Suomen ratkaisu koronakriisissä voi olla sama kuin Etelä-Korean – siellä altistuneita ja niskuroijia jäljitetään kuin rikollisia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen ratkaisu koronakriisissä voi olla sama kuin Etelä-Korean – siellä altistuneita ja niskuroijia jäljitetään kuin rikollisia

Jopa virustorjunnan mallimaassa Etelä-Koreassa ollaan vielä kaukana normaalista. Toimet kovenivat jälleen Soulissa, kun baarin työntekijä altisti yli sata ihmistä tartunnalle.

Etelä-Korea on luottanut epidemian ratkaisussa tukahduttamiseen.­

9.4. 9:00

Tie ulos koronavirusepidemiasta jakautuu karkeasti kahteen eri polkuun.

Ensimmäinen polku on viruksen leviämisen tukahduttaminen mahdollisimman nopeasti tiukoilla eristystoimilla ja tartuntaketjujen tehokkaalla selvittämisellä. Kun tartuntatautitapaukset on painettu alas, yhteiskuntaa ryhdytään avaamaan asteittain.

Toinen polku on viruksen leviämisen hidastaminen. Siinä epidemian tautihuippua tasataan niin, ettei sairaanhoidon kapasiteetti ylity.

Tällä polulla epidemia menee väestön läpi hitaasti ja etenee, kunnes hiipuu väestön laajaan immuniteettiin, joka on saatu sairastamisen kautta.

Rajoitustoimet ovat tukahduttamispolkua lievempiä, eikä esimerkiksi tartuntaketjujen selvittämisellä ole samanlaista painoarvoa.

Suomen Pankin tuoreessa julkaisussa asiantuntijat arvioivat näiden kahden polun etuja, haittoja ja seurauksia.

Teoriassa tukahduttaminen on hidastamista tehokkaampi strategia. Suomen Pankin laskelmissa tiukkoja sulkutoimia voisi purkaa kahdeksan viikon jälkeen, kun taas hidastamispolulla rajoitustoimet olisivat voimassa jopa puoli vuotta.

Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Eri maat poimivat elementtejä molemmista poluista ja yrittävät räätälöidä niistä itselleen sopivimman exit-ratkaisun. Mitään yhtä varmaa hopealuotia ei ole.

 Etelä-Koreassa altistuneita ja kotikaranteenista luistajia on jäljitetty kuin rikollisia kännyköiden paikannustietojen, luottokorttiostosten ja valvontakameratallenteiden avulla.

Esimerkiksi Suomi lähti aluksi etenemään hidastamisen polkua, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella nyt etsitään kiivaasti keinoja myös viruksen leviämisen tukahduttamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kertoi Ylen aamun haastattelussa maanantaina, että Suomessa kehitetään mobiilisovellusta tartuntaketjujen jäljittämiseen. Kehitystyöstä vastaavat ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice.

Sovelluksen käyttäjän puhelin keräisi tiedon siitä, mitä muita puhelimia käyttäjän puhelimen lähellä on ollut. Jos käyttäjällä myöhemmin todettaisiin koronavirustartunta, hän voisi varoittaa muita lähellään olleita sovelluksen käyttäjiä.

Samankaltaisia sovelluksia on käytössä Aasiassa.

Puhuttaessa epidemianratkaisun mallimaasta katseet kääntyvätkin useimmiten Itä-Aasiaan ja etenkin 51 miljoonan asukkaan Etelä-Koreaan.

Suomi on pyrkinyt yhteistyöhön maan kanssa, ja Korea Heraldin mukaan ulkoministerit Pekka Haavisto (vihr) ja Kang Kyung-wha keskustelivat viruksen taltuttamisesta puhelimitse viimeksi keskiviikkona.

Etelä-Korea on luottanut tukahduttamiseen. Tartunnalle altistuneita ja kotikaranteenista luistajia on jäljitetty kuin rikollisia kännyköiden paikannustietojen, luottokorttiostosten ja valvontakameratallenteiden avulla jopa satojen kilometrien päästä.

Etelä-Korean tartuntatautiviraston luvut antavat osviittaa tehokkuudesta. Huhtikuun 8. päivään mennessä maassa oli tehty lähes 490 000 koronavirustestiä ja tartuntatautitapauksia todettu noin 10 400. Virukseen kuolleita laskettiin olevan 200.

Esimerkiksi runsaan kymmenen miljoonan asukkaan Ruotsissa kuolleita on jo lähes 600, vaikka epidemia alkoi siellä Etelä-Koreaa myöhemmin. Etelä-Koreassa ensimmäinen tartuntatapaus todettiin 20. tammikuuta, Ruotsissa vajaata kahta viikkoa myöhemmin 31. tammikuuta.

Erityisen kohtalokasta Ruotsissa vaikuttaa olleen se, että virus on päässyt leviämään vanhainkoteihin.

Tukahduttamispolku syö kuitenkin valtavasti resursseja, sillä se vaatii jatkuvaa virustestaus- ja jäljityskapasiteetin ylläpitoa. Eikä sitä luoda tyhjästä.

Vaarana on, että rajoituksia poistettaessa epidemia leimahtaa uudelleen. Lentomatkustamisen aikakaudella kaukaisinkin tartunta on vain vuorokauden päässä.

Suomen ensimmäistä pandemiavarautumissuunnitelmaa laatimassa ollut emeritusprofessori Tapani Hovi kertoi äskettäin IS:n haastattelussa, että tässä suhteessa sars-cov-2 on erityisen salakavala virus.

Siinä missä sen virusserkku sars aiheutti nopeasti vakavia oireita ja sairastuneet pystyttiin siksi paikantamaan ja eristämään nopeasti, uuden koronaviruksen itämisaika tartunnasta oireisiin on hyvin vaihteleva, jopa 1–14 päivää.

Etelä-Korean menestyksekkäistä toimista huolimatta maassa ollaan vielä kaukana normaalista. Uusia virustartuntoja havaitaan yhä kymmeniä päivittäin.

 Etelä-Koreassa tottelemattomuudesta voi seurata 10 miljoonan wonin (noin 7 500 euroa) sakko tai jopa vuosi vankeutta.

Vaikka yhteiskunnan toiminnot ovat pysyneet verrattain avoimina, Etelä-Koreassa on ryhdytty koventamaan etenkin yksilöihin kohdistuvia toimia.

Viranomaiset tekevät pistotarkastuksia, ettei kotikaranteenista lipsuta, ja tottelemattomuudesta voi seurata 10 miljoonan wonin (noin 7 500 euroa) sakko tai jopa vuosi vankeutta. Karanteeniaan rikkoneita ulkomaalaisia on myös karkotettu maasta.

Lisäksi pääkaupungissa Soulissa määrättiin yökerhoja laittamaan ovensa säppiin ainakin huhtikuun 19. päivään asti. Korea Heraldin mukaan päätöksen taustalla on tapaus, missä baarin työntekijän uskotaan altistaneen jopa 118 asiakasta tartunnalle yhdeksän tunnin työvuoronsa aikana.

– Olen hyvin tietoinen siitä, kuinka uuvuttavaa etäisyyden pitäminen muihin on, mutta meidän on pysyttävä varpaillamme. Etenkin joidenkin nuorten huolettomuus tässä tilanteessa vaarantaa yhteisömme, perusteli kaupunginjohtaja Park Won-soon Korea Heraldin mukaan.

Tämänkaltaisten leimahdusten takia epidemiasta ei ole nopeaa pelastustietä ulos, ei Etelä-Koreassa, ei Suomessa, eikä missään muuallakaan.

Hallituksessa on ennakoitu, että Suomessa rajoituksista puretaan todennäköisesti ensimmäisenä Uudenmaan sulku. Sulku kestää näillä näkymin 19. huhtikuuta saakka, mutta sulun jatkuvuus riippuu täysin tartuntatautitilanteesta.

 Ikuisesti tämä ei jatku. Rokotetta voidaan odottaa optimistisimpien arvioiden mukaan vuodenvaihteen tienoilla.

Joukkotapahtumat pysynevät pannassa vielä pitkään senkin jälkeen, sillä Suomessakin on ollut esimerkkejä siitä, kuinka joukkojen kokoontumisista on muodostunut tartuntapesäkkeitä. Esimerkiksi Sipoossa suuri osa tartunnoista jäljitettiin maaliskuun alussa järjestettyihin juhliin, syntymäpäiviin ja häihin.

Tällä haavaa Suomen ravintolat pysyvätkin kiinni 31. toukokuuta asti.

Ikuisesti tämä ei kuitenkaan jatku. Rokotetta voidaan odottaa optimistisimpien arvioiden mukaan vuodenvaihteen tienoilla, vaikkakaan sitä ei saada heti kaikkien ulottuville.

Covid-19:n leviäminen asettaa rokotetuotannolle ennennäkemättömät vaatimukset, ja todennäköisesti Suomessakin rokotettaisiin ensimmäisinä terveydenhuollon henkilöstö tai riskiryhmät.

Kirjalliset lähteet: Etelä-Korean terveysministeriö ja tartuntatautivirasto, Korea Herald, Euro ja talous: Skenaarioita Suomen talouden kehityksestä lähivuosina, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9 – Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?