Korona tuntuu olevan jo keuhkoissa – olenko luulosairas? Psykiatrian erikoislääkäri antaa selkeän vastauksen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona tuntuu olevan jo keuhkoissa – olenko luulosairas? Psykiatrian erikoislääkäri antaa selkeän vastauksen

Koronaepidemia on lisännyt suomalaisten huolta terveydestä ja toimeentulosta. Lisäkuormitusta tuo sosiaalinen eristäytyminen.

Julkaistu: 9.4. 10:30

Normaali huoli omasta terveydestä ja mielenterveyden häiriö ovat aivan eri asioita, sanoo psykiatrian erikoislääkäri.

On vilu, henkeä ahdistaa ja yskittää. Päätäkin särkee vähän, ja vatsassa kiertää. Onkohan se koronaa?

Tuttuja ajatuksia useimmille näinä poikkeustilan viikkoina, kun uusi koronavirus kaataa väkeä tautivuoteeseen.

Koronavirus herättää pelkoa erityisesti siksi, että se on epämääräinen uhka, josta ei tiedetä vielä kaikkea. Se on vaarallinen erityisesti riskiryhmiin kuuluville, muun muassa ikäihmisille ja perussairauksia poteville, mutta vakavan taudin voivat saada myös työikäiset ja nuoret.

Ahdistusta vain lisää se, ettei virusuutisista pääse hetkeksikään eroon, jos katsoo televisiota tai pitää älypuhelinta päällä.

Huoli omasta ja läheisten terveydestä on aivan normaalia epidemian keskellä. Toisaalta on myös pitkäaikaista vakavan sairauden pelkoa, joka voi lamaannuttaa ihmisen. Pelko jää, vaikka sairaus suljettaisiin pois lääketieteellisin tutkimuksin. Silloin puhutaan hypokondriasta, jota kansa sanoo luulosairaudeksi.

Psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:ltä kertoo, että taipumus hypokondriaan johtuu varhaisista tapahtumista ihmisen mielen rakentumisessa.

– Hypokondriasta kärsivä oireilee mielenterveyshäiriötään fyysisten oireiden kautta, ja nämä fyysiset oireet voivat olla hyvinkin vakavia, Kärkkäinen sanoi keskiviikkona IS:lle.

 Jotta hypokondriadiagnoosi voidaan laittaa, oireisiin täytyy liittyä pitkäaikaisuus. On paljon ihmisiä, jotka voivat huolestua lyhytaikaisesti oireistaan, mutta se ei jää päälle.

Koronaepidemia luo painetta mielenterveydelle. Ihmiset ovat eri tavalla varustautuneita kohtaamaan stressaavia tilanteita ja kuormittavia tekijöitä. Kuinka ihminen pärjää, se riippuu yksilöllisestä herkkyydestä.

– Ihmisten psyykkinen puoli, mieli, on rakentunut eri tavoin. Tyypillisesti mielenterveyshäiriöt syntyvät, tai ainakin tulevat akuuteiksi, kun henkilö kokee elämäntilanteessaan jotakin kuormittavaa – muutosta tai menetyksiä. Samalla on aina nähtävä se, että ihmiset eivät toimi, tai oireile, samalla tavalla näissä tilanteissa. Samanlainen kuormitus ei aiheuta toiselle mitään, mutta toiselle voi tulla hyvinkin vakavia psyykkisiä oireita, Kärkkäinen pohti.

Kärkkäinen ei pidä luulosairas-nimityksestä.

– Se antaa vähän sellaisen vaikutelman, että kyse on teeskentelystä. Sitähän se ei ole, vaan hypokondria, jos se potilaalla diagnosoidaan, on aito psyykkinen häiriö siinä kuin masennus, ahdistuneisuushäiriö tai mikä muu tahansa.

Koronavirus herättää pelkoa erityisesti siksi, että se on epämääräinen uhka, josta ei tiedetä vielä kaikkea.

Normaalin sairauden pelon ja hypokondrian välillä on selkeä ero. Tavallisesti pelko menee ohi, mutta hypokondria voi kestää kuukausia ja jopa vuosia.

– Terve pelko on tässä tilanteessa sitä, että pesee käsiään ja on tarkka, ja sehän on järkevä tapa suojata itseään infektioilta, Kärkkäinen sanoi.

Joskus pelko saa liian voimakkaat mittasuhteet: tartunnan mahdollisuus askarruttaa enemmän tai vähemmän koko päivän. Tämäkään ei vielä anna aihetta psykiatriseen diagnoosiin.

– Jotta hypokondriadiagnoosi voidaan laittaa, oireisiin täytyy liittyä pitkäaikaisuus. On paljon ihmisiä, jotka voivat huolestua lyhytaikaisesti oireistaan, mutta se ei jää päälle.

Yksi koronaepidemian erityispiirteistä on se, että siitä tulee valtavasti informaatiota. Uutisissa kerrotaan myös päivittäin virustautiin kuolleista ja taudin vuoksi tehohoitoon joutuneista.

– Olen kuullut joiltakin ihmisiltä, että he jättävät näitä uutisia katsomatta. Se menee heidän sietokykynsä yli.

Poikkeustilanteessa voisi Kärkkäisen mukaan miettiä sitä, että kuolemia ja tehohoitojaksoja on Suomessa vielä suhteellisen vähän. Kärkkäinen antaakin huolestuneille neuvon.

– Katsoisin niin, että perusterveen ihmisen on hyvä nähdä tämä suhteellisuus. On hyvin harvinaista, että korona olisi vaarallinen perusterveelle niin, että joutuisi sairaalaan tai tehohoitoon, puhumattakaan siitä, että kuolisi. On hyvä tiedostaa kokonaiskuva ja ajatella rationaalisesti.

 Samanlainen kuormitus ei aiheuta toiselle mitään, mutta toiselle voi tulla hyvinkin vakavia psyykkisiä oireita.

Valitettavasti epidemia surmaa suomalaisia, se on kiistämätön tosiasia. Heistä tiedetään, että he ovat pääosin hyvin iäkkäitä ja heillä on todennäköisesti muita sairauksia.

– Tässäkin on hyvä ajatella kokonaiskuvaa ja nähdä, ettei korona yksin aiheuta vakavaa seurausta – kuolemaa tai tehohoitoa – vaan siihen liittyy aina muita sairauksia. Tällaista ajattelua pyrin itse harrastamaan, jotta pysyy suhteellisuudentaju tässä kaikessa.

1. Hypokondria on mielenterveyden häiriö, psykiatrinen sairaus, jolla on oma tautiluokituksensa. Diagnoosikoodi on F45.2.

2. Hypokondria diagnosoidaan, jos henkilö kärsii pitkäaikaisesti jostakin ruumiillisesta oireesta peläten sen vuoksi sairastavansa jotakin vakavaa sairautta – kuten esimerkiksi syöpää, sydänsairautta tai aidsia, vaikka kyseisen sairauden olemassaolo on suljettu pois asianmukaisin lääketieteellisin tutkimuksin.

3. Hypokondrisia pelkoja voi esiintyä oireena myös monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten vakava-asteisissa masennustiloissa ja pakko-oireisessa häiriössä.

Lähde: Duodecim, Terveyskirjasto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?