Suomen valtion epäonnistunut hengityssuojainkauppa kietoutuu omituiseen vyyhtiin, jossa kaksi yrittäjää kiistelee keskenään. Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti keskiviikkoiltana.
Kyseessä on Suomeen lennätetyistä suojavarusteista tehty kauppa. Keskiviikkona Huoltovarmuuskeskus ilmoitti, että Kiinasta tilatut tarvikkeet olivat paljastuneet sopimattomiksi sairaalakäyttöön.
Tapahtumien kulku on hyvin epäselvä. Kaiken taustalla on kauneusklinikkayrittäjä Tiina Jylhän ja muun muassa pikavippiyhtiöitä pyörittäneen liikemies Onni Sarmasteen välinen riita hengitysmaskikaupasta. Jylhän asiamiehenä toimiva juristi Kari Uoti kertoi IS:lle, ettei Jylhän yrityksellä ole mitään tekemistä toimituksen kanssa ja että Uotin mukaan liikemies Sarmaste vei kaupan yrityksen nenän edestä, vaikka hänen olisi pitänyt toimia kaupassa vain konsultin roolissa.
Sarmasteen IS:lle kertoman mukaan hänen yrityksensä oli tehnyt kaupat Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
Toistaiseksi Huoltovarmuuskeskus tai päättäjät eivät ole kommentoineet julkisuudessa esitettyjä asioita, eikä julkisuuteen ole annettu selvitystä hankintojen taustoista.
Erikoinen juttu nostaa tällä hetkellä ilmaan tukun kysymyksiä, joihin ei toistaiseksi ole saatu selvyyttä.
1. Keneltä suojaimet tilattiin ja ostettiin?
Toistaiseksi mikään virallinen taho ei ole vahvistanut, että suojaimet olisi tilattu tai ostettu Jylhältä tai Sarmasteelta. Väitettä ei ole myöskään kiistetty.
Kaksikko on keskenään eri mieltä tapahtumien kulusta.
Jylhän asiamies Uotin mukaan Huoltovarmuuskeskus on tehnyt tilauksesta sopimuksen Jylhän yrityksen Look Medical Caren kanssa ja että tilauksesta on mustaa valkoisella, mutta hän ei tässä vaiheessa halua esitellä sopimusasiakirjoja julkisuuteen, ellei joku taho sitten kiistä sopimuksen olemassaoloa. IS:n tietojen mukaan kyse on peräti viiden miljoonan euron kaupasta.
Sarmaste puolestaan kertoi IS:lle, että Huoltovarmuuskeskuksella on ollut yksiselitteisesti sopimus hänen yrityksensä kanssa, ei Jylhän kauneusklinikan.
Sarmasteenkin mukaan Jylhän kauneusklinikka oli mukana kaupanteossa, mutta vain alkuvaiheessa.
Keneen tai mihin tahoon Suomen valtio siis oli suojaintilauksesta ensin yhteydessä, ja kenen kanssa kaupat lyötiin lukkoon?
2. Miten kaupat syntyivät?
Miten ja miksi suojainmaskien hankkimisesta neuvoteltiin juuri Jylhän ja Sarmasteen kanssa?
Tiedossa ei ole miten ja kuinka nopeasti sopimus Kiinasta tuotavista maskeista tehtiin. IS:n tietojen mukaan tapahtumat ovat sattuneet noin kahden viikon aikajänteellä.
Uotin mukaan kaikki lähti menemään pieleen siinä vaiheessa, kun liikemies Sarmaste tuli mukaan kaupantekoon konsultin roolissa. Uotin mukaan Sarmaste kertoi olevansa hyvissä väleissä Huoltovarmuuskeskuksen johtajiston kanssa.
Helsingin Sanomille Sarmaste kertoi ottaneensa itse yhteyttä Huoltovarmuuskeskukseen kuultuaan, että varmuusvarastot oli avattu.
– Soitin Huoltovarmuuskeskukseen ja sanoin, että minulla on Kiinaan kontakteja.
Sarmaste kiistää IS:lle juristi Kari Uotin väitteen siitä, että olisi rehvastellut kontakteillaan Huoltovarmuuskeskukseen.
–Mitään sellaista en ole sanonut.
Sarmasteen version mukaan pian kävi ilmi, ettei Jylhän firmalla ollutkaan tavaraa ja lisäksi yrityksen sertifikaatti oli väärennetty.
Siinä vaiheessa hän kertoo sanoneensa irti yhteistyön Jylhän klinikan kanssa. Tavarat hankittiin Kiinasta muuta kautta nopealla aikataululla.
Kuinka Sarmaste onnistui järjestämään neuvottelut Huoltovarmuuskeskuksen kanssa ja miten helposti kaupoille valtion kanssa on mahdollista päästä?
3. Tarkastettiinko yhteistyökumppaneiden taustat ja suojainten laatu?
Ei ole tiedossa, miten Suomen valtio tarkasti yhteistyökumppaniensa taustat ja Kiina-kontaktit Suomeen tilattuihin suojaimiin liittyen.
Työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Huoltovarmuuskeskuksessa hankinnoissa pitää noudattaa laitoksen taloussääntöä. Esimerkiksi vuonna 2013 Huoltovarmuuskeskus oli otsikoissa, kun se myi miljoonien polttoainelastin maksukyvyttömälle yhtiölle ilman, että yhtiön luottotietoja tarkastettiin, mikä oli vastoin tätä taloussääntöä. Hengitysmaskihankinnan osalta ei ole tiedossa, onko sääntöä noudatettu.
Suojainerän saavuttua Suomeen selvisi, että ostetut maskit eivät vastoin odotuksia sovellu sairaalakäyttöön.
Yksi heränneistä kysymyksistä on, miten suojainerän laatua selvitettiin ja tarkastettiin Kiinan päästä ennen sen lennättämistä Suomeen.
IS kysyi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, miten tuotteiden laatua ei pystytty varmistamaan etukäteen, kun niistä maksetaan normaaliin verrattuna moninkertainen hinta.
– On tyypillistä, että Kiinassa hankittavassa tavarassa asiakirjat ovat kunnossa. Näin oli myös kirurgisissa maskeissa. Kaikki näyttää hyvältä, mutta sitten ei olekaan sitä, mitä sen kuuluu olla. Tämä on valitettavan yleistä. Samaa on kohdattu muissakin Euroopan maissa ja nyt se osui heti meilläkin kohdalle, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoi.
Louneman mukaan suojavälinemarkkinoiden markkina on tällä hetkellä hyvin kaoottinen ja saatavilla olevat tuotteet eivät ole välttämättä aiemmin tunnettuja.
– Eristä ei välttämättä edes tiedetä, missä ne on valmistettu. Hinnat nousevat koko ajan ja kaupat joudutaan lyömään lukkoon aika nopeasti ja maksamaan ennakkoon. Tilanne on hyvin erilainen kuin normaalisti ja kaupallinen riski on huomattavan suuri, Lounema myönsi.
4. Mihin hintaan kaupat tehtiin?
Julkisuuteen ei ole vahvistettu, kuinka paljon Suomen valtio Kiinasta tulleista suojavarusteista maksoi.
IS:n tietojen mukaan kyse on viiden miljoonan arvoisesta sopimuksesta. Sarmaste ei halunnut IS:lle avata summia, juristi Uoti puhui IS:lle miljoonien sopimuksesta.
Mihin hintaan Suomi suojavarusteet siis osti, millaisen katteen kaupan välikäsi otti ja pulitettiinko tavarasta missä määrin normaalia korkeampi hinta?
Epäselvää on nyt sekin, että kenen tilille on maksettu ja kuinka paljon.
Virolaispankki jäädytti virolaisen Ärileht-lehden mukaan Tiina Jylhän yrityksen tilin, kun Suomen Huoltovarmuuskeskus siirsi sille viisi miljoonaa euroa kasvosuojainten ostamiseksi Virosta.
Jylhän asiamiehenä toimivan Uotin mukaan Huoltovarmuuskeskuksen piti maksaa Jylhän yritykselle ennakkomaksu kasvosuojien toimittamisesta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Uotin mukaan Sarmaste oli ilmoittanut Huoltovarmuuskeskukselle maksuosoitteeksi oman tilinumeronsa.
– Valitettavasti he ehtivät maksaa rahat väärälle tilille. Puhutaan miljoonista euroista, sanoi Uoti IS:lle ennakkomaksun suuruudesta.
5. Tulevatko muut suojainerät saman myyjätahon kautta?
Tiistaina Suomeen saapui vasta ensimmäinen erä valtion koronatilanteen vuoksi Aasiasta ostamista suojaimista.
Ensimmäinen erä todettiin pettymykseksi, sillä hengityssuojaimet eivät sovellu sairaalakäyttöön.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoi viime viikolla, että Suomeen on tilattu 11 lentokoneellista koronaviruksen vastaisia suojavarusteita, mutta Suomeen saapuva todellinen määrä voi vielä muuttua.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan aiemmin kertoman mukaan seuraava erä hengityssuojaimia tulee eri valmistajalta.
Julkisuuteen ei ole kerrottu, ovatko muut Suomen jo tehdyt tilaukset tilattu saman sopimuksen kautta kuin tiistaina saapuneet suojaimet.
Lue lisää: Harkimolta kirjallinen kysymys hallitukselle suojavarustekaupan sotkusta: ”Tämä on täysin absurdia”
6. Kuka tapauksesta on vastuussa?
Kuka hankintaprosessia veti ja ketkä kaikki päättäjät yhteistyötahosta olivat tietoisia?
Entä kuka kantaa vastuun pieleen menneestä hankinnasta tai siitä, mikäli hankintaprosessista paljastuisi puutteellisia toimintatapoja?
Kasvosuojaimet tilannut Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alainen laitos.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä tai ei torstaina päivällä kommentoitu IS:lle suojainten hankintaprosessin epäselvyyksiä.
Myöskään sosiaali- ja terveysministeriöstä ei kommentoitu asiaa.
