäänyt kohusta lommoja.

– Eikä niitä varmasti synnykään. Olemme koko Suomi yhdessä tämän kriisin edessä. Emme tarvitse reviirikiistoja vaan yhteistyön henkeä.

Hallituksen kulisseissa pahaa verta ovat herättäneet erilaiset poliittiset toimijat, joiden on katsottu vievän omalla häärinnällään hallituksen aikaa. Esillä on ollut ajatuksia siitäkin, onko joidenkin vanhempien miesten vaikeaa hyväksyä, että nuorten naisten vetämä hallitus luotsaa maata kriisissä.

Marin kommentoi näkemyksiä diplomaattisesti.

– Ymmärrettävästi eri yhteiskunnan toimijoilla on huoli tilanteesta ja kaikki varmasti omalta osaltaan haluavat auttaa ja ratkaista tilannetta. Hallitus totta kai ottaa myös apua vastaan ja on sitä saanutkin. Hallitus kuitenkin toimii omien toimivaltuuksiensa puitteissa ja vastaa sille kuuluvista päätöksistä.

Marinin hallitus on juuri ennen haastattelua antanut Suomen historian suurimman lisätalousarvion, lisää rahahanoja aukaistaan toukokuussa. Samassa tiedotustilaisuudessa hallitus kertoi valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen alkavan johtaa ryhmää, joka pohtii strategiaa kriisistä ulos.

 Samalla kun hoidamme kriisiä, teemme työtä kriisistä ulos pääsemiseksi ja yhteiskunnan jälleenrakentamiseksi.

Kulmakarvoja nostatti, että exit-strate­gioiden laadinta alkaa vasta nyt. Marin painottaa, että tilannetta on myös tähän asti arvioitu jatkuvasti THL:ssä ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Suomi on tautitilanteessa muuta Eurooppaa viikon tai kaksi jäljessä.

– Vielä ei ole se aika, että voimme purkaa rajoituksia. Samalla kun hoidamme kriisiä, teemme työtä kriisistä ulos pääsemiseksi ja yhteiskunnan jälleenrakentamiseksi, Marin sanoo.

Huomioon pitää ottaa terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Epidemiologista ulospääsyä hallitukselle arvioi sosiaali- ja terveysministeriön perustama ryhmä. Hetemäen johtama ryhmä puolestaan arvioi tietä ulos kriisistä laajemmasta näkökulmasta. Sen avuksi tulee ulkopuolisista asiantuntijoista koottu tiedepaneeli.

Talouden äkkipysähdykseen saaneista rajaustoimista voidaan luopua, kun tietyt mittarit ovat oikeassa asennossa. Eri mailla on asiasta erilaisia listoja. Marin kiteyttää Suomen mittarit seuraavasti:

– Tapausilmaantuvuus ja sen muutos. Tehohoitopotilaiden määrä ja kehitys. Tautiin liittyvä kuolleisuus. Väestön immuniteetin taso. Näitä seuraamalla pystymme päättämään, mikä on oikea aika purkaa rajaustoimia. THL tuottaa myös arviot rajoitustoimien epäsuorista vaikutuksista väestön terveydelle ja hyvinvoinnille.

Hallituksen tekemät rajoitustoimet näyttävät purreen hyvin, mutta silti sairaala- ja tehohoitopotilaiden määrä kasvaa päivittäin tasaisesti.

– Emme ole vielä siinä taitevaiheessa, jossa tapaukset alkavat vähenemään. Näyttää siltä, että nämä hyvin aikaisessa vaiheessa aloitetut rajoitustoimet ovat purreet niin, että Suomen tautikäyrä jäisi loivemmaksi kuin muissa Pohjoismaissa.

Rajoitustoimista luopumisen avuksi tarvitaan laajaa testaamista. Testauskapasiteettia on nostettu jo, mutta sitä ei kaikkien mielestä ole pystytty tekemään riittävän nopeasti.

– Hallituksen linja on selvä. Testausta pitää lisätä huomattavasti. Toivottavasti pääsemme mahdollisimman pian tekemään myös vasta-ainetestejä, jotta saamme laajemman käsityksen siitä, millä tavalla tauti on yhteiskunnassa kulkenut.

Laajamittaisella testaamisella talouden pyöriä on pystytty pitämään käynnissä muiden muassa Etelä-Koreassa, ja kriitikot hoputtavat Suomea ottamaan siitä mallia.

– Me emme halua jättää suomalaisia ihmisiä, yrityksiä tai perheitä yksin tämän kriisin keskellä. Valtion pitää ottaa nyt enemmän iskua vastaan yksilöiden ja yksittäisten toimijoiden puolesta, pääministeri Marin sanoo.­

Talousviisaiden mukaan Suomen talous ei kestä rajoituksia kolmea kuukautta pidempään ilman, että hyvinvointivaltioon on tehtävä kipeitä leikkauksia. Koska talouden kuva on sumuinen, hallitus siirsi sisäistä yhtenäisyyttään pahiten koettelevat väännöt elokuun budjettiriiheen.

Marinin mukaan hallitusohjelmasta säilyy ainakin sen ydin, jossa Suomesta rakennettaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä yhteiskunta.

– Uskon, että tämä kantava ajatus tulee säilymään, mutta tietenkin kunkin hallituksen pitää tehdä ratkaisuja ajassa.

Valtiovarainministeri Kulmuni herätti muissa hallituspuolueissa levottomuutta puhumalla Helsingin Sanomien haastattelussa ennen kehysriihtä jo leikkauslistoista.

– Kriisin keskellä ei ole oikea aika leikata tai luoda epävarmuutta tilanteeseen, Marin sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, etteivät suomalaisen yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ole kadonneet minnekään koronakriisin myötä.

– Tarvitsemme niin rakenteellisia uudistuksia kuin lyhyemmällä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan kestävyyttä auttavia toimia. Tässä kokonaisuudessa tullaan varmasti hyvin laajasti tarkastelemaan niin meno- kuin tulopuoltakin.

Jo ennen koronakriisiä hallitusohjelma on saanut paljon kritiikkiä kertaluonteista tulevaisuusinvestoinneista. Niin sanotun kakkoskorin kolmen miljardin menoeristä on päätetty jo 1,3 miljardista. Menoja ei ole vielä rahoitettu mitenkään, koska ne oli tarkoitus kattaa valtion omaisuutta myymällä.

Kulmunin mukaan ajateltavaksi tehtyjä menolisäyksiä ei nyt voida tehdä ja hallituksessa on puhuttava myös niistä menolisäyksistä, joita on jo tehty. Kakkoskorin menolisäyksistä ei Kulmunin mukaan enää pitäisi edes puhua, koska pörssikurssien romahduksen jälkeen ajateltuja myyntituloja ei enää ole saatavilla.

Marin ei vielä ole valmis pyyhkimään niitä pois pöydältä.

– Hallitus käy tämän keskustelun yhdessä ja yhdessä siitä kertoo. En lähde yksittäisiä toimenpiteitä nostamaan esiin tai pääministerinä tekemään omia irtiottoja asiassa.

Marin muistuttaa, että harvoin koalitiohallituksessa yksi puolue saa kaiken ja muut eivät mitään. Sdp on kuitenkin jo varmistanut oman ykköshankkeensa eli hoitajamitoituksen rahoituksen koronakriisistä huolimatta.

– Hoitajamitoitus on eduskunnassa käsittelyssä ja nyt kehysriihessä kävimme läpi myös kehykset ja julkisen talouden suunnitelman ja sen osana hoitajamitoituksen rahoitus on varmistettu.

Marin luottaa hallituksen kestävän syksyn kovatkin väännöt.

 Poikkeuksellisen yksituumaisesti olemme kriisin keskellä pystyneet asioista sopimaan.

– Tilanne on tietysti myös hitsannut hallitusta yhteen. Poikkeuksellisen yksituumaisesti olemme kriisin keskellä pystyneet asioista sopimaan.

Maailmalla Suomen nuori naispääministeri herättää valtavaa kiinnostusta. Kotimaassa hän on saman arvostelun kohteena, kuten jokainen pääministeri.

– En kaipaa Suomessa tähtipölyä vaan kriittistä mediaa ja oppositiota, joka haastaa hallitusta, Marin sanoo.

Muotiraamattu Vogue julkaisi laajan henkilökuvansa Marinista kuun alussa. Pääministeri ei olisi koskaan voinut kuvitella saavansa näin mittavaa kansainvälistä huomiota.

– Tietenkin Suomen pääministerinä pyrin toimimaan niin, että Suomi näyttäytyy hyvässä valossa maailmalla ja kerron yhteiskunnasta, joka on hyvä ja arvokas.

Voguessa Marin kertoi kokevansa olevansa isätön. Marinin vanhemmat erosivat hänen ollessaan nuori. Hän varttui äitinsä ja tämän uuden kumppanin kanssa sateenkaariperheessä.

Marin ei koe, että isättömyys olisi jättänyt häneen mitään erityistä jälkeä tai näkyisi hänen suoranuottisessa johtajuudessaan. Se ei myöskään ollut hänen aiemman murtumisensa taustalla.

– Itselläni on ollut hyvä lapsuus, nuoruus ja elämä. Lämmin ja rakastava perhe. Ei minulle ole jäänyt minkäänlaista tunnetta osattomuudesta tältä osin.

Kesärannassa tavallinen perhearki pyrkii soljumaan kuten muissakin korona-Suomen kodeissa. Palataan siis Kesärantaan saapumiseen.

Marinin ja Markus Räikkösen 2-vuotias Emma-tytär juoksee ympyrää pääministerin virka-asunnon persialaisella matolla ja esittelee reippaasti Nöpö-nallensa.

Välillä hän kietoutuu puhelimessa olevan äitinsä jalkoihin. Kesärannan pihalle on edellisenä päivänä viritetty riippukeinu. Yläkerran ikkunalaudalla on lämpömittari, joka toimii leikeissä Emman puhelimena. Siihen hän sanoo usein: ”Soitan vielä yhden työpuhelun”.

Nyt äidin työpuhelu päättyy ja Emman isä tulee maanittelemaan tyttöä takaisin yläkertaan. Sovitaan, että juoksuharjoitukset voivat jatkua siellä. Kristallikruunun helinä kertoo, että näin myös tapahtuu.

– Me emme halua jättää suomalaisia ihmisiä, yrityksiä tai perheitä yksin tämän kriisin keskellä. Valtion pitää ottaa nyt enemmän iskua vastaan yksilöiden ja yksittäisten toimijoiden puolesta, pääministeri Marin sanoo.­

Räikkönen on koronan vuoksi etätöissä Kesärannassa. Päiväkodista poissaolevaa Emmaa hoitaa päivisin myös Marinin 57-vuotias äiti.

– He käyvät pyöräilemässä pihassa ja lähettyvillä. Pelaavat palloa ja leikkivät. Itse en ole kriisin keskellä ehtinyt vapaata viettämään tai riippumatossa olemaan, Marin naurahtaa.

Pääsiäinen tuo pääministerillekin mahdollisesti muutaman vapaapäivän ja aikaa oman tyttären kanssa olemiselle, jota koronakriisi on verottanut ja tulee verottamaan jatkossakin.

– Onneksi olen ehtinyt nähdä Emmaa aamulla ja illalla. Joskus pystyn myös päivällä käymään katsomassa häntä, kun hän herää päiväunilta. Osa palavereistakin on pystytty pitämään Kesärannassa. Totta kai hänellä on ikävä äitiä, mutta onneksi hänellä on rakastavia ihmisiä ympärillä.

Vaikea pala on ollut myös Räikkösen vanhempien päätyminen karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin muiden yli 70-vuotiaiden suomalaisten tapaan.

– Soittelemme usein videopuheluita, mutta pikkuiselle on kova paikka, kun ei näe omia isovanhempiaan pitkään aikaan.

Marin arvelee, että pääsiäiskukko saattaa munia pyhinä Kesärannassakin. Pääsiäisateriasta vastuu langennee Räikköselle.

– Jos saa muutaman päivän hengähtää, niin pääsiäistä vietetään aika rauhallisesti.

Kesärannan Marin mieltää vain virka-asunnoksi. Sen yläkerta on perheen henkilökohtaisessa käytössä, mutta koti se ei silti ole.

– Tämä on virka-asunto ja on mahdollista, että täältä milloin tahansa lähdetään. Koti ja sydän ovat Tampereella.

Koronakriisin keskellä pääministeri onkin kaivannut kotiaan Kalevassa. Sinne hän ei ole ehtinyt pariin kuukauteen, eikä Uudenmaan eristyksen vuoksi pääse sinne pääsiäisenäkään.

– Kun sinne pääsen, niin ensimmäisenä kaivan imurin kaapista ja siivoan.

– En olisi vuosi sitten uskonut, että tällä paikalla joudun vastuuta kantamaan. Mutta emme voi valita olosuhteita, jotka eteemme tulevat, Sanna Marin sanoo.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?